Oluen panemisessa tarvitaan edelleen käsityöläistaitoa – Suomessa on kuitenkin vain kourallinen panimomestareita

Eläkkeellä oleva Lapin Kullan entinen panimomestari Leo Andelin nuuhkaisee kourassaan pitelemiään maltaita. Panimomestari on päässyt takaisin maltaan tuoksuun auttaessaan Tornion Panimoa reseptien laatimisessa.

olut
Olutmallas.
Minna Aula / Yle

Suomen pienpanimobuumin myötä ihmisten kiinnostus erilaisiin oluihin on kasvanut. Panimon pitäjät haluavat myös koulutusta oluen tekemisestä.

Oluen valmistuksessa ja reseptin valmistuksessa tärkeässä osassa on panimomestari, joka vastaa oluen reseptien kehityksestä aina valmiiseen tuotteeseen asti.

Suomessa panimomestareita on viitisenkymmentä ja lähin koulutus tarjotaan Tanskassa. Kööpenhaminan panimokorkeakoulu on kouluttanut panimomestareita jo yli 90 vuotta (siirryt toiseen palveluun). Kaiken kaikkiaan koulusta on valmistunut alle tuhat suomalaista panimomestaria. Suomen panimomestareista naisia on reilut kymmenen.

– Ilokseni selkeästi näkee, että pienpanimot pitävät koulutuksesta ja arvostavat sitä. Tarjolla on paljon eritasoisia koulutuksia, mutta varsinaisten panimomestareiden määrä on Suomessa ollut sama jo vuosia, sanoo Suomen Panimomestariyhdistys ry:n puheenjohtaja Saara Pöyri.

Kun näin panimomestareiden kävelevän pihalla, kadehdin heitä. He tervehtivät työntekijöitä nostaen valkoista hattuaan.

Leo Andelin

Panimomestariyhdistyksen ajatus on edistää olutalaa ja muun muassa kouluttaa panimoiden työntekijöitä ja omistajia.

– Tavoitteena olisi, että kaikista pienistäkin panimoista saadaan hyvälaatuista ja tasalaatuista tuotetta, Pöyri jatkaa.

Panimomestariyhdistykseen liittyäkseen ei tarvitse olla panimomestari, kiinnostus ja toimiminen alalla riittävät myös jäsenyyteen. Yhdistyksessä on tällä hetkellä reilut 140 jäsentä.

Valkoinen lakki jäi pois

Torniolainen Leo Andelin haki olutoppinsa Keski-Euroopasta. Hän on käynyt harjoittelemassa muun muassa kolmessa panimossa Saksassa ja työskennellyt myös mallastamoissa. Torniossa on vahva panimoperinne ja Andelin oli nähnyt panimomestareita Tornion entisen Lapin Kullan panimossa.

– Kun näin panimomestareiden kävelevän pihalla, kadehdin heitä. He tervehtivät työntekijöitä nostaen valkoista hattuaan. Sittemmin valkoinen hattu jäi pois, en minäkään käytä enää hattua, Andelin sanoo.

Leo Andelin panimomestari.
Panimomestari Leo Andelin auttaa Tornion Panimoa muun muassa reseptiikassa. Andelin tutkii oluessa käytettävän maltaan laatua.Minna Aula / Yle

Andelin työskenteli opiskelunsa jälkeen Tornion Lapin Kullan panimon panimomestarina ja sittemmin panimojohtajana. Eläkkeellä panimomestari seuraa edelleen aktiivisesti panimoalaa ja toimii vajaa vuosi sitten entisiin Lapin Kullan tiloihin avatun Tornion Panimon suojelijana.

– Seuraan panimoalaa aktiivisesti ulkomaita myöten. Panimomestariyhdistyksen tämän vuoden kevätkokous oli Lahdessa ja vaihdoimme mielipiteitä uusista trendeistä. Maistoin myös ensimmäistä kertaa kiviolutta, jonka valmistuksessa käytetään kuumia kiviä, Andelin kertoo.

Kokenut panimomestari sanoo, että työsarkaa Suomessa vielä riittää ja panimoitakin varmasti mahtuu markkinoille.

– Ruotsissa pienpanimoita on 300 kun Suomessa niitä on vasta 80. Suomessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että olut sopii myös ruoan kanssa ja tuntuu, että tämän panimoväki on unohtanut. Pitää kehittää uusia oluita kun ruoat muuttuvat, Andelin toteaa.

Henkilön tarina oluiden taustalla nostetaan voimakkaammin esille.

Kaj Kostiander

Panimomestarin signeeraama olut

Tornionjoen rannalla, Tornion vanhasta Lapin Kullan kiinteistöstä ei enää leijaile maltaan haju ympäristöön, mutta sisällä mallas kyllä tuoksuu. Syksyllä 2016 kiinteistössä toimintansa joukkorahoituksella (siirryt toiseen palveluun)aloittanut Tornion Panimo on juuri nostanut kapasiteettiaan ja ottamassa käyttöön uutta tsekkiläistä keittämöään.

Laitteen käytössä torniolaisen panimon työtekijöitä on opastamassa tsekkiläinen panimomestari Jan Žižka. Mies avaa suuren teräksisen keittokattilan, missä maltaita mäskätään.

Žižka seuraa tarkkaan seuraavaa työvaihetta, joka käynnistyy vasta kun lämpötila on oikea. Kaikesta pidetään päiväkirjaa ja kirjataan kellonajat sekä lämpötilat ylös, jotta pilsneri voidaan valmistaa joka kerta tulevaisuudessa samalla tavalla.

Leo Andelin ja Jan Žižka.
Panimomestari Leo Andelin ja tsekkiläinen Jan Žižka vaihtavat mielipiteitä ja valvovat mäskäystä.Minna Aula / Yle

Tornion panimojohtaja Kaj Kostiander sanoo, että tsekkiläisiä panimomestareita on käynyt panimossa kaksi, ennen Žižkaa maltaita keitti David Máša.

– Halusimme valmistaa pilsneriolutta oikeaan tsekkiläiseen tapaan, johon liittyy hieman enemmän työvaiheita. Meillä on myös tulossa valikoimiin tsekkiläisen panimomestari Mášan reseptin mukaan valmistettu pilsneri, sanoo Kostiander.

Kostianderin mukaan panimomestareiden yhteistyössä kehittämiä oluita on tullut markkinoille paljon. Tornion Panimolla on vahva tarina ja samaa halutaan välittää myös oluilla.

– Tuomme signeerattuja oluita, eli henkilön tarina oluiden taustalla nostetaan voimakkaammin esille. Se ei ehkä ole niin tavanomaista.