"Olin niin onneton"– Näin Suomen viranomaiset pelastivat Rahafin ja Shadin rakkauden

Ulkoministeriö on alkanut helpottaa syyrialaisten perheenyhdistämisiä viemällä virkamiehet tapaamaan hakijoita Beirutiin.

turvapaikanhakijat
Shadi ja Rahaf Trad
Retu Liikanen / Yle

Rahaf Alhoush on onnellinen. Niin on myös hänen aviomiehensä Shadi Trad. Rahaf on yksi heistä, joka on päässyt Suomeen aviomiehensä luo viranomaisten poikkeusjärjestelyjen jälkeen.

Ulkoministeriö on ratkaissut syyrialaisten perheenyhdistämisen pattitilanteita järjestämällä hakijoiden ja virkamiesten tapaamisia poikkeuksellisesti Suomen Ankaran suurlähetystön sijaan Beirutissa.

Osa talven ja kevään aikana haastatelluista on jo saanut Maahanmuuttoviraston päätöksen hakemukseensa.

Kun hän kävi haastattelussa, päätös tuli todella nopeasti. Kiitos paljon suomalaisille.

Shadi Trad

Shadi Trad saapui turvapaikanhakijana Suomeen syyskuussa 2015. Rahaf tuli aviomiehensä luo Helsinkiin huhtikuun lopulla.

Vuoden kestäneestä perheenyhdistämismenettelystä yhdeksän kuukautta kului epätietoisena siitä, pääseekö Rahaf koskaan kertomaan suomalaisille virkamiehille tilanteestaan.

– Olin niin toivoton. On niin vaikea päästä Turkkiin. He eivät anna viisumia yhdellekään syyrialaiselle.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Shadi soitti muun muassa suurlähetystöihin Moskovassa, Teheranissa, Egyptissä ja Ankarassa ja yritti järjestää vaimolleen haastatteluaikaa.

– Kaikki kertoivat, se on mahdollista vain Ankarassa.

Perheenyhdistämishakemuksen voi tehdä sähköisesti, mutta syyrialaisten perheenjäsenten haastattelut tehdään Suomen suurlähetystössä Ankarassa. Jos Turkin viranomaiset eivät anna lupaa tulla maahan, nousee tie pystyyn.

Oli mahtavaa, että ulkoministeriö vaihtoi paikkaa Ankarasta Libanoniin.

Shadi Trad

Ulkoministeriö puuttui tilanteeseen ja perheenyhdistämistä hakeville järjestettiin tilaisuuksia tavata suomalaisia virkamiehiä poikkeuksellisesti Beirutissa.

– Oli mahtavaa, että ulkoministeriö vaihtoi paikkaa Ankarasta Libanoniin. Se oli tosi mahtavaa, Shadi iloitsee.

Virkamiehet lensivät Beirutiin

Ulkoministeriön ja Maahanmuuttoviraston edustajat tekivät ensimmäisen matkan Beirutiin tammikuun lopussa ja toisen maaliskuun lopulla.

Rahaf sai haastatteluajan tammikuulle. Haastattelu kesti kaksi tuntia ja Rahafilta otettiin sormenjäljet, kaikkiaan aikaa meni viisi tuntia. Mitä Rahafilta kysyttin?

– Kysyttiin ihan kaikesta, avioliitosta ja muustakin.

Kuulostaa siltä, että Maahanmuuttovirastokin toimi tehokkaasti.

Pasi Tuominen

Rahafin lisäksi virkamiehet ehtivät tavata 56 muuta hakijaa. Maahanmuuttovirasto on ehtinyt tehdä heistä päätöksen noin kahdellekymmenelle.

– Kun hän kävi haastattelussa päätös tuli todella nopeasti. Kiitos paljon suomalaisille, kehuu Shadi vaimonsa kohtelua.

Shadi ja Rahaf Trad
Retu Liikanen / Yle

Maaliskuussa tavattujen 56 hakijan oleskelulupahakemuksia Maahanmuuttovirasto ratkoo loppukevään ja kesän aikana.

Ulkoasiainministeriön kansalaispalvelupäällikkö Pasi Tuominen on tyytyväinen.

– Kuulostaa siltä, että Maahanmuuttovirastokin toimi tehokkaasti. Tiedän, että me ulkoasianministeriössä olemme toimineet tehokkaasti.

Tuomisen mukaan tapaamisten järjestämiselle muuallakin kuin vain Ankaran suurlähetystössä on lain mukaiset perusteet. Vaikeudet saada viisumia koskevat nimenomaan syyrialaisia.

– On kysymys lain noudattamisesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Minun on vaikea sanoa, mikä on viimeinen oljenkorsi.

Pasi Tuominen

– Turkki voi myöntää viisumin, tai olla sitä myöntämättä. Se ei ole meidän päätösvallassamme, mutta meidän päätösvallassamme on se, että näiden ihmisten hakemukset saadaan kohtuuajassa käsittelyyn Maahanmuuttovirastoon.

Joillekin viranomaisten poikkeuksellinen menettely voi olla viimeinen oljenkorsi.

– Minun on vaikea sanoa, mikä on viimeinen oljenkorsi, mutta tämä on sellainen, joka lain mukaan täytyy tehdä, korostaa Tuominen.

Pasi Tuominen.
Pasi TuominenKristiina Lehtonen / Yle

Syyrialaisia on asioinut Ankarassa talven aikana noin 150. Suurlähetystön tiedossa on yhä noin sata syyrialaista, jotka haluaisivat asioida muualla, lähinnä Beirutissa.

Heistä vajaat parikymmentä on Tuomisen mukaan pystynyt osoittamaan, että viisumia on todella yritetty hankkia, mutta sitä ei ole saatu. Määrän pitäisi olla noin viisikymmentä, jotta kolmas matka toteutettaisiin.

On kysymys lain noudattamisesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Pasi Tuominen

Turkin viranomaisille on annettava riittävästi aikaa harkita vielä viisumien myöntämistä. Virkamiesten ja tapaamiseen tulevien aikatauluja on myös soviteltava yhteen. Tuominen ei pidäkään uuden matkan järjestämistä ennen kesää todennäköisenä.

Kaikki perheenjäsenet eivät saa lupaa

Rahaf ei tiedä, minkälaisia päätöksiä muut Beirutissa haastatellut ovat Maahanmuuttovirastolta saaneet. Shadi on kuullut muistakin myönteisen päätöksen saaneista.

Osa syyrialaistenkin perheenyhdistämishakemuksista hylätään. Vuodesta 2015 lähtien ensimmäinen oleskelulupa on myönnetty perhesiteiden perusteella noin 400 syyrialaiselle.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Syyrialaisia on tullut Suomeen vuosia jatkuneesta sisällissodasta huolimatta vähän. Myönteisen turvapaikkapäätöksen on vuoden 2015 alusta lähtien saanut 1 350 syyrialaista ja ensimmäisen oleskeluluvan noin 420 syyrialaista.

Viime vuoden lopulla Suomessa asui vakituisesti runsaat 3 100 syyrialaista. Määrä lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta.

Paluu Syyriaan on mielessä

Suomi on Rahafin mielestä kaunis maa. Tärkeintä on kuitenkin olla yhdessä aviomiehen kanssa.

– Shadi on hyvä mies.

Rahaf haluaisi palata takaisin Syyriaan, kun se on mahdollista. Sitä ennen hän opiskelee suomea ja hakee töitä. Rahafia kiinnostavat erityisesti pankki-, rahoitus- ja vakuutusala.

On aloitettava uusi elämä.

Rahaf Alhoush

Arabian kieltä kouluissa ja työväenopistossa opettava Shadi tietää yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan kaupallisen koulutuksen saaneita, arabiaa taitavia henkilöitä.

– On aloitettava uusi elämä, sanoo Rahaf.

Tulevaisuuden haaveisiin kuuluvat omat myös lapset.

Vanhaa elämäänsä Rahaf ei kuitenkaan unohda. Huoli Syyriaan jääneistä sukulaisista jäytää mieltä.

Ei häntäkään ole unohdettu. Sisaren pieni lapsi kyselee joka päivä, missä täti on.