Pelataanko Tampereen monitoimiareenalla MM-kiekkoa 2021? – Kansi ja Areena -hanke löysi rahoittajat

Osakassopimuksen julkistamista vauhditti toive saada uuteen halliin MM-jääkiekkoa. Kisaisännyydestä päätetään ensi viikolla.

Tapahtumahallit ja -areenat
Havainnekuva Tampereen Kannesta ja Areenasta
Studio Daniel Libeskind

Epäilyt Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen hyytymisestä rahoittajien puuttumisen takia saa nyt haudata. Torstaina julkistettiin hankkeeseen mukaan lähtevien osakassopimus. Rakennusliike SRV, LähiTapiola ja OP- Ryhmä rakennuttavat kannen päälle tulevat tornitalot ja monitoimiareenaan vähemmistöosakkaaksi lähtee myös Tampereen kaupunki.

Sijoittajaryhmä löytyi helposti, kertoi SRV:n talous ja rahoitusjohtaja Ilkka Pitkänen, jonka mukaan neuvottelut ison hankkeen yksityiskohdista ovat menneet melko sujuvasti.

– Alkuvaiheessa oli jopa ylitarjontaa halukkaista, joista sitten valikoitui loppuvaiheessa OP-ryhmä ja LähiTapiola.

Pitkäsen mukaan eteläisen kannen ja areenan osalta rakennustyöt on tavoitteena aloittaa tämän vuoden aikana, kun lopullinen investointipäätös tehdään.

– Kokonaisaikataulu täsmentyy vielä kesän ja alkusyksyn aikana. Koko projekti on valmiina noin vuonna 2023 ja toki me pyrimme siihen, että jos Suomeen saadaan MM-kisat, niin areena olisi valmis, mutta sitä ei nyt tässä vaiheessa pysty lupaamaan.

Havainnekuva Tampereen Kannesta ja Areenasta
Studio Daniel Libeskind

Kiinteistösijoittajaa kiinnostava hanke

Koko Kansi ja Areena -hankkeen kustannusarvio on 500 miljoonaa euroa, tästä areenan osuus on noin 100 miljoonaa.

Sijoittajaryhmään on lähtenyt mukaan OP Kiinteistösijoitus Oy, jonka toimitusjohtaja Markku Mäkioja pitää Tamperetta pääkaupunkiseudun jälkeen toiseksi tärkeimpänä talousalueena, jos katsotaan yhtiön sijoituskohteita ja sijoitusvarallisuutta.

– Rakennushanke tukee sitä kaupunkikehitystä edelleen, jonka me koemme tärkeäksi. Samanaikaisesti tämä on erittäin pitkäjänteistä sijoittamista, sijoitushorisontit ovat kymmeniä vuosia.

Toimistotilojen vähentämistä ja asuntojen lisäämistä alueella Mäkioja pitää hyvänä muutoksena suunnitelmissa, sillä tyhjiä toimistotiloja on esimerkiksi Helsingissä runsaasti.

– Me emme kerta kaikkiaan tarvitse sitä määrää perinteistä toimistotilaa, kuin on tähän asti ajateltu.

Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen tuo uusia haasteita, sanoo Mäkioja.

– Tulee kysyntää palveluille, kysyntää vapaa-ajanviettomahdollisuuksille. Tässä mielessä siirtymä on aika luonnollista.

Havainnekuva Tampereen Kannesta ja Areenasta
Studio Daniel Libeskind

"Mahdollistaja"   

Tampereen kaupunki lähtee areenayhtiöön vähemmistöosakkaaksi laittamalla osakepääomaan 4 miljoonaa ja lainaamalla 22 miljoonaa euroa. Kaupunki sijoittaa hankkeeseen kaikkiaan 60 miljoonaa euroa, josta 34 miljoonaa kuluu kansien rakentamiseen.

Tampereen kaupungin konsernijohtajan Juha Yli-Rajalan mukaan kaupungin rooli hankkeessa on alusta alkaen ollut mahdollistaja.

– Me ollaan haluttu, että kaupunki on tässä hankkeessa mukana, mutta joku muu on veturin paikalla. Ja tässä nämä edellytykset ovat hienosti täyttymässä.

Ehdollisen osakassopimuksen julkistaminen juuri nyt ei johdu kyllästymisestä toimittajien jatkuviin kyselyihin, sanoo Juha Yli-Rajala.

– Sopimukselle on erinomainen aika julkaista juuri nyt, koska Tampere on hakemassa jääkiekon maailmanmestaruuskisoja vuodelle 2021. Kisaisännästä päätetään Kölnissä ja Pariisissa 19.-20. toukokuuta ja on hienoa, että me voimme nyt julkistaa, että halli on tänne syntymässä.

Havainnekuva Tampereen Areenan kentästä
Studio Daniel Libeskind

Monta kysymystä yhä avoinna

Kannen ja Areenan lopullinen investointipäätös on vielä tekemättä ja edelleen on avoimia kysymyksiä olemassa. Yksi kynnyskysymyksistä on valtionosuuden varmistuminen, korostaa konsernijohtaja Yli-Rajala.

– Sitova päätös tehdään vasta kun hankkeesta tehdyt valitukset on ratkaistu sekä valtionosuudesta on saatu varmuus. Valtiolta meillä on edelleen voimassa lupaus, että valtio osallistuu 18 miljoonalla eurolla valtion avustuksena tähän hankkeeseen. Lopullisesti eduskunta siitä päättää, mutta siitä on talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltava lausunto, että näin tehdään.

Hidasteena on Yli-Rajalan mukaan myös valtuuston päätöksestä tehty valitus KHO:ssa.

– Odotetaan, että valtuuston päätös saa lainvoiman eli siitä on vielä valitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Sitten meillä on EU:lle notifiointipyyntö menossa, että tämä hanke ei sisällä kiellettyä valtion tukea.

– Kaupunginhallitus on päättämässä osakassopimuksesta ja kaupungin osallistumisen muodosta ensi maanantaina.