Väinämöinen kohtaa Jeesuksen: suomalaista arvotaidetta ortodoksisen kirkkomuseon juhlanäyttelyssä

Esillä on muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Maria Wiik ja Juho Rissanen.

taide
Amanuenssi Henna Hietainen ripustaa taulua ortodoksisen kirkkomuseon Riisan näyttelyssä
Amanuenssi Henna Hietainen ripustaa Sigfrid August Keinäsen teosta, jossa Jeesus-lapsi kohtaa Väinämöisen.Sakari Partanen / Yle

Ortodoksinen kirkkomuseo Riisa osallistuu Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen esittelemällä suomalaista uskoa. Museo on jo 60 vuoden ajan esitellyt ikonitaidetta ja uskonnollista esineistöä, mutta nyt tämä vuosituhantinen bysanttilanen usko kohtaa museon juhlanäyttelyssä Suomen taiteen kultakauden edustajat.

Kohtaamisia-näyttelyssä on runsaat neljäkymmentä teosta itäsuomalaisen suvun taidekokoelmasta. Mukana on varsin nimekkäitä tekijöitä kuten Akseli Gallen-Kallela, Maria Wiik, Juho Rissanen ja Eero Järnefelt. Uudemmista taiteilijoista teoksia on esimerkiksi Louis Sparrelta, Marcus Collinilta ja Sam Vannilta. Näyttelyn ainoa elossa oleva taiteiilija on Inari Krohn.

Syntymä, kuolema ja tuomio

Näyttelyn ideana on haastaa kävijä pohtimaan suomalaista uskoa ja sen merkitystä omassa elämässä. Yhteen näyttelysaliin on esimerkiksi koottu teoksia, jotka kuvaavat ihmisen elämänkulkua syntymästä kuolemaan. Näyttelyssä elämä ei kuitenkaan pääty kuolemaan, sillä esillä on Riisan omien kokoelmien massiivinen teos Viimeinen tuomio, jossa ihmiset saavat ansaitsemansa palkan – joko taivaan ilot tai helvetin kirot.

Ortodoksikirkon seitsemää sakramenttia kuvaavia hahmoja ortodoksisessa kirkkomuseossa Kuopiossa
Riisan perusnäyttelyssä kirkon sakramentteja esittelevät hahmot saavat naapurikseen suomalaista arvotaidetta.Sakari Partanen / Yle

– Teoksilla halutaan luoda sellaista kontrastia, joka toivottavasti luo kävijöille mielenkiintoista yhtymäkohtaa omaan elämään, selittää näyttelyn koonnut Riisan amanuenssi Henna Hietainen.

Sisäinen ja ulkoinen maailma

Näyttelyssä tarkastellaan myös uskon ulkoista ja sisäistä maailmaa. Interiööristä on yhtenä esimerkkinä museon omiin kokoelmiin saatu Marcus Collinin pastellityö vuodelta 1927. Teos kuvaa näkymää Salmin Mantsinsaaren seurakunnalle kuuluneeseen Lunkulan rukoushuoneeseen. Huoneen ikkunasta näkyy Laatokka ja kuvassa ovat myös pyhien ikoni ja metallinen tuohusjalka. Näkymä on historiallinen, sillä rukoushuone vaurioitui pahoin sodassa.

Näyttely tarjoaa nimensä mukaisesti kohtaamisia, joita löytyy niin teosten väliltä kuin niiden sisältäkin. Ikiaikaisten ikonihahmojen vierellä on väriä ja tulkintaa, perinnettä ja kansanuskoa.

Osmo Isakssonin öljyvärimaalaus ja vanha ikoni
Osmo Isakssonin nimetön öljyväriteos vuodelta 1944 ja Jeesuksen ristin löytymistä kuvaava vanha ikoni.Sakari Partanen / Yle

Hätkähdyttäviä kohtaamisia

Kaikki nämä elementit löytyvät myös kuopiolaissyntyisen Sigfrid August Keinäsen maalauksesta, jossa kristinusko rantautuu Suomeen. Amanuenssi Henna Hietainen on teoksesta innoissaan.

– Väinämöinen havittelee Ainoa rannalta, pappi kastaa lapsen kristinuskoon ja taustalla näkyy vielä Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi.

Sigfrid August Keinäsen öljyväritaulu vuodelta 1944
Sigfrid August Keinänen on saanut mahdutettua öljyvärityöhönsä niin Väinämöisen, papin kuin Jeesuksenkin.Sakari Partanen / Yle

Näyttelyssä on esillä myös Louis Sparren hätkähdyttävä triptyykkiluonnos kirkon alttaritauluksi. Teoksessa Jeesus riippuu ristillä keskellä talvisodan suomalaismaisemaa yhdessä tankkien, lumipukuisten sotilaiden, palavien talojen ja evakoiden kanssa. Kolmiosainen teos on asetettu Riisan näyttelysaliin rakennettuun ortodoksisen kirkon alttariin.

Toiveena saada kävijä pohtimaan myös omaa uskoaan

Näyttely esittelee suomalaista uskoa sen eri muodoissaan. Joissakin teoksissa se on sisäistä ja hengellistä, toisissa taas sananmukaisesti ulkoista.

– Me toivomme, että kävijät ajattelisivat hyvin laajasti sitä, mitä suomalainen usko tarkoittaa. Usko voi olla ihmisen sisällä, mutta hengellisyys voi tulla myös luontokokemuksesta, sanoo amanuenssi Henna Hietainen.

– Henkilö, joka ei tunne kristinuskoa omakseen, voi kuitenkin tunnistaa kaupunkikuvasta kirkkojen myötä sen, että tuollaisen rakennuksen sisällä asuu usko.