1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työmarkkinat

”Suomeen on muodostumassa kymmenet eri työmarkkinat, joissa ehdot ovat työntekijöille erilaiset”

Työmarkkinoiden pirstoutuminen ei ministeriön asiantuntijan mukaan johdu siitä, että Suomen työmarkkinoille tulee maahanmuuttajia.

A-studion vieraat Annika Forsander ja Iwona van Dingen ovat huolissaan työmarkkinoiden heikoimmassa asemassa olevien tilanteesta. Kuva: Yle

Erityisesti suurissa kaupungeissa on havahduttu siihen, että tietyt työmarkkinoiden alat ovat muuttumassa yhä maahanmuuttajavaltaisemmiksi. Tällaisia tyypillisiä niin sanottuja maahanmuuttajien sisääntuloaloja ovat esimerkiksi siivous, ravintola-ala, rakennus ja joukkoliikenne.

Joillakin aloilla, kuten rakennusalalla, tapahtuu räikeääkin ulkomaalais- tai maahanmuuttajatyövoiman oikeuksien polkemista.

Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Annika Forsander kuvailee, että Suomeen on muodostumassa useat erilaiset työmarkkinat, joiden muodostuminen ei kuitenkaan johdu siitä, että Suomeen tulee lisää maahanmuuttajia.

– Enemmän kuin se, keitä tänne tulee ja minkälaisia maahanmuuttajia on, niin se, millaisiksi työehdot muodostuvat, sanelee mihin suuntaan meidän työmarkkinamme kehittyvät. Kuinka helppoa on esimerkiksi saada työtunnit täyteen, mikä ei ole esimerkiksi kaupan alalla itsestään selvää.

– Tällä hetkellä kehitys on sen suuntainen, että ei ehkä ole olemassa vain kahdet erilaiset työmarkkinat vaan kymmenet työmarkkinat erilaisilla oloilla. Ja vielä sen lisäksi harmaat työmarkkinat, jossa ihmiset saavat sen muutaman euron tunti, jos onnistuvat sen saamaan.

”Toimeentulotuesta epäsuoraa yritystukea”

Työmarkkinoiden heikoimmassa asemassa olevilla yhdet palkkatulot eivät enää välttämättä riitä. Annika Forsander pitää tässä suhteessa työmarkkinoiden kehitystä hyvin epäterveenä.

– Viime aikoina on tehty tutkimuksia, että ihmisiä on yhä enemmän matalapalkka-aloilla, kuten kaupan alalla ja siivousalalla, joilla palkkataso alkaa olla sitä luokkaa, että palkalla ei elä. Yksinkertaisesti ei päästä yli toimeentulominimin, joten täytyy tehdä toista työtä tai sitten hakea toimeentulotukea. Toimeentulotuesta muodostuu tällöin epäsuora yritystuen muoto. Silloinhan me olemme aika sietämättömässä tilanteessa.

Maahanmuuttajien parissa työskennellyt yrittäjä Iwona van Dingen on nähnyt, miten esimerkiksi turvapaikanhakijat saattavat suostua tekemään töitä jopa kahden tai kolmen euron tuntipalkalla.

– Heidän ei tarvitse asua missään vastaanottokeskuksessa vaan he asuvat esimerkiksi ravintolan vintillä kymmenen ihmistä yhdessä huoneessa ja heille maksetaan naurettavaa palkkaa. Joskus heille luvataan maksaa, mutta sitten sitä vähääkään ei edes makseta. Palkan pitäisi riittää elämiseen, ettei tarvitse hakea tukia. Samalla ulkomaalaisille tulisi opettaa heidän oikeutensa, että heidän ei tarvitse olla hiljaa.