Keski-Suomessa kunnat ovat torpanneet sote-kiinteistöjen myynnin – houkutus kaupantekoon suuri

Yksityiset terveyspalveluyritykset hamuavat kuntien sote-kiinteistöjä. Keski-Suomessa kuntapäättäjät ovat suhtautuneet tarjouksiin nihkeästi.

sote-uudistus
Orkidea kukkii vanhusten palvelukeskuksen oleskeluhuoneessa. Taustalla vanhus katsoo televisiota.
Simo Pitkänen / Yle

Yksityiset terveyspalveluyritykset petaavat täyttä päätä kilpailuasemiaan kunnissa. Sote-uudistuksen valinnanvapauslaki astuu voimaan vuoden 2019 alussa, ja yrityksillä on reilut puolitoista vuotta aikaa rakentaa omaa palveluntarjontaa.

Katseet ovat nyt kääntyneet kuntien omistamiin sote-kiinteistöihin. Esimerkistä käy terveyspalveluyritys Attendo. Se on jättänyt tänä keväänä ostotarjoukset vanhusten palvelukeskuksista Joutsassa sekä Äänekosken Suolahdessa ja Konginkankaalla.

Sekä Äänekoskella että Joutsassa ostotarjous torpattiin. Päätökset eivät kuitenkaan syntyneet helposti.

Ostotarjous houkuttaa, kun kiinteistöt uhkaavat jäädä käsiin

Sote- ja maakuntauudistukseen kytketty omaisuuden jako sysää kunnille mittavan kiinteistöriskin.

Uudistuksessa kunnat menettävät merkittävän osan omaisuudestaan, kun sairaanhoitopiirien omaisuus ja velat siirtyvät maakunnille korvauksetta. Sen sijaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kiinteistöt, kuten terveyskeskukset ja vanhusten palvelukeskukset, jäävät kuntien omistukseen. Maakunta sitoutuu vuokraamaan tilat kolmen vuoden määräajaksi. Sopimusta voidaan halutessa jatkaa vuodella. Vaihtoehtoisesti tilat saattavat jäädä siirtymäajan jälkeen tyhjäksi.

Äänekosken talousjohtaja Tapani Hämäläinen olisi mieluusti nähnyt, että Suolahden ja Konginkankaan palvelukeskukset olisivat vaihtaneet omistajaa. Tällöin Attendo olisi kantanut vastuun huonokuntoisista rakennuksista.

– Suolahden palvelukeskus on rakennettu 1970-luvulla, Konginkankaan 1980-luvulla. Molemmissa täytyy tehdä miljoonaluokan peruskorjaukset, eikä tiloista välttämättä siltikään saada kustannustehokkaita, Hämäläinen kertoo.

Hoitaja annostelee ruokaa vanhusten palvelukeskuksessa Äänekosken Suolahdessa.
Suolahden palvelukeskuksessa myyntiaikeet herättivät epävarmuutta työpaikkojen säilymisestä.Simo Pitkänen / Yle

Äänekosken kaupunginhallituksessa vastaesityksen tehnyt Merja Närhi (sd.) pitää myyntiaikeita hätäilynä.

– Ensinnäkin me emme ole nähneet minkään näköistä paperia tai tutkimustulosta, missä Suolahden tilat olisi todettu purkukuntoisiksi. Toisekseen tässä vaiheessa olisi ollut tyhmää tehdä näin isoa muutosta palveluntuotantoon. Koko Suomi on pullollaan vastaavia huonokuntoisia kiinteistöjä, eikä tätä asiaa ole ratkaistu soteuudistuksessa vielä millään tavalla, Närhi lataa.

Käytännössä kauppa olisi tarkoittanut vanhusten palvelukeskusten yksityistämistä, sillä Äänekoski olisi ostanut palvelukotien asukkaiden tarvitsemat palvelut Attendolta palvelusetelillä.

Kunnat haluttomia investoimaan

Äänekoski päätti unohtaa myyntiaikeet ainakin toistaiseksi. Talousjohtaja Tapani Hämäläinen näkee, ettei uutta tilaisuutta välttämättä tule. Lisäksi rakennusten korjaaminen on taloudellinen riski.

– Kaupungilla on velkaa 72 miljoonaa euroa. Näiden palvelukeskusten kunnostaminen tarkoittaisi, että velkaa pitäisi ottaa lisää 12 miljoonaa euroa. Leasing-rahoituksellakin remontointi tarkoittaisi 150–200 000 euron lisäystä käyttötalousmenoihin, kun nämä rakennukset ovat valmiina. Siinä voi jokainen miettiä, onko meillä varaa tähän, Hämäläinen laskee.

Maakunnan maksamien vuokratulojen varaan ei rahoitusta voida laskea, sillä vuokrasopimuksen kestosta ei ole takeita. Myös Äänekosken perusturvajohtaja Raija Kolehmainen olisi kallistunut kaupan kannalle.

– Se olisi ollut tässä vaiheessa palveluja turvaava ratkaisu, Kolehmainen sanoo.

Vanhusten palvelukeskus Tupasvillan kyltti Äänekosken Suolahdessa.
Suolahden palvelukeskuksen kaltaisia kiinteistöjä Suomessa riittää.Simo Pitkänen / Yle

Kiinteistökysymys ratkaistava ennemmin tai myöhemmin

Keski-Suomessa sote-uudistuksen talous- ja kiinteistökysymyksiä ratkotaan omassa työryhmässä. Ryhmää johtava Jyväskylän talousjohtaja Ari Hirvensalo näkee, että kiinteistöjen myynti nousee vielä esiin useissa kunnissa. Äänekoski ja Joutsa eivät todellakaan ole ainoita kuntia, missä on huonokuntoisia sote-kiinteistöjä.

– Moni kunta miettii keinoja, joilla investointivastuuta pystytään välttämään tai siirtämään joillekin muille. Harva kunta haluaa ylipäätänsä omistaa kiinteistöjä ja lähteä vuokraamaan niitä maakunnalle, Hirvensalo arvioi.

Hän yhtyy kuntien toiveeseen, että kaikki sote-kiinteistöt tulisi siirtää maakunnalle, asianmukaista korvausta vastaan

– Omistuksen pitää olla samassa paikassa, missä tehdään päätökset tilojen käytöstä, investoinneista - mitä tehdään, mistä luovutaan. Nyt kunnat pannaan ikään kuin maksumiehiksi, Hirvensalo toteaa.

Käytännössä kuntien toivetta tuskin kuullaan.

– Lakiesitykset eivät ainakaan sitä tue. Ainoa mahdollisuus on, että perustuslakivaliokunta lähtisi vaatimaan omaisuuden siirtoa, mutta vaikea nähdä sitä realistisena, Hirvensalo summaa.