Jokainen meistä voi joutua kriisiin – "Kaikilla paikkakunnilla apua ei ole riittävästi"

Traumaattisistakin tapahtumista voi selvitä, kun keskusteluapu tulee varhain ja nopeasti.

mielenterveys
nainen ottaa sormusta sormestaan
Perheiden ja parisuhteiden ongelmat voivat ajaa ihmisen kriisiin. Silloin keskusteluapu on tarpeen.AOP

KajaaniKuka tahansa voi joutua kriisiin elämäntilanteen tai jonkin järkyttävän tapahtuman seurauksena ja sen vuoksi kriisiavulle on jatkuvaa tarvetta.

Tästä kertoo jo se, että Suomen Mielenterveysseuran valtakunnalliseen kriisipuhelimeen (siirryt toiseen palveluun) tulee vuosittain 180 000 puhelua, ja määrä on koko ajan hienoisessa kasvussa. Lisäksi verkossa oleva kriisikeskus Tukinet.net (siirryt toiseen palveluun) on saanut esimerkiksi nuorten keskuudessa suuren suosion.

– Kyllä sitä ruuhkaa on ja tuntemusta siitä, että ainakaan kaikilla paikkakunnilla apua ei ole riittävästi tarjolla, kertoo Suomen Mielenterveysseuran (siirryt toiseen palveluun) kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme.

Suurin osa ihmisistä ainakin täällä Kainuussa tykkää käydä kasvotusten juttelemassa.

Sari Huovinen

Itä-Suomi Kainuu mukaan lukien on itsemurhatilastojen mustaa aluetta.

– Toiveena olisi, että vaikeista tilanteista lähdettäisiin puhumaan hyvissä ajoin eikä päädyttäisi niin epätoivoisiin tekoihin, Ruishalme sanoo.

Kainuun Kriisikeskuksen (siirryt toiseen palveluun) johtaja Sari Huovinen sanoo, että Kainuussa vastaanotolle hakeudutaan aivan samanlaisten syiden takia kuin muuallakin maassa. Suurin syy ovat perhe- ja parisuhdeongelmat, mutta tämän jälkeen seuraava ryhmä ovat läheisensä kuoleman tai itsemurhan kautta menettäneet ihmiset.

– Keskuksen asiakkailla on itsetuhoajatuksia vähemmän kuin alun perin ajattelin ja mitä valtakunnallisesti on. Meillä käy enemmän läheisiä, jotka ovat menettäneet omaisensa itsemurhan kautta. Heille on myös ohjattuja vertaistukiryhmiä.

– Jos asiakkaalla on itsetuhoisia ajatuksia ja meidän käyntikertamme eivät riitä, ohjaamme hänet soten puolelle julkisiin palveluihin ja varmistamme, että hän myös menee sinne, Huovinen lisää.

Vastaanotolle anonyyminä

Perheen tai parisuhteen vaikeat ongelmat, läheisen äkillinen kuolema tai vakava sairastuminen sekä työttömyys ovat sellaisia asioita, joihin yleensä tarvitaan keskusteluapua.

– Kaikilla ei ole lähipiirissään sellaisia henkilöitä, joiden kanssa voisi keskustella. Lähipiirikin voi olla pois tolaltaan esimerkiksi traumaattisen menetyksen takia tai ihminen ei halua vaivata tai rasittaa omia läheisiään. Joskus ulkopuolisen tarjoama näkökulma on ihan terveellinen siinä tilanteessa, Ruishalme sanoo.

Nainen istuu puiston portailla.
Kriisiapu voi olla tarpeen perheen ja parisuhteen ongelmissa.Tiina Jutila / Yle

Kriisityötä tekevät kunnat, sote-kuntayhtymät ja seurakunnat sekä erilaiset vertaistukiryhmät, potilasyhdistykset ja auttamisjärjestöt.

Tänä vuonna 120 vuotta täyttävän Suomen Mielenterveysseuran verkostossa on 22 kriisikeskusta ympäri maata. Maksuttomalle vastaanotolle voi hakeutua ilman lähetettä ja nimettömänä.

– Meillä ei ole pääsyä mihinkään terveyden- tai sosiaalihuollon rekistereihin eli käynnistä ei jää mitään merkintää. Sitä ei tarvitse pelätä. Vastaanotolle pääsee suhteellisen nopeasti, ja ihmisen oma kokemus siitä, että elämässä on vaikea tilanne ja tarvitsisi keskusteluapua riittää. Ensimmäisillä keskustelukerroilla voi käydä ilmi, että joku muu paikka olisi parempi, ja silloin me tietysti ohjaamme sinne, Ruishalme kertoo.

Apua koko Kainuun alueelle

Vajaat kolme vuotta Kajaanissa toiminut Kainuun Kriisikeskus on löydetty Huovisen mukaan hyvin. Viime vuonna uusia asiakkaita oli 220, ja he kävivät keskuksessa keskimäärin kolme kertaa. Ajat voidaan antaa edelleen viikon sisällä.

– Yleensä asiakkaat soittavat itse ja monet sanovat, että tämä on ehkä ainoa paikka minne halusi ja uskalsi tulla. Suurin osa asiakkaista on naisia, mutta on positiivista, että myös miehet ottavat itse yhteyttä ja varaavat aikaa parisuhdeongelmiin.

Ruuhkaa on ja tuntemusta siitä, että ainakaan kaikilla paikkakunnilla apua ei ole riittävästi tarjolla.

Outi Ruishalme

Onko kriisiavun tarve kasvanut Kainuussa? Huovinen sanoo pohtineensa sitä sote-kuntayhtymässä työskentelevien yhteistyökumppaneiden kanssa, mihin ihmiset aikaisemmin ohjautuivat.

– Ehkä he ohjautuivat psykiatrian poliklinikalle, minne eivät kuuluneet, koska kyse oli kriisistä eikä psykiatrisesta sairaudesta. Tai he kävivät lääkärissä, mutta eivät välttämättä saaneet pidemmän päälle keskusteluapua. Välttämättä he eivät menneet minnekään ja kriisit saattoivat kasautua ja pitkittyä. En tiedä, ovatko kriisit lisääntyneet, mutta ainakin he osaavat nyt hakea apua, kun sitä on tarjolla myös täällä.

Jätä ryhmätoiveesi tähän -laatikko
Kainuun Kriisikeskuksessa on ohjatut vertaistukiryhmät muun muassa eronneille naisille ja itsemurhan kautta läheisensä menettäneille omaisille. Molemmista ryhmistä on saatu voimaannuttavia kokemuksia.Tiia Korhonen / Yle

Kainuun Kriisikeskus antaa keskusteluapua nyt myös Ylä-Kainuussa sekä Kuhmossa ja Sotkamossa. Keskukseen on palkattu kaksi uutta työntekijää sosiaali- ja terveysministeriön ja Kainuun sote-kuntayhtymän avustuksilla. Työntekijöitä on nyt yhteensä neljä.

– Suurin osa ihmisistä ainakin täällä Kainuussa tykkää käydä juttelemassa kasvotusten. Kukaan ei ole käyttänyt ainakaan vielä esimerkiksi meidän Skype-mahdollisuutta. Nyt on hyvä, kun on pitkät välimatkat, niin meidän työntekijät voivat käydä kunnissa yhden päivän viikossa ja edelleen apua saa kasvotusten.

Ihmisen oma kokemus siitä, että elämässä on vaikea tilanne ja tarvitsisi keskusteluapua riittää.

Outi Ruishalme

Huovinen korostaa, että keskusteluissa ei keksitä tai anneta asiakkaalle suoria neuvoja tai niksejä, vaan asiakas itse voi miettiä uusia näkökulmia ja ottaa omia olemassa olevia voivavaroja käyttöön.

– Kyllähän se alussa on sitä purkamista, että asiakas saa kertoa, mistä on kyse. Purkamiseen voi mennä ensimmäinen, toinen ja kolmaskin kerta, mutta sitten päästään siihen, että on uusia näkökulmia. Me autamme, mutta asiakas kuitenkin keksii itse sieltä ne keinot. Tulos on aina näin parempi ja pysyvämpi.

Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme kertoo seurannassa selvinneen, että suurin osa asiakkaista pärjää omillaan, kun on saanut kriisiapua.

– Meitä hämmästyttää jatkuvasti se, kuinka vähällä ihmiset pääsevät kovistakin kokemuksista eteenpäin, kun tuki tulee varhain ja nopeasti. Traumaattistenkin tapahtumien jälkeen ihminen löytää omia voimavaroja ja verkostoja, kun on joku, jonka kanssa voi vähän pohtia ja etsiä ratkaisuja.