Sijoittajat kahmivat kasvukeskusten pienet asunnot – kokonaisia kerrostaloja myyty päivässä

Nopeita päätöksiä tekevät sijoittajat nappavat myyntiin tulevat kohteet tavallisten asunnonostajien nenän edestä. Pienasuntoja ostavat niin institutionaaliset kuin yksityisetkin sijoittajat.

Sijoitusasunnot
Kerrostalo rakenteilla.
Elokuussa 2017 valmistuvan Kalevan Iriksen kaikki asunnot on myyty. Sijoittajat ostivat valtaosan asunnoista. Petri Aaltonen / Yle

Kasvukeskusten pienistä kerrostaloasunnoista on tullut suosittuja sijoituskohteita. Esimerkiksi Tampereella yli puolet uusista yksiöistä ja kaksioista menee suoraan sijoittajille.

– Meillä on uudiskohteita, joista sijoittajat ovat ostaneet 80 prosenttia valmistuvista asunnoista, kertoo Pohjola Rakennus Oy Hämeen toimitusjohtaja Miikka Routama.

Ratkaisevaa on sijainti. Esimerkiksi Tampereella ydinkeskustan ja tulevan ratikkareitin varrelle rakennettavat asunnot saatetaan myydä loppuun heti, kun ne tulevat ennakkomarkkinointiin. Suurilla rakentajilla , kuten Pohjola Rakennus Oy:llä, on omat kanta-asiakasrekisterinsä.

Suurissa kaupungeissa voi puhua jo hiukan kuumentuneista yksiömarkkinoista.

Marko Kaarto

– Laitamme yleensä kanta-asiakkaillemme jo ennakkoon tietoa uusista, myyntiin tulevista kohteista. Niinkin on käynyt, että kaikki vielä rakentamattoman kerrostalon asunnot on varattu päivässä.

Sijoittajat pystyvät tekemään nopeita päätöksiä, koska rahoitus on varmistettu etukäteen. Omaa omistusasuntoa hankkivat eivät yleensä pysty yhtä nopeisiin päätöksiin. Kuumenneilla markkinoilla nopeat syövät hitaat. Pienet keskusta-asunnot karkaavat tavallisten ostajien ulottumattomiin.

Suomessa on yli 200 000 yksityistä asuntosijoittajaa

Asuntosijoittaminen on ollut vilkasta jo muutaman vuoden ajan. Näyvästi liikkeellä ovat olleet niin sanotut institutionaaliset sijoittajat, muun muassa eläkeyhtiöt ja asuntorahastot.

Markkinoille ovat rynnänneet myös yksityiset sijoittajat, jotka etsivät asunto-osakkeista pörssiosakkeita turvallisempaa tuottoa.

Nykynuoret eivät välttämättä enää halua omistaa asuntoa. He käyttävät mieluummin sen rahan elämiseen ja vapaa-ajan viettoon.

Miika Routama

Tamperelainen Marko Kaarto osti ensimmäisen sijoitusasuntonsa lainarahalla vuonna 2009. Nykyään hän on päätoiminen asuntosijoittaja.

– Uskon, että asuntosijoittamisen vauhti kiihtyy. Vielä ei olla buumin harjalla.

– Kasvukeskusten pienten asuntojen hinnat nousevat ylöspäin myös lähivuosina. Minusta suurissa kaupungeissa voi puhua jo hiukan kuumentuneista yksiömarkkinoista, arvioi Kaarto.

Nuoret muuttavat kaupunkeihin ja vuokralle

Rakentajat ja asuntosijoittajat ovat haistaneet ajan trendit. Kotitalouksien koko pienenee ja yhä useampi asuu vuokralla.

Pohjola Rakennuksen Routama puhuu kulttuurimuutoksesta.

– Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna paljon omistusasuntoja.

– Nykynuoret eivät välttämättä enää halua omistaa asuntoa. He käyttävät mieluummin sen rahan elämiseen ja vapaa-ajan viettoon.

Miikka Routama rakennustyömaalla.
Petri Aaltonen / Yle

Myös kaupungistuminen pitää huolta siitä, että sijoittajien haalimiin pieniin asuntoihin riittää vuokralaisia.

Vuonna 2016 aloitettiin 37 000 uuden asunnon rakentaminen. Se on 2000-luvun ennätys.