Rikosuutiset pilaavat syyttä suotta mainetta – lähiöt sulautuvat kantakaupungin osaksi

Huonomaiset lähiöt pesevät kasvojaan ja kehittyvät myönteiseen suuntaan uusien arvojen myötä, joista yksi on luonnonläheisyys.

lähiöt
Kaukovainion sisääntulotien varteen on suunnitteilla näyttäviä opiskelija-asuntoa.
Kaukovainion sisääntulotien varteen on suunnitteilla näyttäviä opiskelija-asuntoa.Otokylä ry / Temotek Oy

Oulun Tuira valittiin hiljattain sanomalehti Kalevan lukijakyselyssä parhaaksi kaupunginosaksi. Kaukovainion kasvojen pesu pohjautuu kauppakeskuksen ja sen ympäristön uudelleen rakentamiseen, johon tarvittava asemakaavan muutos on edennyt jo valtuuston vahvistettavaksi.

Oulussa keskustan ohella Kaukovainio ja Tuira ovat kärsineet levottoman lähiön leimasta – tosin monien asukkaiden mielestä turhaan. Näidenkin lähiöiden luonne on nyt muutoksessa.

Tuiran uimaranta Oulussa.
Tuira on valittu Oulun parhaaksi kaupunginosaksi.Yle / Kati Teirikko

Kansan parissa kielteiset mielikuvat syntyvät helposti. Niistä syyllistetään usein isoja vuokratalokeskittymiä. Oulun tiettyjen lähiöiden huono maine pohjautunee myös rikosuutisiin.

Suomessa ei ole varsinaisia ongelmalähiötä, ongelmat rajautuvat tiettyihin kortteleihin, jopa vain rappuihin.

Mari Vaattovaara

Kaukovainion kehittämiseen vahvasti osallistunut kaavoitusarkkitehti Antti Määttä ei halua liittää Kaukovainioon ongelmalähiön leimaa. Hänestä Kaukovainioin keskeisiä arvoja ovat pikemminkin vihreys ja metsäinen lähiympäristö. Ongelmien kehittymistä ennaltaehkäistään uudella asemakaavalla.

– Alusta pitäen kaupungin motiivina on ollut, että saadaan vuokra-asumista sijoitettua vapaarahoitteisen asumisen joukkoon. Nykyäänhän alueella on kolmen vuokratalon kortteli, joka on mielikuvissa eräänlainen keskittymä. Se saadaan selkeästi purettua, Antti Määttä sanoo.

Lähiöt pesevät kasvojaan

Kaukovainion, kuten muidenkin 60–70-luvun lähiöiden kasvojen pesu perustuu rakennuskannan uudistumiseen ja täydennysrakentamiseen. Esimerkiksi Tuiraan on rakennettu arvoasuntoja Oulujoki-varteen. Kaukovainion ostoskeskuksen paikalle nousevat uudet rakennukset kasvattavat lähiön asukasmäärän päälle viiden tuhannen.

Kaupungin kasvu vaikuttaa myönteisesti vanhojen lähiöiden luonteeseen, arvioi kaupunkimaantieteen professsori Mari Vattovaara Helsingin yliopistosta. Hän katsoo, että keskusta-alueen kasvaessa kiinni lähiöihin, lne sulautuvat kiinteämmäksi osaksi kantakaupunkia. Oulussa Tuira on tästä hyvä esimerkki.

Kaukovainion asunnoista 90 % on kerrostaloissa
Kaavoitusarkkitehdin mukaan Kaukovainion keskeisiä arvoja ovat vihreys ja metsäinen lähiympäristö.Timo Sipola / Yle

– Suomessa ei ole varsinaisia ongelmalähiötä, ongelmat rajautuvat tiettyihin kortteleihin, jopa vain rappuihin. Helsingin lähiöilläkin menee pääsääntöisesti hyvin. Silti pitää sanoa, että paikoin ihmisillä ei mene hyvin, Mari Vattovaara toteaa.

– Ongelmat liittyvät usein siihen, että huono-osaiset asuvat yhdessä, Vattovaara pelkistää.

Asunto vaihtuu tarpeen mukaan

Kasaantuvia ongelmia asuinalueelle ennustavat muun muassa korkea työttömyys, alhaiset tulot ja koulutustaso sekä lastensuojelutapausten yleistyminen.

Toissijaisesti lähtöpäätöstä edistivät lähialueen sosiaaliset ongelmat.

Mari Vaattovaara

Vastoin yleistä käsitystä, maahanmuuttajien kasvava osuus ei selitä lähiöiden ongelmia Suomessa. Meillä ei liioin esiinny niin kutsuttua white-flight -ilmiötä, eli kantaväestön muuttoa pois maahanmuuttajien suosimilta alueilta.

– Kyselytutkimuksessa helsinkiläiset vaihtoivat asuinaluetta puhtaasti asuntotarpeensa muuttumisen vuoksi. Vasta toissijaisesti lähtöpäätöstä edistivät lähialueen sosiaaliset ongelmat tai yleinen turvattomuuden tunne, Mari Vattovaara kertoo.

Poliittiset päätökset tulorajojen palauttamisesta ARA-vuokra-asumiseen ja asumistuen leikkaukset saattavat Vaattovaaran mukaan tulevaisuudessa kasata ongelmia tietyille vuokra-asuinalueille.