Pian sinäkin näet, millaisia sidonnaisuuksia kuntasi päättäjillä on – Piilokorruption tutkija pitää tervetulleena: "Voi puhdistaa ilmaa"

Esimerkiksi kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen jäsenten on tehtävä selkoa sidonnaisuuksistaan. Tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

kunnat
Virkamies ja salkku.
Sidonnaisuuksistaan joutuvat jatkossa tekemään selkoa esimerkiksi kunnanjohtajat, kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanvaltuustojen puheenjohtajat. Matthew Horwood / AOP

Keskeisten kuntapäättäjien on kesäkuun alusta lähtien ilmoitettava julkisesti sidonnaisuuksistaan, kuten johtotehtävistä ja luottamustoimista yrityksissä, sekä merkittävästä varallisuudesta.

Kuntien on laitettava sidonnaisuudet esille verkkoon, jossa ne ovat kaikkien kansalaisten nähtävissä.

Uuden säännöksen tarkoituksena on lisätä päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Sidonnaisuuksien ilmoittamisella uskotaan olevan myös ennaltaehkäisevä vaikutus esimerkiksi esteellisyysepäselvyyksiin sekä vallan väärinkäytön ja vehkeilyn kaltaiseen toimintaan.

Julkisjohtamisen professori Ari Salminen Vaasan yliopistosta pitää uudistusta tervetulleena.

– Kunnissa yhteydet elinkeino- ja yritystoimintaan ovat aktiivisia ja ne ovat lisääntyneet viime vuosina. Kyseessä ovat suuret taloudelliset arvot, joten on hyvä, että sidonnaisuuksia selvitetään. Tämä on myös linjassa valtionhallinnon järjestelyjen kanssa, koska esimerkiksi ministereillä ja kansanedustajilla on jo tämä velvollisuus ollut.

Joissakin kunnissa sidonnaisuusilmoitukset ovat jo olleet käytössä. Näiden kuntien joukkoon kuuluu esimerkiksi Varsinais-Suomessa sijaitseva pieni Taivassalo, jossa otettiin ilmoitukset käyttöön etunojassa pari vuotta sitten.

Kyseessä ovat suuret taloudelliset arvot, joten on hyvä, että sidonnaisuuksia selvitetään.

Ari Salminen, professori

Myös Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala on tehnyt selkoa sidonnaisuuksistaan. Hän ei ole koskaan joutunut jääväämään itseään sidonnaisuuksien takia, mutta millaisessa tilanteessa hän joutuisi näin tekemään?

– Toimin osakkaana konsultointiyrityksessä. Mikäli se antaisi vaikkapa tarjouksen kunnan strategian laatimisesta, olisin esteellinen tätä asiaa käsittelemään, hän antaa esimerkin.

Vesa Rantala.
Taivassalon kunnanjohtajan Vesa Rantalan mielestä ilmoitusvelvollisuuden voisi ulottaa myös kunnanvaltuutettuihin. Markku Pitkänen / Yle

Vain osalla velvollisuus selvittää kytköksiään

Ilmoitusvelvollisuus on vain tietyillä kunnan luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla. Esimerkiksi kunnanjohtajan, pormestarin, kunnanhallituksen jäsenten, kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja lautakuntien esittelijöiden on ilmoitettava sidonnaisuuksistaan.

– Kyllä ne tuovat tiettyä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kunnan päätöksentekoon, kun tiedetään, millaisissa tehtävissä kukin toimii yritys- ja yhdistyselämässä. Mielestäni ilmoitusvelvollisuus olisi hyvä ulottaa koskemaan myös valtuutettuja, sanoo kunnanjohtaja Rantala.

Professori Ari Salminen pitää sidonnaisuuksistaan raportoimaan joutuvien joukkoa tässä vaiheessa riittävänä.

– Luultavasti ajatuksena on, että kuntajohto näyttää esimerkkiä: jos he tekevät laajat ja huolelliset ilmoitukset sidonnaisuuksistaan, se toimii esimerkkinä muillekin.

Rantalan mukaan Taivassalon kaltaisissa pienissä kunnissa tärkeintä on tehdä selkoa yritys- ja yhdistystoiminnasta.

– Kuntahan esimerkiksi myöntää avustuksia yhteisöille ja yhdistyksille sekä takaa lainoja.

Kansalaisilla epäilyjä piilokorruptiosta myös kunnissa

Julkisjohtamisen professori Ari Salminen tutkimusryhmineen on kerännyt kansalaisten omia epäilyksiä niin sanotusta piilokorruptiosta, eli käytännössä erilaisista korruptiivisista piirteistä, joissa liikutaan laillisen ja laittoman sekä eettisen ja epäeettisen harmaalla vyöhykkeellä.

Eettisesti arveluttavia käytäntöjä meillä on huomattavasti enemmän kuin ilmikorruptiota.

Ari Salminen, professori

Esimerkiksi epäterveet kytkennät, hyvä veli -verkostot ja vallan väärinkäyttö olivat niitä korruption muotoja, joihin kansalaisten epäilykset kohdistuivat.

Julkisjohtamisen professori Ari Salminen Vaasan yliopistosta.
Julkisjohtamisen professori Ari Salminen Vaasan yliopistosta tutkimysryhmineen on selvittänyt piilokorruptiota kansalaistutkimuksella. Vaasan yliopisto

Tutkimuksessa käsiteltiin yli 400 kansalaiskertomusta. Kertomuksia tuli eniten kuntapalveluihin liittyen. Salmisen mukaan se ei välttämättä kerro siitä, että piilokorruptiota esiintyisi eniten kunnissa, vaan siitä, että ihmiset ovat arjessaan paljon tekemissä kuntapalvelujen kanssa.

Kansalaiset epäilevät kunnissa esimerkiksi puutteita kilpailutuksessa ja taloudellisten tukien järjestämistä lähipiirille.

– Kuntapäättäjien kohdalla epäiltiin esimerkiksi sitä, että päätöksentekotilanteessa on kaksoisedustus: toimitaan toisaalta kunnan puolella, mutta on samanaikaisesti kytkentöjä myös yrityspuolelle.

Kansalaisten kertomuksissa epäilyjä nousi esiin kuntien osalta useimmiten kaavoituksessa ja rakentamisessa, terveydenhoidossa, hankinnoissa, kilpailutuksessa sekä tuulivoimassa.

Salminen huomauttaa, että Suomen kaltaisessa alhaisen korruption maassa raskasta korruptiorikollisuutta on suhteellisen vähän.

– Toinen näkökulma on kuitenkin korruptio, joka jää piiloon tai on peiteltyä. Eettisesti arveluttavia käytäntöjä meillä on huomattavasti enemmän kuin ilmikorruptiota.

Selvityksen mukaan suomalainen korruptio piiloutuu yhteiskunnan rakenteisiin ja verkostoihin ja ilmenee esimerkiksi salailuna, sukulaisten suosintana ja epäterveenä vastavuoroisuutena.

Milloin mennään harmaalle vyöhykkeelle?

Salminen huomauttaa, että kuntapäättäjien yhteydet ja verkostot esimerkiksi elinkeinoelämään ovat myönteinen asia, kunhan päättäjä ymmärtää tarvittaessa jäävätä itsensä.

Raja menee siinä, että ollaan tekemässä päätöstä, jossa ei ole enää yhteinen intressi kyseessä.

Ari Salminen, professori

– Koko järjestelmähän perustuu juuri siihen, että asiantuntijuutta ja tietoa on kunnassa monipuolisesti. Päätöksentekijät tietysti harjoittavat jotakin ammattia ja ovat mukana monentyyppisessä elinkeino- ja liiketoiminnassa. Sitten kun he siirtyvät luottamustehtäviin ja alkavat tehdä päätöksiä koko kunnan etua silmällä pitäen täytyy kuitenkin olla tarkkana, ettei oma etu ole mukana.

Milloin mennään harmaalle vyöhykkeelle? Missä menee raja?

– Siinä, että ollaan tekemässä esimerkiksi luottamus- tai hallintotehtävässä päätöstä, jossa ei ole enää yhteinen intressi kyseessä, vaan pyritään hyödyntämään jollain tavalla omaa etua, Salminen sanoo.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajan nuija
Sidonnaisuusilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on valittu tehtävään. Yle

Kunnanjohtaja Rantalan mukaan Taivassalossa sidonnaisuuksista ei ole tullut ongelmia.

– Kerran muistan, että lautakunta olisi kokoontunut sellaisessa kokoonpanossa, joka ei olisi ollut lainmukainen. Kokous jouduttiin pitämään uudelleen oikealla kokoonpanolla.

Professori: Palvelee etenkin luottamusta

Professori Ari Salminen uskoo, että sidonnaisuusilmoitukset palvelevat etenkin luottamusta kunnan päätöksentekoa kohtaan, kun tiedot ovat reilun pelin hengessä esillä.

– Se voi myös jollakin tavalla puhdistaa ilmaa.

Hänen mukaansa vasta aika näyttää, millaiseksi konkreettiset hyödyt muodostuvat.

– Aika pitkälti kyse on siitä, saadaanko rekistereistä riittävän kattavat ja onko niissä olennaiset tiedot, sillä ne perustuvat asianomaisten henkilöiden omiin ilmoituksiin. Tärkeää on, että ilmoitukset vastaanottava tarkastuslautakunta on riittävän aktiivinen ja seuraa tilannetta.

Taivassalon kunnanjohtajan Vesa Rantalan mielestä ilmoittamisen laiminlyönnistä voisi tulla jonkinlainen seuraamus.

– Tarkastuslautakunta seuraa ilmoitusten antamista, mutta jos henkilö ei jostain syystä kuitenkaan täytä sidonnaisuusilmoitusta tai ilmoita kaikkia asioita, niin eihän siitä mitään sen suurempaa sanktiota kenellekään tule.