Onko tässä Suomen tyylikkäin Euroviisu-kokoelma? Marko tallensi kaikki kuulemansa viisut ja suunnitteli niihin ajan tyyliin sopivat kannet

Savolaismiehen kokoelma kattaa kymmeniä C-kasetteja, VHS-nauhoja ja DVD-levyjä.

Euroviisut
Marko esittelee itse tekemäänsä VHS-kansigrafiikkaa.
Siilinjärveläinen Marko Vettenranta tallensi kaikki kuulemansa Euroviisut ja teki niihin opinnäytetyönä kannet.

Ilta on jo pitkällä, kun 8-vuotias Marko-poika katsoo kotonaan televisiosta Euroviisujen finaalia. Eletään vuotta 1973, ja Suomea edustaa Luxemburgissa järjestettävissä kisoissa Marion Rung kappaleellaan Tom tom tom. Viisut jäävät Markon osalta lyhyeksi, sillä esityksen jälkeen äiti käskee pojan nukkumaan. Viisukipinä ehti kuitenkin syttyä Marko Vettenrannan rinnassa.

– Se oli niin hyvä veto! Kyllä se oli se musiikki, ei niinkään tapahtuma silloin vielä, mies hehkuttaa vielä 44 vuotta myöhemmin.

Rung ylsi niissä kisoissa esityksellään kuudennelle sijalle.

Seuraavana vuonna, 1974, Vettenrannan veli nauhoitti viisut C-kasetille, ja tästä alkoi Markon nykypäivään asti jatkunut perinne. Veljen tallenteesta puuttui muutama viisu, mutta seuraavasta vuodesta alkaen Marko taltioi jokaisen esityksen aina 2000-luvulle saakka.

Vanhimmat tallenteet ovat C-kaseteilla, sen jälkeen VHS-kaseteilla ja nykyisin DVD-levyillä. Nykyään viisuja ei tosin tarvitse enää erikseen itse taltioida, vaan livetallenteet on myynnissä.

Lopputyönä Euroviisu-kannet

Itse kerätystä viisukasettikokoelmasta kehkeytyi myöhemmin hänen lopputyönsä aihe Kuopion Muotoiluakatemiassa. Vettenranta päätti tehdä kaseteille niiden arvolle sopivat kannet.

– Se oli aika ilmeistä. Olin muksuna piirtänyt ja värittänyt käsin C-kasettien kansia ja miettinyt jo pitkän aikaa, että olisipa kiva tehdä niihin asialliset versiot, kertoo graafista suunnittelua opiskellut Vettenranta.

Lopputyön aihe sai huvittuneen vastaanoton kavereiden keskuudessa, joiden yleisin reaktio oli nauru. Vettenranta arvelee, että syynä oli asenne Euroviisuja kohtaan.

Se ei kuitenkaan miestä lannistanut, vaan hän jatkoi työtään ja päätyi Ylen arkistoon tutkimaan Euroviisujen kokoelmalevyjen kansia. Hänen tavoitteenaan oli analysoida eri aikakausien tyylejä, tilankäyttöä, kuvia ja värejä.

Kokoelma on minun aarre ja vuoden 1974 kasetti on sen helmi.

Marko Vettenranta

Lisäksi Vettenranta kaivoi netistä kansilehtiä varten tiedot kappaleista, esittäjistä ja niiden saamista pisteistä. Omat kannet syntyivät tietokoneella piirrosohjelmaa, kuvankäsittelyä ja taitto-ohjelmaa käyttäen.

Neljä kuukautta työstetyn päättötyön arvosanaa kysyessä Vettenranta pyytää arvaamaan, mutta ei malta odottaa vastausta.

– Viitonen totta kai! hän nauraa.

Tekijälleen rakas kasettikokoelma komeilee nykyään miehen kotona työhuoneen kirjahyllyssä. Ympäri vuoden viisukappaleita kuunteleva Vettenranta on viime vuosina palannut viisumuistoihin enimmäkseen videopalvelu Youtubessa, mutta kaivaa nostalgiset C-kasetit esiin aina silloin tällöin.

– Kokoelma on minun aarre ja vuoden 1974 kasetti on sen helmi, koska se on se ensimmäinen.