Valtaosa suomalaiskaupungeista parantaisi pyöräväyliä – toteutus törmää rahanpuutteeseen

pyöräily
Teemu Saramäki
Teemu Saramäki pyöräilee töihin kesät talvet.Risto Puolimatka / Yle

Moni kaupunki haluaa olla pyöräilyn mallipaikkakunta. Esimerkiksi Mikkeli haluaa kuulua Suomen pyöräkaupunkien eliittiin. Kunnianhimoiset suunnitelmat kilpistyvät usein kustannuksiin.

Pyöräilyä edistävä Pyöräliitto toivoo, että valtio alkaisi tukea myös pyöräreittien rakentamista.

– Että pyöräväylien rakentamiseen myönnettäisiin valtion tukea samalla tavalla kuin suuriin autoväyliin, sanoo Pyöräliiton puheenjohtaja Matti Koistinen. Esimerkiksi autoliikenteen valtiontuesta hän nostaa Tampereen rantaväylän tunneleineen, joka valmistui autoliikenteelle viime vuoden lopulla.

Esimerkiksi Itä-Suomen suurimmista kaupungeista löytyy hyvin erilaisia ratkaisuja. Joensuuhun valmistuu tänä kesänä Suomen ensimmäinen pyöräilykatu. Ydinkeskustaan tulevalle osuudelle on olemassa jo myös jatkosuunnitelma.

Kuopiossa haasteita tuovat korttelien keskellä olevat rännikadut, jolloin pyöräilijöiden ja autoilijoiden risteykset ovat eri paikoissa kuin autoilijoiden keskinäiset risteykset.

Mikkeli hyvä huono esimerkki

Mikkelin kaupunki haluaa pyöräilykaupunkien eliittiin, mutta matkaa siihen on vielä, sillä pyöräliikenne takkuilee pahasti ydinkeskustassa. Vuonna 2030 kävelyn ja pyöräilyn pitäisi olla osa Mikkelin imagoa.

Mikkeli on ottanut pyöräilyn ja kävelyn keinoksi parantaa kilpailukykyä. Vielä tänä päivänä pyöräilyoloista ei ole aivan ydinkeskustassa siihen; suurimpina ongelmina ovat pyöräteiden siirtyminen tien puolelta toiselle ja pyörätien katkeaminen.

– Pyöräilyväylät poukkoilevat puolelta toiselle, ja ne katkeavat kesken. Pyöräilijän on aika haastava liikkua kun ei oikein tiedä, minne saa ajaa, tuskailee Teemu Saramäki, joka on pyöräilyä edistävän mikkeliläisyhdistyksen Velo Saimaan puheenjohtaja.

Säännöissä lipsutaan

Mikkelin keskustassa ajetaan paljon jalkakäytävillä. Onko se vahinko vai harkittua?

– Siihen ei välttämättä ole edes kiusausta vaan jalkakäytävälle päätyy epähuomiossa, kun pyörätie päättyy eikä välttämättä ole merkkiä, joka sitä osoittaa, Saramäki sanoo. Ja tunnustaa siihen itsekin joskus syyllistyvänsä.

Kolme neljästä suomalaisesta liikkuu pyörällä ainakin joskus, ja joka kolmas pyöräilee lumettomaan aikaan ainakin kerran viikossa.

Teemu Saramäki pyöräilee töihin kesät talvet.

– Työmatkapyöräilyhän on oikein mukavaa toimintaa. Siinä saa raitista ilmaa ja säästyy rahaa ja tulee virkeänä töihin kun saapuu sitten pyörämatkan jälkeen toimistolle.

Saramäkeä eivät säät juuri estä. – Töihin pitää mennä säällä kuin säällä, että varustekysymys on myöskin tuo sää, hän sanoo.

Mikkelillä hyvä ”pyöräilyrakenne”

Mikkelissä väki asuu sillä lailla, että polkupyörä on mainio kulkupeli. Vaikka Mikkeli on laajentunut kuntaliitoksilla, silti iso osa asukkaista asuu keskustan tuntumassa.

Eveliina Könttä
Mikkelin kaupungin yleiskaavoittaja Eveliina Könttä.Risto Puolimatka / Yle

– Vähän vajaa 70 % mikkeliläisistä asuu maksimissaan viiden kilometrin päässä torilta, sanoo yleiskaavoittaja Eveliina Könttä Mikkelin kaupungilta.

Könttä luonnehtii rakennetta hyvinkin tosi tiiviiksi, ja palvelut ovat lähellä. Hänen mielestään jo pelkkä kaupunkirakenne tukee sitä, että kaikki on pyöräilyn ja kävelyn kannalta saavutettavissa.

Suurin pyöräilyn este pitkä matka

Pyöräliitto teki juuri kyselytutkimuksen, mikä saisi ihmiset pyöräilemään enemmän. Suurin kynnys vastaajilla oli se, että töihin, kauppaan tai harrastuksiin on liian pitkä matka.

Jo toisena kyselyssä tulikin sitten ilmi se, että ihmiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyolot olisivat paremmat ja sujuvammat. Myös pyöräteiden kunnosapitoa moitittiin.

– Lääke olisi se, että kehitettäisiin Mikkeliin selkeitä ja yhtenäisiä pyöräilyväyliä eli tehtäisiin pyöräilijöille laatuväyliä, joita on helppo noudattaa ja merkinnät ovat selkeitä.

Toiselle annetaan, toiselta otetaan?

Mutta onko tässä nyt tulossa konflikti, autoilijoilta viedään tilaa ja annetaan kevyelle liikenteelle?

– Oltaisko esimerkiksi Mikkelissä valmiita kokeilemaan sitä, että jostain kohdin poistettaisiin kadunvarsipysäköintiä ja lisätään siihen tilalle pyöräilyväylä. Uskon että tästä löytyy monennäköisiä eri mielipiteitä, puntaroi kaavoittaja Könttä.