Ruotsalainen mediavaikuttaja: Toimituksilla on sosiaalisen median paniikki – sisältö takaisin journalismiin!

Ruotsalainen mediavaikuttaja kehottaa toimittajia rauhoittumaan. Toimituksia kiinnostaa nyt enemmän olla Facebookissa ja muilla verkon alustoilla kuin olla oikeassa.

journalismi
Jan Helin
Jan HelinMårten Lampén / Yle

Jan Helin on pohjoismaisessa mediakeskustelussa näkyvä hahmo. Vielä muutama vuosi sitten hän johti Ruotsin menestyneintä yksityistä mediabrändiä, Aftonbladetia. Sitten Helin vaihtoi yllättäen työpaikkaa. Hän on nyt Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n ohjelmajohtaja.

Helsingissä Ylen seminaarissa vieraillut Helin sanoo, että aika on kypsä määritellä uudelleen, millaista journalismia julkisen palvelun pitäisi tehdä.

Jan Helin
Jan Helin puhui Ylen seminaarissa Helsingissä.Mårten Lampén / Yle

– Meitä riivaa nyt ajatus, että toimitusten pitää olla siellä, missä yleisötkin ovat. Se on johtanut ajatusharhaan. Yritämme hysteerisesti tavoittaa yleisöjä Facebookissa, sen sijaan, että luottaisimme vain sisältöjemme olevan tarpeeksi kiinnostavia ja tärkeitä. Toimitusten on päätettävä, onko niiden homma tuottaa esitysalustoja vai sisältöjä, Helin sanoo.

Tulkaa ulos kuplasta!

Helin tunnettiin Aftonbladetin aikoinaan journalismin digitalisoinnin pioneerina. Ehkä juuri siksi, Helin kuuluu nyt kriitikoihin, joiden mielestä kiihko on mennyt jo liian pitkälle. Hän suomii erityisesti nykypäivän tendenssiä hyödyntää dataa ja hakukonealgoritmeja tiedonvälityksessä.

Käytännössä se on esimerkiksi sitä, että personoitu uutispalvelu muistaa, mistä olet ollut aiemmin kiinnostunut ja tarjoaa lisää samankaltaista sisältöä. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa tämä algoritmi on saatellut sinut kuplaan, jossa saat vain tietyn tyyppisiä viestejä ulkomaailmasta. Sama ilmiö tunnetaan sosiaalisen median puolella Facebook-kuplana.

– Vallalla on sokea usko suureen dataan, algoritmien voimaan. Nyt uskotaan, että tietokoneohjelmaan koodattu valintarobotti on puolueeton ja objektiivinen. Mutta koodi on poliittista ja se on aina kirjoitettu jokin tavoite mielessä. Varsinkin julkisen palvelun mediayhtiöiden pitää nyt päättää, olemmeko vaihtoehto kuplassa elämiselle, vai personoitu uutispalvelu muiden joukossa, Helin sanoo.

Televisio ei ole kuollut – mutta se ei elä enää kellon mukaan

Erityisesti yleisradioyhtiöitä on riivannut pelko yleisöjen menettämisestä. Nuori sukupolvi ei katso enää tv:tä tiettyyn kellonaikaan, vaan on tottunut verkon pilvipalvelujen helppouteen. Niissä suosikkisarjan seuraavaa jaksoa ei tarvitse odottaa ensi viikkoon.

Erityinen huolenaihe yleisradioyhtiöille onkin, miten pitää ote nuorista yleisöistä uutis- ja ajankohtaisohjelmissaan. Helin sanoo, että julkisen palvelun yhtiöiden pitää keskittyä sellaiseen televisio-ohjelmien jakamiseen, joka ei perustu jonkin kanavan kellonaikoihin ja tarkasti ajoitettuun ohjelmavirtaan.

Helinin mukaan vanha hokema ”televisio on kuollut” ei pidä lainkaan paikkaansa. Vanhoilla yleisradioyhtiöillä on median muutoksessa ja nuorten tavoittamisessa salainen ase: ne osaavat kertoa kuvilla tarinoita.

On tärkeämpää olla oikeassa kuin luotettava

Valemedian aikakausi ja räikeä populismi on ajanut valtamedian kummalliseen nurkkaan. Tosiasiat on alettu yhtäkkiä nähdä jonkinlaisina neuvottelukysymyksinä, ja oikeassa oleminen ratkaistaan sillä, kuka huutaa omista tosiasioistaan kovimmin.

Helin kuvailee tilannetta sanomalla, että on syntynyt asetelma, jossa perinteistä mediaa syytetään eliitiksi, joka toimii kansaa vastaan. Hän kehottaa toimituksia pitämään päänsä kylmänä, sillä riskinä on vääränlainen varovaisuus.

– Tämä on monimutkainen ja hankala asia. Varsinkin yleisradioyhtiöillä on pakkomielle varjella luotettavuuttaan. Me elämme maailmassa, jossa se miltä näytät, on tullut tärkeämmäksi kuin se, mikä olet. Tähän sisältyy varvovaisuuden vaara. Sen sijaan, että ollaan huolissaan yleisön luottamuksesta tai ulkopuolisesta kritiikistä, on rohkeasti etsittävä totuutta, Helin sanoo.