1. yle.fi
  2. Uutiset

Nuoret kypsyivät Suomen kurjimmaksi haukutun lähiön maineeseen – ottivat yhteyttä kaupunkiin ja ryhtyivät töihin

Kotkan Karhuvuori tunnetaan muun muassa maan korkeimmista työttömyysluvuista. Koululaiset haluavat nyt muuttaa alueen imagoa.

lähiöt
Poika laittaa roskia astiaan.
Minna Heikura / Yle

Koulun takana kävelytien varressa on puistopenkki, jota Karhuvuoren nuoret kutsuvat "jenkkipenkiksi". Penkki on saanut nuorten mukaan nimensä miehestä, jota kutsuttiin jenkiksi. Tarinan mukaan vaimo suuttui miehelle ja puukotti tämän hengiltä.

– Nyt tässä istuu tosi usein juopuneita ihmisiä. Lamput eivät ilmeisesti toimi ja tästä on pelottavaa kävellä juopuneiden takia, selvittää Axel Hänninen.

Nuoret haluavat kävelytielle paremmin valaistuksen. Kaksi oppilasta lähtee Kotkan kaupungin edustajien kanssa kiertämään muita paikkoja, joihin nuoret kaipaavat lisää valaistusta.

Nuoret työntävät kottikärryjä.
MMinna Heikura / Yle

Kivenheiton päässä kävelytiestä runsas joukko koululaisia on jakautunut ryhmiin koulun vieressä sijaitsevan kaupan edustalle?. Ryhmät hajaantuvat eri puolille koulun lähiympäristöä keräämään roskia. Sää vaihtuu välillä aurinkoisesta kovaan räntäsateeseen, mutta se ei Karhuvuoren koulun oppilaita haittaa.

– Roskapussin pohjalle on kertynyt jo patja, poltetun sohvan jämät ja sanomalehteä. Joku oli halunnut ilmeisesti matkalukemista, luettelee vesitornin ympäriltä roskia kerännyt nuorukainen.

Siivoustalkoot ja lisävalaistuksen suunnittelu ovat osa Karhuvuoren koulun kahdeksasluokkalaisten ideoimia tekoja, joilla pyritään parantamaan Karhuvuoren mainetta ja viihtyisyyttä.

Täällä on mahtava yhteishenki ja mahtavia ihmisiä, jotka välittävät ympäristöstään.

Axel Hänninen

Maine ei tosiaan mairittele.

Karhuvuori tunnetaan Suomen korkeimmista työttömyysluvuista, ja keskiviikkona Yle uutiset kertoi, kuinka Karhuvuoren asuntojen hinnat sukeltavat ennusteen mukaan eniten koko maassa. Netin keskustelupalstoilla Karhuvuorta on haukuttu maan surkeimmaksi lähiöksi.

Siksipä nuoret pistivät kuluvalla viikolla parastaan lähiönsä maineen putsaamiseksi. Pari päivää he käyttivät ideointiin ja suunnitteluun. Apuna oli nuorisotyön osaajia.

– Meille sanottiin aluksi, ettei pidä miettiä, onko idea mahdoton, vaan mikä on hyvä tälle ympäristölle. Ohjaajat tsemppasivat meitä koko ajan eivätkä missään vaiheessa sanoneet, ettei joku ideoistamme onnistuisi, iloitsee Axel Hänninen.

Nuoret murtavat myyttejä

Aivan koulun vieressä sijaitsee alikulkutunneli, jonka seinät on maalattu graffitein. Nuoret esittelevät tunnelia kaupungin henkilökunnalle.

– Tässä on valojen paikat, mutta toimivatko ne? Jotkut ovat sanoneet tätä turvattoman näköiseksi paikaksi, jonne ei haluttaisi mennä, kertoo Axel Hänninen.

– Kun iltaisin menee tästä vaikka kotiin, niin se pelottaa oikeasti, jatkaa Eliina Volossova.

Nuorten paikalle pyytämät kaupungin edustajat kuuntelevat nuoria tarkkaavaisesti ja katselevat ympärilleen.

– Reaktio oli itse asiassa aika hyvä, he olivat aika myöntyväisiä. Toivottavasti saisimme lisää valoja tänne, Hänninen toivoo.

Puistonpenkki kävelytien varressa.
Koulun takana penkillä istuu nuorten mukaan usein juopuneita, eivätkä katuvalot tällä kohdalla toimi.Minna Heikura / Yle

Vaikka Karhuvuoren maine on synkkä ja parantamisen varaa löytyy esimerkiksi juuri valaistuksesta, ei Karhuvuori ole nuorten mielestä niin ankea kuin väitetään.

– Karhuvuori on mahtava paikka. Täällä on mahtava yhteishenki ja mahtavia ihmisiä, jotka välittävät ympäristöstään. Toivon, että tämä olisi asia, joka tulee ensimmäisenä ihmisten mieleen Karhuvuoresta, pohtii Axel Hänninen.

– Et ole sinä ilman tätä paikkaa, ja paikka ei ole sama ilman sinua. Ihan kuin sinulta revittäisi jotain pois. Minä rakastan tätä paikkaa, innostuu puolestaan Eliina Volossova.

Karkkarin nuorista todellakin on johonkin, jos he vain uskovat itseensä ja pistävät parastaan.

Olli Pajala

Karhuvuoreen liittyy monia negatiivisia myyttejä, kuten että karhuvuorelaiset ovat tylyjä, Karhuvuoressa ei tapahdu mitään eikä nuorista ole mihinkään.

– Karkkarin nuorista todellakin on johonkin, jos he vain uskovat itseensä ja pistävät parastaan, vakuuttaa Olli Pajala.

Nuoret haluavat jättää jäljen ja olla tärkeitä

Siivoustalkoiden lisäksi kahdeksasluokkalaiset ilahduttivat esimerkiksi päiväkotilapsia, turvapaikanhakijoita sekä senioreita. Yksi ryhmä vei omat lemmikkinsä, jopa lampaan, ilahduttamaan ikäihmisiä.

– Nuoret näkevät laajasti maailman. He näkivät heti, että on monia ryhmiä, ja he ovat valmiita kutsumaan kaikki mukaan. Menee ehkä hetken aikaa, ennen kuin ihmiset tajuavat, että nuoret ovat tosissaan ja tällaista voi tehdä, kertoo Gutsy Mediasta vastaava tuottaja Aram Aflatuni.

Hän on ollut mukana ideoimassa Gutsy Go -projektia. Se kiertää kymmenellä paikkakunnalla, joilla on karu maine.

Karhuvuoren koulun oppilaita.
Karhuvuoren koulun kuudesluokkalaiset tulivat isompiensa avuksi keräämään roskia.Minna Heikura / Yle

Tarkoitus on muuttaa asioita nuorten avulla. Karhuvuoressa nuoret itse olivat innoissaan mahdollisuudesta vaikuttaa ja tehdä itse jotakin alueen maineen kohentamiseksi.

Aflatuni sanoo, että nuorille annetaan harvoin rooli, jossa he ovat tärkeitä ja voivat muuttaa omaa ja oman asuinalueen tarinaa. 14–16-vuotiailla nuorilla on Aflatunin mukaan kuitenkin todella tarkka havaintokyky ja he näkevät kaiken ympärillään.

– Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus ajatella, että olen tärkeä, minulla on jotain annettavaa ja pystyn ja voin tehdä yhdessä.

Aflatuni ja Gutsy Go -ryhmä on nähnyt nuoria eri puolilla Suomea.

– Monella on sisäisesti fiilis, että he haluavat jättää jäljen. Jos nuorilla ei ole myönteistä roolia, he jättävät jälkeensä karun jäljen. Nyt esimerkiksi Karhuvuoren nuoret jättävät positiivisen jäljen, kun he pääsevät myönteisellä tavalla vaikuttamaan omaan alueeseensa.

Tyttö kerää roskia.
Vesitornin ympäristö oli yksi paikka, mistä nuoret keräsivät roskia.Minna Heikura / Yle

Nuoret videoivat tekonsa ja katsovat ne yhteisessä ensi-illassa. Myöhemmin projektin kaikki hyvät teot kerätään rohkeiden tekojen pankkiin, josta kuka tahansa voi käydä etsimässä ideoita, joita toteuttaa yksin tai ryhmässä.

– On ollut tosi mukava olla mukana tässä. Toivoisin, että muuallakin Suomessa voitaisiin tehdä tällaista. Suomi voisi olla ensimmäinen maa, jossa kaikki 15-vuotiaat käyvät läpi tällaisen jutun, toivoo Axel Hänninen.

Lue seuraavaksi