Koe uusi yle.fi

Nainen 100 vuotta sitten eli epävarmuudessa – suomalainen etsii yhä paikkaansa maailmassa

Maatalouslakko levisi työntekijöiden kapinahengen myötä Kajaanista koko valtakuntaan vuonna 1917.

lakot
Kyllölän talon väki heinätöissä rantaniityllä.
Talonväki heinätöissä rantaniityllä Suomussalmella vuonna 1916.Samuli Paulaharju, Museovirasto - Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma

On vuosi 1917. Nainen vaihtelee painoa jalalta toiselle Kajaanin torilla kauppajonossa. Nainen on tässä fiktiivisessä tarinassa nimeltään Maria, sillä se oli tuohon aikaan yleisin naisen nimi.

Torin kauppajono on pitkä, sillä maidosta, voista ja lihasta on pulaa. Lapset tuskastuvat, mutta jos he aikovat saada syödäkseen, on heidän jaksettava jonottaa. Maria ojentaa neljää lastansa ja hipaisee vatsaansa. Hän saa kohta, kesällä, miehensä Juhanin kanssa viidennen lapsen. Juhani on Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön sahatyömies.

Vaikka melkein kaikki tulo menee arjen välttämättömyyksiin, joita pitää kohta hankkia yhdelle lisää, ovat he tyytyväisiä omaan elämäänsä, vaikka ympäröivä pelottaakin.

Nainen vuonna 1917 ja nainen tänä päivänä elää ulkoisesti hyvin erilaista elämää. Vuonna 1917 väestöstä 70 prosenttia sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta, nykyään siitä saa leipänsä 4,1 prosenttia. Sata vuotta sitten naisen keskimääräinen lapsiluku oli 3,71. Tänä päivänä se on 1,57.

Talon väki on koivun lehtiä keräämässä.
Talonväki on koivunlehtiä keräämässä Suomussalmella vuonna 1915.Samuli Paulaharju, Museovirasto - Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma

Vuonna 1917 kajaanilainen Maria elää 7500 asukkaan kaupungissa, vuonna 2017 Maria elää Kajaanissa 37 521 muun kanssa. Vuonna 1917 Maria miettii paljon turvallisuuttaan. Venäjän vallankumous ja ensimmäinen maailmansota ovat sekoittaneet teollisuuden toiminnan ja elintarviketuotannon.

Vaikka aikaa on kulunut sata vuotta, painivat Mariat samojen kysymysten äärellä. Vaikka ulkopuolelta tuleva uhka ei ole tänä päivänä aivan yhtä konkreettinen kuin sata vuotta sitten, on kumpikin nainen eri aikakaudella valitettavan tietoinen siitä, että oma turvallisuus ei ole kiinni vain oman kansan toiminnasta.

Ihmistä tuolloin ja nykyään yhdistää myös työn arvostus. Suomalainen kokee yhä ansaitsevansa paikkansa maailmassa ja ympäröivässä yhteisössä omalla työllään.

Maatyöläisten lakkoilu lähti Kajaanista

Elintarvikepula johtui monista syistä, mutta yhtenä osatekijänä ovat lakot, joita syttyi vuonna 1917 eri puolille Suomea ja eri aloille. Vuoden 1917 ensimmäinen maataloustyöntekijöiden lakko sai alkunsa Kajaanin maalaiskunnan Ensilän tilalta toukokuussa. Tila oli Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön rakennuttama yhtiön maanviljelystila, jossa tuotettiin elintarvikkeita yhtiölle. Työntekijät tekivät tilalla 12 tunnin työpäiviä, mikä oli parikymmenpäisen työntekijäjoukon mielestä liikaa.

Ikaalisten maatyöläisten lakko.
Vuonna 1917 maatyöläiset lakkoilivat myös Ikaalisissa.Työväen Arkisto

Työntekijöiden keskuudessa nousikin kapinahenki. Spontaanin lakon avulla työntekijät vaativat esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäiviä. Tilanne oli poikkeuksellinen, sillä kyseessä oli ensimmäinen Suomen maataloustyöntekijöiden lakko vuonna 1917.

"Nyt on järjestetty lakko maanviljelysneuvos Paloheimon valtakunnassa", lehdet kirjoittivat.

Lakko sujui rauhallisesti tilan sijaintipaikkakunnan takia. Kainuussa maataloustyöntekijöiden oli helpompi esittää vaatimuksia kuin Etelä-Suomessa, jossa tilojen yhteenotot saattoivat kärjistyä jopa aseellisiksi.

Samaan aikaan lakkoiltiin myös Lopella Paloheimon omistamilla maatiloilla. Kun kevätkylvöt jäivät lakon takia tekemättä, jäi sato vähäiseksi ja kaikki tämä vaikutti edelleen elintarvikepulaan.

Ensilän lakko oli alkusoittoa maataloustyöväen lakoille, joihin ryhdyttiin toukokuusta alkaen eri puolilla maata. Kasvit jäivät pelloille keräämättöminä. Lakkoilun henki kyti niin ikään teollisuudessa.

Petäjävaaran ukko tekee tuohiköyttä.
Tuohiköyden tekoa vuonna 1915.Samuli Paulaharju, Museovirasto - Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma

Ihmiset näkivät lakkoilun, työttömyyden ja elintarvikepulan takia nälkää etenkin syrjäseuduilla. Esimerkiksi Kainuun Suomussalmella kuoli ihmisiä nälkään, mikä oli poikkeuksellista, koska elettiin jo vuotta 1917.

Marraskuussa ajauduttiin suurlakkoon. Lakko näkyi etenkin Etelä-Suomessa. Muun muassa Kajaanissa oli toiveena säilyttää rauhanomainen yhteistyö. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön Paavo Paloheimo sähkötti Helsinkiin yleislakon aikaan: "Täällä on lakko, mutta kaikki on rauhallista. Järjestynyt työväki pitää järjestystä erinomaisesti."

Erilainen joukkovaikuttaminen nosti päätään sata vuotta sitten. Tuolloin työtaisteluissa menetettiin 1 494 490 työpäivää. Viime vuonna luku oli 108 911 työpäivää. Yksi vielä tänä päivänäkin käytössä oleva, sata vuotta sitten saavutettu etu on kahdeksan tunnin työpäivä.

Yhteiskunnallisen vallankumouksen henki nousee

Kun Maria menee iltaisin nukkumaan, hän rukoilee rauhaa ja turvallista elämää perheelleen. Aika on levotonta.

Helmikuussa tapahtunut Venäjän vallankumous ja ensimmäinen maailmansota vaikuttavat levottomuuden tunteeseen, mutta enemmän Mariaa pelottaa lähiympäristössä tapahtuvat levottomuudet ja väkivaltaisuudet.

Venäjän vallankumous vaikutti siihen, että ihmiset pystyvät kokoontumaan ja olemaan lakossa ilman sanktioita.

Vallankumoukselliset lähtevät Liteininkadulta valtakunnanduumaan.
Vallankumoukselliset lähdössä Liteininkadulta valtakunnanduumaan Venäjällä vuonna 1917.Museovirasto - Musketti, Historian kuvakokoelma

Ihmisten kokoontumisen innostus on ryöpsähtänyt, ihan kuin pullosta olisi poksahtanut korkki irti. Maria muistaa maaliskuisen päivän kaupungilla, jossa oli iso mielenosoitus. Kerrottiin, että siinä oli mukana 1500 ihmistä eri puolueista. Se oli paljon, sillä koko Kajaanissa asuu vain 7500 ihmistä.

Vaikka mielenosoitus kokosi kaikki yhteen, on Kajaani koko muun Suomen tavoin jakautumassa kahtia punaisiin ja valkoisiin. Joukkiot hankkivat itselleen aseita ja harjoittelevat mahdollista yhteenottoa varten.

Suomen hallituksen eli senaatin tukijat, valkoiset, harjoittelevat Koutaniemellä ja senaattia vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamat punaiset harjoittelevat Kajaanin eteläpuolisilla alueilla.

Vaikka Maria kokee turvattomuutta, on hän myös hieman optimistinen. Hänestä tuntuu, että nyt hänellä, tavallisellakin ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa ja omaan ja lähiseudun elämään. On syntynyt erilaisia kansalaisjärjestöjä, joissa kuka tahansa voi vaikuttaa asioihin. Mariakin on vähän miettinyt, voisiko hän liittyä työväenyhdistykseen toimintaan mukaan.

Marialla on tunne, että nyt ollaan uuden ajan äärellä, vaikka toisaalta koko yhteiskunta tuntuu olevan hajoamispisteessä.

36 640 ihmisen hiljaisuus

Vuoden 1917 loppupuoli. Tavalliset ihmiset ovat apaattisia, aliravittuja ja sairaita. Kun elintarvikepulan takia ei saada tarpeeksi ruokaa, erilaiset sairaudet ja kulkutaudit yleistyvät. Punaiset ja valkoiset ovat täynnä toimintatarmoa.

Elintarvikkeiden kuljetusta saloseudulla Kainuussa
Elintarvikkeiden kuljetusta Kainuussa vuonna 1912.Museovirasto - Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma

Vuosi vaihtuu. Suomen sisäiset jännitteet purkautuvat sisällissodassa. Olisiko tilanne äitynyt niin pahaksi, jos elintarvikepulaa ei olisi ollut? Kun ihmisellä ja hänen läheisillään ei ole välttämättömyyttä, ravintoa, mitä sen saamiseksi ei tekisi?

Punaisten ja valkoisten taistelutanner hiljentyy toukokuun 15. päivä. Hiljaisuutta kuuntelee 36 640 ihmistä vähemmän. 35 818 miestä ja 822 naista.

Juttua varten on haastateltu professori Reijo Heikkistä Kajaanista ja Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtista.

Lue lisää:

Kahdeksan tunnin työpäivä saavutettiin sata vuotta sitten yhdessä päivässä – aseella uhaten

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Onnettomuudet

Rakenteet romahtivat kesken joulukonsertin Vaasassa – seitsemän sairaalaan

Tonttuovet

"Näin yhdet itkut kun ensimmäinen erä loppui"

Suomi hullaantui tonttuovista, tutkija ja kauppiaat yllättyivät

Chile

Miljardööri Sebastian Piñera palaa Chilen presidentiksi

Trump-Venäjä-yhteyksien tutkinta

Trump Venäjä-tutkimuksesta: Ei aikomusta erottaa erikoistutkija Muelleria