Sekkishow yrittäjän riesana Amerikassa: "Joka perjantai olen pankissa rahatukko ja sekit laukussa jonottamassa"

Yrittämisen unelmamaassa Yhdysvalloissa yrittäminen on monin verroin haastavampaa kuin Suomessa, kertoo pitkän linjan elintarvikealan yrittäjä. Kotiläksynsä tekeville maa tarjoaa silti mahtavia mahdollisuuksia.

yrittäjyys
Markku Lilja ja Miika Lilja (oik.)
Isä ja poika Markku ja Miika Lilja pyörittävät elintarvikealan yrityksiä Hämeenlinnassa ja Floridassa.Antti Ruonaniemi / Yle

– Yrittäminen on varmaan siellä vaikeinta maailmassa. Ainakin, kun menee ulkomaalaisena Amerikkaan, ei osaa kuvitellakaan kuinka haastavaa ja vaikeaa yrittäminen siellä on. On byrokratiaa ja piilobyrokratiaa. Sellaista, joka ei tunne asioita, pallotellaan sinne tänne.

Näin selittää elintarvikealan pitkäaikainen yrittäjä Markku Lilja kokemustaan yrittämisestä Suomessa ja USA:ssa. Hänellä ja pojallaan Miika Liljalla on elintarviketehtaat sekä USA:n Floridassa että Suomen Hämeenlinnassa.

– Kyllä se byrokratia on paljon haasteellisempaa USA:ssa kuin täällä. Olettaisi, että asiat menisivät eteenpäin, kuten on sovittu, mutta ei se aina niin menee, vahvistaa Miika Lilja isänsä kokemuksia.

Työntekijöistä pääsee helposti eroon

Jos byrokratia on jenkeissä vaikeaa, työntekijöiden kanssa on helpompaa, kertovat Liljat.

– Siellä on helppoa ottaa työntekijöitä ja heistä pääsee myös helposti eroon, jos työnteko ei luista. Työntekijöiden suoja on heikko, sanoo Miika Lilja.

– Siellä käy usein niin, että ovikello soi ja ihminen tulee hakemaan töitä. Suomen tyylistä työnvälitystä ei ole, vahvistaa Markku Lilja.

Pimeät työmarkkinat ovat arkipäivää.

– Floridassa on paljon meksikolaisia ja pimeää työvoimaa on tarjolla eikä heidän kanssaan tehdä mitään papereita.

Elintarvikealaa valvotaan tarkkaan

USA:ssa elintarvikeala on Markku ja Miika Liljan mielestä valvotumpaa kuin Suomessa.

– Ennen kuin pystyimme edes aloittamaan, olimme kahden kuukauden kursseilla yliopistossa. Kun läpäisimme kurssin hyväksytysti, saimme luvat elintarviketuotantoon, kertoo Markku Lilja.

Myös toimintaa tarkkaillaan.

– Kerran Floridan tehtaan ovelle koputti kaveri, jolla oli sheriffin tähti ja erilaisia prenikoita kuin suomalaisella ilmavoimien kenraalilla. Hän aikoi tehdä lihatarkastuksen firmaan. Oli tullut väärälle ovelle, sillä teemme Floridassa vain kalatuotteita.

– Eli yllätystarkastuksia tehdään. On meillä tietenkin käynyt myös kalatuotteiden tarkastajia, jotka ovat tulleet sisälle asti, hymähtää Markku Lilja.

Rahaliikenne sekeillä ja käteisenä 

USA:ssa pankkipalvelut yrittäjille ovat lapsen kengissä. Yrittäjät ostavat tavarat sekillä ja saavat myös maksun samalla tavalla. Myöhemmin sekit tai käteinen kuskataan pankkiin.

Raha seteli dollari
Shekit ja käteinen toimivat pääasiallisina maksuvälineinä.AOP

– Joka perjantai kello neljä olen siellä pankin jonossa rahatukko ja sekit laukussani jonottamassa. Myös kun sekkejä lähetetään tai lunastetaan, aina mennään pankkiin, nauraa Miika Lilja.

– Tämä sekkishow työllistää varmasti paljon amerikkalaisia, mutta meidän floridalainen pankinjohtajamme sanoi, että 320 miljoonan ihmisen uudelleen opettaminen on sen verran vaikeaa, että mennään sekeillä, vaikka se on todella kallista, kertoo yrittäjä Markku Lilja.

Kulttuurit törmäävät – hommaa hyvä juristi

Bisnesverkosto AmCham kansainvälistää Suomea auttamalla yrityksiä maailmalle ja maailmalta Suomeen. Verkoston toimitusjohtaja Kristiina Helenius tunnistaa Liljojen esittämät ongelmat ja katsoo niitä osin kulttuuritörmäyksinä.

– Isoin ero on siinä, että Yhdysvaltain markkina on valtavan suuri ja osavaltioissa on eri käytäntöjä. Suomessa julkiset palvelut ovat homogeenisia ja helppoja, kun on jo valmiiksi systeemin sisällä. Ulkoapäin tuleville suomalainen byrokratia taas vaikuttaa erilaiselta eli voi olla eroa siinä, katsooko asiaa ulkopuolelta vai sisäpuolelta. Byrokratia ulkomaalaisena ei aukene samalla tavalla kuin paikalliselle.

– Suosituksena on, että pitäisi olla lakiasiainpalvelut kunnossa. Vähän samoin kuin on henkilääkäri, niin pitää olla luotettu lakiasiainneuvoja, sillä siellä on enemmän lainsäädäntöön liittyviä loukkuja.

Sekkien laaja käyttö selittyy Heleniuksen mielestä osin laajakaistan saatavuusongelmilla.

– Kun ei ihmisillä ole laajakaistaa ja nopeita nettiyhteyksiä, eivät elektroniset pankkipalvelutkaan ole käytettävissä. Merkittävä osa väestöä on USA:ssa nettiyhteyksien ulkopuolella.

Maailman palkitsevin markkina

Vuonna 2015 Suomen vienti Yhdysvaltoihin oli 4,5 miljardia dollaria eli 7 prosenttia kokonaisviennistä. Heleniuksen arvion mukaan Yhdysvaltain markkinoilla toimii eri tavoin noin 500-1 000 suomalaisyritystä, joko etabloituneina, viejinä tai esimerkiksi verkkokaupan kautta.

AmCham on tukenut neljän-viiden vuoden aikana noin sataa suomalaisyritystä menemään USA:n markkinoille kasvuyritysten Launchpad USA -valmennusohjelmalla.

– Siinä on pilkottu markkinoille meno pieniksi askelmiksi, jolloin sen pystyy suunnittelemaan ja hallitsemaan paremmin. Kokemukset ovat olleet hyviä, kun asioihin on osannut varautua. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, eli se tuo tehokkuutta: tehdään vain niitä asioita mistä on suoraan hyötyä.

Miamin pilvenpiirtäjiä Floridassa
Miamin kaupunkikuvaa Floridassa. Yle

Heleniuksen mukaan Slush-tapahtuma ja pelifirmojen menestys ovat tuoneet muillekin suomalaisfirmoille onnistumisen tapoja, innostusta ja näkyvyyttä.

– Nyt nuori polvi lähtee aika ennakkoluulottomasti sinne. Palveluvienti kasvaa koko ajan, mitä enemmän mennään tietoyhteiskuntaan. Meiltä menee esimerkiksi risteilyaluksia ja terveysteknologiaa: innovatiivista ja kehittynyttä, korkean jalostusasteen tavaraa, mitä jenkkimarkkina vaatiikin.

Haasteena on Heleniuksen mukaan se, että markkinaa ei tunneta eikä sinne menoon valmistauduta riittävästi.

– Elokuvat ja populaarikulttuuri eivät riitä maan tuntemukseksi. On kulttuurisia haasteita ja siksi tarvitaan amerikkalaisia pitämään meitä kädestä kiinni, mitä Launchpadista on mahdollista saada.

– Pitää arvioida tarkkaan, mihin lähtee ja millä panoksilla. Iso markkina vaatii investointeja ja hyvin pitkää tähtäintä. Mikään muu ei toisaalta ole yhtä palkitseva: jos tekee kotiläksynsä ja toimii markkinan ehdoilla, niin palkintokin on sen mukainen, toimitusjohtaja Kristiina Helenius kannustaa.