Alvar Aallon muotokieli kehittyi vuorovaikutuksessa kuvataiteilijoiden kanssa

Alvar Aalto on yhä, yli 40 vuotta kuolemansa jälkeen, maamme kansainvälisesti tunnetuin arkkitehti ja muotoilija.

Alvar Aalto
Alvar Aalto: Nojatuoli 41 "Paimio" (1932).
Alvar Aallon Nojatuoli 41 "Paimio" (1932)Vitra Design Museum / Jürgen Hans

Akateemikko Alvar Aalto (1898–1976) aloitti elämäntyönsä 1920-luvulla ja jatkoi työskentelyä kuolemaansa saakka.

Aallon merkittävin saavutus oli arkkitehtuurin ja designin muotokielen uudistaminen. Hän toi muotoiluun uuden elementin, ihmislähtöisen, puhtaan arjen estetiikan, Ateneumin johtaja Susanne Pettersson sanoo.

– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että muotoillut esineet ja arkkitehtuuri riisutaan kaikesta ylimääräisestä. Keskitytään muotoon ja toiminnallisuuteen.

Ateneumin taidemuseo esittelee pitkälle syksyyn esillä olevassa Alvar Aalto –Taide ja moderni muoto -näyttelyssä mestarin elämäntyötä ja suhdetta kansainvälisen modernismin muihin vaikuttajiin.

Näyttelyn on koonnut saksalainen Vitra Design Museum vuonna 2014. Ennen Suomeen saapumistaan näyttely on kiertänyt Saksan lisäksi Espanjassa ja Tanskassa.

.

Alvar Aalto.
Alvar Aalto toimistossaan vuonna 1945Eino Mäkinen / Alvar Aalto -museo

Suomessa Ateneum on kasvattanut näyttelyä ripustamalla esille Alvar Aallon läheisimpien kansainvälisten taiteilijaystävien töitä. Heitä ovat muun muassa ranskalainen suuri modernisti Fernand Léger (k.1955), yhdysvaltalainen kineettisen taiteen pioneeri Alexander Calder (k.1976) ja unkarilainen László Moholy-Nagy (k.1946).

Aaltoilevaa viivaa siellä täällä

Perinteisesti on korostettu Suomen luonnon vaikutusta Aallon orgaaniseen, elävään muotokieleen. Ateneumin näyttely osoittaa, että myös ajan modernistisella kuvataiteella oli merkittävä osa arkkitehti-muotoilijan muotokielen kehityksessä.

Aallon teoksista tuttu orgaaninen, vapaasti elävä ja aaltoileva viiva ja muotokieli, löytyy myös monista tämän taiteilijaystävien maalauksista ja teoksista.

Alexander Calder, Mobile-1930 -luvulta
Alexander Calderin Mobile 1930-luvultaKansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Pettersson sanookin vaikutteiden taiteilijoiden välillä kulkeneen ristiin rastiin.

– Vaikutteet menivät ilman muuta kaikkiin suuntiin. Tämä oli tilanne 1920-luvulla, 1930-luvulla ja 1940-luvulla. Mutta näinhän on tänäkin päivänä. Tottakai taiteilijat innostuvat ja inspiroituvat toistensa teoksista.

Etenkin Légerin ja Calderin kanssa Aalto kävi Petterssonin mukaan lukuisia taidekeskusteluja.

– Heidän keskinäisessä kommunikaatiossaan muodolla ja sen ilmenemisellä oli suuri rooli, olivat kyseessä sitten kuvataiteet, huonekalut, lasiesineet, valaisimet tai arkkitehtuuri, Pettersson listaa.

Léger uhkasi koristella Aallon hatun

Fernand Légerin ja Alvar Aallon pitkä ystävyys alkoi 1930-luvulla. Pettersson kertoo miesten myös kunnioittaneen toistensa taidetta suuresti.

Fernand Léger: Composition aux contrastes (Vastakohtasommitelma) (1932)
Fernand Légerin Composition aux contrastes (Vastakohtasommitelma) (1932)Mairea-säätiö / Rauno Träskelin

– Léger oli Aallolle äärimmäisen tärkeä taiteilija. Esimerkiksi kun Aalto työsti vuonna 1952 valmistunutta Säynätsalon kunnantaloa, hän suunnitteli siihen oman paikan Légerin maalaukselle. Ikävä kyllä, tätä ei koskaan päästy toteuttamaaan.

– Léger puolestaan oli hyvin innostunut Aallon arkkitehtuurista. Hän kirjoitti Aallolle, että voisitko suunnitella jonkin rakennuksen, jonka voisin tulla koristelemaan, ja jos et, niin koristelen sitten hattusi, Pettersson nauraa.

Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola ja Legerin maalaus.
Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola (1928-1933) ja Fernand Légerin Soittimia (1926)Gustaf Welin / Alvar Aalto -museo, Kansallisgalleria / Jouko Könönen

Moholy-Nagy nimesi tyttärensä Hattulaksi

Unkarilainen, Bauhausissa opettanut, elokuvantekijä ja valokuvaaja László Moholy-Nagy oli Aino ja Alvar Aallon henkilökohtainen ystävä. Hänen uskotaan vaikuttaneen suuresti Aallon moniaistiseen käsitykseen tilasta ja materiaaleista.

Aallot ja Moholy-Nagu olivat paljon tekemisissä keskenään. Kesällä 1931 he kiersivät Suomea ja kävivät muun muassa Hattulan keskiaikaisessa kivikirkossa. Unkarilaistaiteilija ihastui kirkkoon niin, että antoi pari vuotta myöhemmin syntyneelle tyttärelleen nimeksi Hattula.

Alvar Aallon Savoy Maljakko ja Jean Arpin teos Torso (Feuille/Lehti).
Alvar Aallon Savoy-maljakko (1936) ja Hans ArpinTorso (Feuille/Lehti, 1959)Vitra Design Museum / Alexander von Vegesack, Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Saksalais-ranskalaisen Hans Arpin (k.1966) maalausten abstraktit muodot Ateneumin seinillä vaikuttavat huomattavan tutuilta. Maallikko on löytävinään Arpin taiteessa paljon yhtäläisyyksiä Aallon muotokieleen.

Susanna Pettersson kertoo, etteivät miehet tiettävästi koskaan tavanneet, mutta ainakin Aallon tiedetään tunteneen Arpin taidetta..

Viipurin kaupunginkirjasto, Viipuri, Karjala (nykyään Venäjä), Alvar Aalto (1927-1935)
Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto (1927-1935)Armin Linke

Alvar Aalto uskoi, että taide ja kulttuuri voivat tehdä arjesta parempaa. Hän pyrki sovittamaan yhteen taiteen ja teollisen tuotannon, jotta taide voisi olla kaikkien ihmisten ulottuvilla, arjessa. Tähän tarkoitukseen Aalto perusti yhdessä Aino-vaimonsa, taidehistorioitsija Nils-Gustav Hahlin ja taiteenkeräilijä Maire Gullichsenin kanssa muotoilun myynti- ja markkinointiorganisaatio Artekin vuonna 1935.

Artek valmisti Aaltojen suunnittelemia huonekaluja ja designia, mutta piti myös taidegalleriaa, jossa esiteltiin ajan kansainvälistä modernia taidetta. Moni Ateneumissa nyt esillä oleva taideteos on aikanaan hankittu juuri Artekin näyttelyistä.