Valkoposkihanhien puistoinvaasiota vaikea estää – aidoista ja kasvillisuudesta pientä apua ulostehaittoihin

Valkoposkihanhet ovat valloittaneet Helsingin puistot pysyvästi, eikä niiden hätistämiseksi voida tehdä oikein mitään. Korkea kasvillisuus ja aidat ovat kuitenkin ainakin pieni apu hanhien ohjailemisessa.

valkoposkihanhi
Mies tutkii väliaikaista hanhiaitaa Helsingin Arabianrannassa.
Rakennusviraston Vesa Koskikallio tutkii hanhiaitaa Helsingin Arabianrannassa. Vesa Marttinen / Yle

Helsingin Arabianrannan nurmikoilta kuuluu kimeä kaakatus. Nurmialueilta löytyy kolminumeroinen luku mustan, valkoisen ja harmaan kirjomia valkoposkihanhia.

– Ainakin parisataa, voi olla lähempänä kolmeakin sataa, arvioi määrää rakennusviraston metsävastaava Vesa Koskikallio.

Myös valkoposkihanhen ulostepötkylöitä löytyy. Kun ulosteita viime kesänä laskettiin viideltätoista koealueelta, niitä kertyi kirjoihin ja kansiin lähes 70 000 kappaletta. Ja tämä siis vain niiltä koealueilta, ei koko laajalta nurmikentältä.

valkoposkihanhi1.JPG
Vesa Marttinen / Yle

Arabianrannan suuri ja loivarantainen nurmialue on Vanhankaupunginlahden äärellä. Valkoposkihanhelle tuoretta nurmea puskeva kenttä on houkutteleva ruokapöytä, ja niinpä piknik-viltin kokoista ulosteetonta länttiä on lähes mahdotonta löytää.

Näin alkukesällä hanhien estämiseksi ei ole tehtävissä mitään.

– Lentäviä hanhia ei pysty estämään millään tavalla. Ne laskeutuvat joka tapauksessa, sanoo Koskikallio.

Aidoista helpotusta kesäksi

Hanhet eivät pienelle läntille laskeudu. Mikäli nurmikentät läikitetään poikittaisilla puu- ja pensasryhmillä, voidaan hanhet pitää nurmelta pois. Toukolan rantapuisto on kuitenkin niin laaja, että tällaiseen osastointiin ei voida eikä haluta lähteä.

Sen sijaan testissä ovat nyt toista kesää väliaikaiset hanhiaidat. Niillä pystytään hieman ohjailemaan hanhiparvia siinä vaiheessa, kun untuvikot ovat lentokyvyttömiä. Oikein sijoitettu aita yhdistettynä korkeampaan niittykasvistoon on tällä tietoa tehokkain ase hanhien invaasiota vastaan.

– Hanhet eivät halua mennä korkeaan kasvustoon ja aita blokkaa loput. Ehkä ne oppivat, että mihin on rakennettu tällaista kasvillisuutta, sinne ei kannata mennä.

Puistoja sotkeva valkoposkihanhien uloste ei riitä syyksi hanhikantojen rajoittamiseen. Valkoposkihanhi on rauhoitettu eläin.
Puistoja sotkeva valkoposkihanhien uloste ei riitä syyksi hanhikantojen rajoittamiseen. Valkoposkihanhi on rauhoitettu eläin.Vesa Marttinen / Yle

Viime kesänä ei saatu riittävän tarkkaa kuvaa todellisesta hanhipaineesta, koska kylmä ja märkä sää häiritsi pesintää. Joka tapauksessa aidoista oli hyötyä: ulostekeräyksen saaliista 71 prosenttia löytyi kesän kuluessa alueilta, joilla hanhet pääsivät kynimään ruohoa esteettä. Aitojen takaakin ulostetta löytyi, mutta vähemmän.

– Ehkä muutetaan vähän paikkojakin, mutta ainakin kokeillaan laittaa aitojen reunat eri asentoon, toteaa Koskikallio tämän kesän testimenetelmistä.

Lisää aitoja tulossa

Viime kesän alustavista mutta rohkaisevista tuloksista johtuen aitakokeilut leviävät myös uusille alueille. Tänä vuonna aitoja laitetaan Arabianrannan lisäksi Töölönlahdelle ja Kaivopuistoon.

– Keskeisimpiä piknik-nurmikoita voitaisiin vähän blokata, etteivät hanhet tule sottaamaan niitä jätöksillään. Osalle alueista hanhet saisivat tulla vapaasti, jolloin voitaisiin olla sulassa sovussa samoilla viheralueilla.

Ettei se ole sitten aidattu neliö, jonka sisällä ihmiset ovat.

Vesa Koskikallio

Eroon hanhista ei päästä. Ne ovat oppineet elämään kaupunkirakenteen osana niin hyvin, että ovat tulleet jäädäkseen. Niinpä minimoidaan lähinnä haittoja.

Kun väliaikaisista hanhiaidoista saadaan riittävän hyvät kokemukset, voidaan suunnitella myös kiinteää aidoitusta. Niistä tehdään myös hieman tyylikkäämpiä.

Tärkeää on kuitenkin saada jotenkin ohjattua hanhet ja ihmiset hallitusti omiin osiinsa viheralueita.

– Ettei se ole sitten aidattu neliö, jonka sisällä ihmiset ovat, naurahtaa Koskikallio.