Kulta-olut palautettiin Tornioon – resepti löytyi entisen panimomestarin muistiinpanoista

Eläkkeellä oleva panimomestari Leo Andelin on avustanut Tornion Panimoa palauttamaan oluen Tornioon.

olut
Kaj Kostiander Tornion Panimon panimojohtaja.
Panimojohtajaa hymyilyttää: Olut on nyt palautettu alkuperäiselle tuontantopaikalle Tornioon.Minna Aula / Yle

Ohranjyvät ropisevat kourassa. Kovaa ohranjyvää puraistessa suuhun leviää makeus: maltaan maku. Oluen raaka-aineista mallas on yksi tärkeimmistä. Sen laatu, rouhinta ja paahto tuovat olueen makua. Toinen pääaine on humala, sillä olueen saadaan vaikkapa kitkeryyttä ja se antaa oluelle myös säilyvyyttä.

Tornion Panimon panimojohtaja Kaj Kostiander nostaa suuresta säkistä kourallisen valmiiksi rouhittua mallasta, mitä on jäänyt yli aamuisesta rouhinnasta. Myllystä rouhe kulkee suoraan putkea pitkin keittämöön. Keittämössä putki päätyy valtavaan tsekkiläisvalmisteiseen teräskattilaan. Näin käynnistyy mäskäys, jossa irrotetaan maltaasta sokereita. Mallaskeittoon eli mallasrouheisiin ja veteen lisätään myös humalaa, tai oikeastaan tiiviiksi pelletiksi puristettuja humalankäpyjä.

Mäskikattila aukaistaan ja nenään lehahtaa lämmin maltaan tuoksu. Torniolaisille maltaan haju on ollut tuttu jo reilun vuosisadan verran. Tornion Panimo toimii Lapin Kullan entisissä tiloissa Tornionjoen rannalla. Vuonna 2010 katkesi 137 vuoden oluenvalmistuksen perinne Torniossa. Tyhjiö täyttyi vajaa vuosi sitten, kun pienpanimo aloitti toimintansa Torniossa joukkorahoituksen voimin. Pian käsityöläispanimo nosti oluenvalmistuksen kapasiteettinsa moninkertaiseksi ja vuodessa Tornion Panimosta voidaan pullottaa kaksi miljoonaa litraa olutta. Parin vuoden päästä tavoitteet ovat siinä, että koko kapasiteetti on käytössä.

Se haju. Se ei kuitenkaan palannut Tornioon, sillä ympäristösäännökset eivät sitä sallineet. Maltaan haju kondensoidaan putkia pitkin jäteveteen. Panimon sisällä mallas kuitenkin tuoksuu.

Milloin SE olut tulee takaisin?

Suomessa on 80 pienpanimoa jotka tuottavat vuosittain noin 15 miljoonaa litraa olutta. Nopeasti käynnistetty panimotoiminta Torniossa jatkaa perinteistä oluen valmistusta paikkakunnalla historiallisella tavalla. Aikoinaan panimomestarina ja sittemmin panimojohtajana Lapin Kullalla työskennellyt Leo Andelin käyskentelee Tornion Panimon tiloissa. Hän tarkastaa käsin tehdyt päiväkirjamerkinnät mäskäyksestä ja kertoo tekemänsä huomiot maltaasta.

Panimomestari on palannut maltaan hajuun mielellään: rakkaudesta olueen.

– Tuntuu lämpimältä. Olen otettu siitä, että minuun otettiin yhteyttä, Andelin sanoo.

Tornion Panimossa neuvottelut panimonjohtajan ja Leo Andelinin kesken.
Panimojohtaja Kaj Kostiander ja Leo Andelin keskustelemassa tarvittavista hienosäädöistä.Minna Aula / Yle

Tornion Panimossa on säpinää: Uutta väkeä koulutetaan, uusi tsekkiläinen keittämö ja digitaaliset laitteet opetellaan tsekkiläisten panimomestarien opastuksella. Niin, ja uusia oluita on suunniteltu jo pidemmän aikaa.

Panimojohtaja Kaj Kostianderin suupielet kohoavat todella lähes korviin saakka. Hän esittelee ylpeänä uutta lageria, jota käsityöläispanimossa on pullotettu tiivistä tahtia, jotta sitä riittäisi kaikille halukkaille.

– Meiltä on kysytty useaan kertaan, että milloin se olut tulee takaisin? Eli panimomestari Leo Andelin aikoinaan Tornion Olut Oy:lle kehittämä lager, joka voitti vuonna 1964 kultamitalin Brysselissä ja samana vuonna viellä Pariisissa, Kostiander sanoo.

Kevyt ja raikas, näillä sanoilla uutta, tai oikeastaan vanhaa olutta kuvataan. Suunta poikkeaa käsityöläisoluiden ja pienpanimoiden yleisestä mausta, sillä yleensä pienpanimot suodattavat oluitaan harvoin, jotta maku säilyy mahdollisimman vahvana.

Tornion Panimosta tulevan oluen nimi on Original 1964 lager. Etiketissä on pieni tarina oluesta ja ennen kaikkea olutreseptin laatijasta panimomestari Leo Andelinista. Eläkkeellä oleva panimomestari muistelee voittajaolutta hymynkare huulillaan. Palkinnon kävivät hakemassa pomot, mutta onnistuminen lämmitti reseptiikasta vastannutta panimomestaria.

– Kyllä se hymyilytti ja tuntui hyvältä. Minulla on reseptistä muistiinpanoja ja olemme täällä Tornion Panimossa ottaneet vuoden 1964 voittajaoluen reseptin uudelleen käyttöön, Andelin kertoo.

Pantu revontulten alla

Tornion Panimojohtaja Kaj Kostianderin taskusta alkaa soida Star Warsin elokuvasta tuttu The Imperial March, Darth Vaderin tunnusmusiikki. Kostiander vilkaisee puhelinta ja muistaa, että seuraava palaveri alkaa pian. Kiirettä riittää. Kesällä on tulossa erilaisia olutmessuja ja tapaamisia. Jakeluketjun kanssa on käyty keskustelua Tornion kulta-oluesta ja jakelusta koko Suomeen. Vaikka Perämeren rannalla sijaitseva Tornion kaupunki on pieni, on panimolla kannattajia ympäri Suomen. Joukkorahoituksella lienee myös oma osansa siinä, olut kun palautettiin Tornioon yhteisvoimin.

Tornion Panimo 12 000 litran käymistankit.
Tornion Panimo kasvatti nopealla aikataululla kapasiteettiaan.Minna Aula / Yle

Kostiander tarkistaa käymiskellarissa sijaitsevan 12 000 litran säiliön painemittarin lukeman. Tankissa on painetta alle baarin ja käymisprosessi on juuri alkanut. Reilun kuukauden päästä olut menee putkea pitkin pakkaamoon, pulloon ja etiketin kanssa pahvilaatikkoon, minkä päällä lukee vitsikkäästi: Pantu revontulten alla. Alun perin Tornion Panimolla oli aivan toinen slogan mielessään, mutta ilmaan heitetty lause jäi kutkuttamaan panimojohtajan mieltä. Viime tingassa Kostiander soitti logoja painavaan yritykseen ja pyysi vaihtamaan tekstin.

Olutta pannaan nykyisellä kapasiteetilla huomattavasti ensimmäisiä eriä enemmän. Pienemmällä laitteistolla voitiin valmistaa tuhannen litran erä kerrallaan, nyt pienin erä on 6000 litraa. Käymiskellarissa on yhteensä kymmenen valtavan kokoista terästankkia. Joka puolella panimoa kulkee putkia, joissa on vääntövipuja ja jokaisessa putkessa lukee, mitä sen sisällä kulkee: Hiilidioksidia, vettä, vierrettä ja pesuvettä. Olut kulkee putkissa panimon sisällä useita satoja metrejä ennen pulloon lorahtamistaan.

Tornion Panimossa kiakki kulkee putkessa.
Minna Aula / Yle

Kostiander naputtaa sormellaan isoa kosketusnäyttöä käymiskellarin seinällä. Näytöstä voi katsoa, mitä minkäkin tankin sisällä tapahtuu. Toisessa prosessi on jo loppu puolella, toiseen ollaan vasta kuljettamassa vierrettä, eli mäskäyksestä syntynyttä sokerista nestettä. Hiivan annetaan tehdä tehtävänsä, se syö sokerin ja muodostaa olueen alkoholin.

Käsityöläispanimoksi Tornion Panimo tuntuu melkoisen automatisoidulta. Ei ole kuitenkaan olemassa tarkkaa määritettä käsityöläisoluella ja ihmisiä Tornion Panimossa tarvitaan automatiikan avuksi moneen paikkaan.

Kaj Kostianderin mustassa t-paidassa on panimon logo, torni. Oluella on vahvat perinteet kaupungissa ja panimojohtajan ylpeyden kuulee, kun hän muistuttaa, että oluen reseptin laatijalla, Leo Andelinilla on myös vahvat perinteet torniolaisessa panimossa.

– Pienpanimot eivät tee paljon vaaleita lagereita, se on haastava laji. Nyt on resepti kohdillaan ja odotukset ovat kovat. Nostetaan Tornion olut takaisin kartalle.