yle.fi-etusivu

Palava into juurruttaa maahanmuuttajan Suomeen – Amanj Amirnia: "Opin Jenni Vartiaisen laulun kymmenessä päivässä"

Amanj näki Iranissa unia omasta bändistä ja keikkailee nyt Suomessa. Ahmadin parturitaitoja esitellään ammattikoulussa mallina muille opiskelijoille.

kotouttaminen
Laulaminen on Amanj Amirnialle tärkeä osa elämää
Sakari Partanen/Yle

Iranin kurdi Amanj Amirnialle Jenni Vartiaisen kappale "Missä muruseni on" on ollut avainjuttu kotoutumisessa Suomeen.

Innokkaasti musikkia harrastava 26-vuotias mies tuli Suomeen syksyllä 2015. Ensimmäiseksi Amirnia opetteli suomeksi juuri tämän Jenni Vartiaisen hittikappaleen.

– Opin sen kymmenessä päivässä. Tiesin mitä se teksti tarkoittaa ja mitä asia siinä on. Se on tosi hyvä kappale.

Amirnia on innokas laulaja ja hän on esiintynyt jo useita kertoja Dostan-orkesterin solistina ympäri maata. Amirnia työskentelee avustavana ohjaajana Heinolassa Jyränkölän Setlementin palkkaamana. Useita kieliä osaava laulaja on tulkkina ja auttaa maahanmuuttajia kotoutumisessa.

Mielekäs työ on osaltaan helpottanut arkea ja elämistä Suomessa.

Työllä on iso vaikutus kotoutumisessa

Työllä on suuri merkitys turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotoutumisessa Suomeen. Hakijoilla on erilaista osaamista, mutta koulutus- ja ammattitaustassa on paljon eroja.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa olevan kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander sanoo, että yleinen asenne maahanmuuttajia kohtaan työmarkkinoilla on parantunut selvästi verrattuna 1980- ja 90-luvulle.

Musiikissa on tunnetta ja fiilistä

Amanj Amirnia on saanut tähän mennessä kaksi kertaa kielteisen turvapaikkapäätöksen. Nyt mies jännittää ja odottaa päätöstä työperäisestä oleskeluluvasta Suomeen.

Suomalaisartisteista Amirnian muita suosikkeja ovat muun muassa Suvi Teräsniska, Saara Aalto, Hector ja Rauli Badding Somerjoki.

– Itkin kun Saara Aalto ei voittanut Britannian The X Factor -kilpailua.

Ulkomaalaisista laulajista Amirnia pitää etenkin Shakirasta ja myös Bryan Adams on mieluinen artisti. Musiikissa korostuu tunne ja fiilis.

– Kaikki biisit tulevat mun sydämestä. Mulla on hyvä fiilis kun laulan esimerkiksi balladia "Aamuyössä aistein avoimin".

Kyseinen kappale oli vuonna 1984 valmistuneessa, Mika Kaurismäen ohjaamassa elokuvassa Klaani.

Musiikki houkutti Amirniaa jo pikkupoikana. Hän muistelee neljävuotiaana Iranissa kasetille tehtyä laulunauhoitusta. Se ei kuitenkaan ole mukana Suomessa.

Laulujen sanat paperille ja seinälle

Amanj harjoittelee innokkaasti suomalaisia lauluja joka päivä. Hän osaa laulaa jo noin 30 kappaletta suomeksi.

– Harjoittelen pari tuntia päivässä. Kirjoitan laulun sanat paperille ja laitan seinälle. Näen ne ja opin, ihan sama on suomen kielen kanssa.

Amirnia puhuu ja ymmärtää suomea varsin hyvin. Lahjakas laulaja luonnehtii suomen kieltä tosi vaikeaksi.

– Esimerkiksi henkilöllisyystodistus-sanan oppiminen vei kuukauden. Mutta en tiedä miksi suomalaiset laulut ja musiikki eivät ole minulle vaikeita, ei ollenkaan.

Amanj on keikkaillut Dostan-orkesterin kanssa. Dostan on kurdia ja tarkoittaa ystäviä. Ohjelmistossa on ikivihreiden kappaleiden lisäksi myös suomalaistangoa ja elokuvasävelmiä.

Mies nauttii esiintymisestä orkesterin kanssa. Takana on jo konsertteja Helsingissä, Heinolassa, Siilinjärvellä ja Mikkelissä.

– Iranissa asuessani näin unia ja minulla oli tavoite bändistä ja konserteista. Nyt Suomessa bändi tuli oikeasti.

Turvapaikanhakija on usein "pätkätöissä"

Kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden opiskelutodistuksia ei ole välttämättä saatavilla. Tyypillisesti turvapaikanhakijan ja pakolaisen työura Suomessa alkaa epämääräisesti, useilla pätkätyösuhteilla.

– Jos tulija on saapuessaan yli 45-vuotias niin pääsy työmarkkinoille vaikeutuu huomattavasti, sanoo kehittämispäällikkö Forsander.

Pakolaisten osalta naisen asema on usein ongelmallinen, sillä oman työuran käynnistyminen on monesti takkuista.

– Naiset käyttävät paljon kotihoidontukea ja oma työura viivästyy. Pakolaisäitien oliisi tärkeää päästä koulutukseen ja töihin, sillä äidin asema periytyy helposti lapsille, toteaa Forsander.

Ahmad Jaazen unelmana on perustaa joskus oma parturiliike
Toni Pitkänen/Yle

Ahmad Jaaze unelmoi omasta parturiliikkeestä 

Kone surisee ja parturituolissa istuu Jaazen hyvä ystävä Ali Almiamr. 30-vuotiaalla Ahmad Jaazella on tiukka paikka, hän antaa Kuopiossa Savon ammatti- ja aikuisopistossa työnäytettä ammattitaidon arviointia varten.

Hiusten leikkaus etenee varmoin ottein. Miehellä on omat parturivälineet ja työ sujuu joutuisasti.

Parturina kotimaassaan Irakissa työskennellyt Ahmad Jaaze haaveilee parturiammatista. Jaaze tuli Kuopioon turvapaikanhakijana syksyllä 2015.

30-vuotias Jaaze on saanut oleskeluluvan Suomeen ja mies opiskelee kotoutumiskoulutuksessa Savon ammatti- ja aikuisopistossa.

Uhkailu ajoi pois kotimaasta

Ahmad Jaaze työskenteli kotimaassaan Irakissa myös toimittajana. Työhön kuului editorina tarkistaa kieliasu toisten kirjoittamista uutisista. Tämän työn aikana Jaaze kertoo saaneensa paljon erilaisia raportteja.

– Minulle sanottiin, että näitä tietoja ei pidä julkaista juuri tällä tavalla. Otin joitakin tietoja ja julkaisin niitä sosiaalisessa mediassa. Tuli uhkailuja ja minulta puuttui turvallisuuden tunne, Pelkäsin, että itselleni tai perheelleni sattuisi jotain ja oli pakko jättää kotimaa.

Näyttökoe rullaa eteenpäin. Jaaze lyhentää asiakkaan hiuksia ensin koneella ja sitten saksilla. Maallikon silmin mies työskentelee keskittyneesti ja juttelee välillä iloisesti asiakkaana olevan ystävänsä kanssa.

Työnäytettä seuraavat tarkasti myös Savon ammatti- ja aikuisopiston hiusalan opettaja Marjo Paasisalo sekä parturikampaaja Roosa Karhula MRoom-liikkeestä. Molempien mukaan Jaaze on kovan luokan parturiammattilainen ja työnäyte arvioidaan kiitettäväksi.

Miehen tyyli on herättänyt paljon kiinnostusta myös Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoissa ja Jaazen parturityöskentelyä on kuvattu malliksi muille.

Suomessa on "neutraali" leikkaustyyli 

Ahmad Jaaze työskenteli kotimaassaan veljensä parturiliikkeessä noin 13 vuotta. Parturioppi tuli mestari-oppipoika-menetelmällä.

Ura alkoi noin 17-vuotiaana lakaisemalla hiuksia liikkeen lattialta. Siitä tie kävi hiustenpesuun ja vähitellen leikkaukseen asti. Irakin ja Suomen välinen kulttuuriero näkyy myös parturityössä.

Irakissa Jaazen asiakkaina oli vain miehiä. Suomessa vain miesten hiuksia leikkaavia partureita on vähän ja tyypillisesti parturikampaajalla on paljon myös naisasiakkaita.

– Hyvä parturi on itsevarma ja kuuntelee hyvin asiakasta. Olen huomannut, että täällä Suomessa hiusten leikkaus on kovin neutraali ja tavallinen. Helposti ei huomaa, että olisi tehty suurta muutosta.

Kotoutumisopintoihinsa liittyen Jaaze oli keväällä myös työssäoppimisharjoittelussa kuopiolaisessa parturiliikkeessä.

– Mielestäni opetin itse siellä. Parturi sanoi, että sinusta pitäisi tulla opettaja, mies nauraa.

Mahdollinen oma parturiura vaatii kuitenkin parempaa suomen kielen taitoa. Opettaja Marjo Paasisalo arvioi Jaazen oppivan riittävästi suomea noin vuodessa.

Juttua muokattu 8.12.2017. Jutusta poistettu Amanj Amirnian kertomaa kuvausta Iranista.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Presidentinvaalit

Sotaleikki aloitti Ylen vaalikeskustelun – presidenttiehdokkailta tivattiin toimintanohjeita

Teleoperaattorit

Yhdysvaltalainen viestintäkomitea äänesti: USA:ssa voidaan luopua vapaasta internetistä