Suomalaiskalastaja Jäämerellä: "Ennen alukset jäätyivät 15 asteen pakkasessa, enää sellaisia pakkasia ei ole"

Ilmaston lämpeneminen on nopeinta Pohjoisnavalla. Jäätä oli tänä vuonna vähemmän kuin koskaan. Kylmässä viihtyvä turska karkaa yhä pohjoisemmaksi, kirjoittaa Ylen Skandinavian-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu.

arktinen alue
Jäämeren talvet ovat entistä leudompia. Turska siirtyy yhä pohjoisemmaksi.
Jäämeren talvet ovat entistä leudompia. Turska siirtyy yhä pohjoisemmaksi.Mike Toivonen / Yle

*Hammerfest *Polastjerna-alus kaartaa Forsøn kalanvastaanottopaikalle Hammerfestiin. Aamuaurinko paistaa, mutta takana on myrskyinen yö.

Kalastaja Ari Pietikäinen on pettynyt saaliiseen. Hän harmittelee, että uusi trooli oli väärin kiinni.

Viisihenkinen miehistö kiinnittää veneen. Jokainen tietää, mitä kuuluu tehdä.

Ari Pietikäinen muutti Muoniosta Norjaan 1980-luvulla.

Merelle ajoi vapaudenkaipuu ja luonnon läheisyys.

– Kyllästyin seitsemästä neljään -töihin.

Ari Pietikäinen
Ari Pietikäinen on kalastanut Barentsinmerellä 20 vuotta.Mike Toivonen / Yle

Ensin Pietikäinen oli oppimassa kalastusta muiden aluksilla. Pisin kalastusmatka oli Huippuvuorten ympäri troolarilla.

Kovassa kelissä jäälautta iski reiän alukseen. Laivaa saatiin kallistettua niin, ettei vesi virrannut sisään ja laivalla päästiin palaamaan tuhat kilometriä Norjan mantereelle. Huippuvuorten Longyerbyenin valot näkyivät, mutta sinne ei paksun jään läpi päässyt.

Nyt koko reitti kylään olisi auki.

– Eihän näissä vuonoissa enää ole jäätä. Lämpötilat ovat muuttuneet. Nykyään sataa vettä keskellä talvea.

2000-luvulla Pietikäinen hankki ensimmäisen oman veneen. Nykyään Pietikäisellä on yhtiökumppanina toinen kalastaja.

Pietikäisen mukaan ilmaston lämpenemisen on voinut havaita Barentsinmerellä 15 vuotta.

–Ennen alukset jäätyivät 15 asteen pakkasessa, mutta enää sellaisia pakkasia ei ole ollut.

Jääpeite jäi ennätyspieneksi

Ilmasto lämpenee Pohjoisnavalla nyt kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin. Jäätä oli pohjoisnavalla tänä talvena vähemmän kuin koskaan aiemmin, kertoo Yhdysvaltain kansallinen lumi- ja jääkeskus.

Jään satelliittimittauksia on tehty vuodesta 1979. Jää on sulanut koko mittausajan, mutta vuosien välillä on vaihtelua. Nyt jään sulaminen on noussut uuteen ennätykseen kolmena vuonna peräkkäin.

Polarsterna saapuu satamaan myrskyisen yön jälkeen.
Polarsterna saapuu satamaan myrskyisen yön jälkeen.Mike Toivonen / Yle

Arktisen meribiologian professori Marit Reigstad Tromssan yliopistosta kertoo, että meri jäätyy myöhemmin syksyllä ja sulaa aiemmin kesällä.

– Jää on myös ohuempaa. Monivuotista jäätä on paljon vähemmän ja yksivuotista jäätä enemmän.

Monien tutkijoiden mielestä on vain ajan kysymys, milloin Pohjoisnavan jää sulaa kesäajaksi kokonaan. Tuore Arktisen neuvoston tutkimusraportti arvioi, että kesäjää voisi kadota suurelta osin jo vuonna 2030.

Makrilli ui turskan rinnalle

Turskasaalis liukuu veneen ruuman vesialtaasta elävänä kalan vastaanottoaltaaseen. Näin saalista ei ole pakko perata heti.

Pietikäisen mukaan ilmaston lämpeneminen näkyy kalalajeissa.

–Makrilli on tullut tänne ja turska on alkanut uida ympäri Huippuvuoria. Turska on vetäytynyt pohjoisemmaksi.

Myös rapu on karannut rannikolta viileämmälle ulkomerelle.

– Pyysimme viime vuonna rapua 6-7 kuukautta ja saimme vain muutaman tuhat kiloa.

Kalastaja on pettynyt saaliseen. Troolin asentoa pitää korjata.
Kalastaja on pettynyt saaliseen. Troolin asentoa pitää korjata.Mike Toivonen / Yle

Pietikäinen ei silti haikaile aluksineen kauemmas pohjoiseen. Saalista tulee yhä helposti kymmenentuhatta kiloa.

– Enemmänkin tulisi, mutta liian suuri määrä voi pilaantua.

Ylisuuri saalis voisi myös kaataa aluksen. Saalisrajoittimet pitävät määrän sopivana.

Arktista kalastusta on rajoitettu

Jotkut monia kymmeniätuhansia kiloja pyytävät suuret alukset ovat lähteneet turskan perässä yhä kaueammas Jäämerelle.

Ympäristöjärjestöjen mukaan arktisen jään alta vapautuva meri olisi jätettävä kokonaan rauhaan, paitsi öljynporaukselta myös kalastukselta.

Jäästä lämpenemisen takia vapautuvaa merialuetta pidetään erityisen haavoittuvana. Jään alla aiemmin eläneen eliöstön pärjäämisestä tiedetään vain vähän.

Trooli tuo yli kymmenen tuhannen kilon turskasaaliita.
Trooli tuo yli kymmenen tuhannen kilon turskasaaliita.Mike Toivonen / Yle

Vuosi sitten kalastusteollisuus sitoutui siihen, ettei hiljattain jään alta vapautuneilla alueilla kalasteta eikä sieltä saatua kalaa oteta vastaan.

Matalammillakin vesillä haittaa on troolausverkoista, jotka raapivat merenpohjan koralleja.

– Trooleissa on kehittämisen varaa, Pietikäinen sanoo.

Jääkarhu ajautuu ahtaalle

Kalojen ohella lämpeneminen tuo pohjoiseen monia muita uusia lajeja, joille ilmasto ennen oli liian kylmä.

– Arktiset lajit joutuvat kilpailemaan uusien tulijoiden kanssa ruuasta ja tilasta. Ne voivat myös päätyä saaliiksi, meribiologi Marit Reisted sanoo.

Sitä mukaan kun jää sulaa muun muassa jääkarhujen ja mursujen elintila pienenee. Jääkarhut pyytävät hylkeitä jäällä, joten niiden saalistus vaikeutuu.

Delfiinit työntyvät pohjoisemmaksi

Kun pyynti sujuu, kalastajat ovat merellä päiväkausia. Turska pilaantuu herkästi, joten tuhansia kiloja pitää usein perata jo merellä. Työputkista tulee pitkiä. Nukkua pitää, kun ehtii.

– Meillä on jatkuva univelka, Pietikäinen hymähtää.

Pietikäisestä on tullut myös tositv-tähti. Hän seikkailee Havets Helter eli merten sankarit -nimisessä norjalaissarjassa.

Pietikäinen kehuu nähneensä juuri valaan.

– Täällä ei ole oopperaa, mutta on muita elämyksiä. Delfiinejäkin on satoja.

Jään vähetessä myös delfiinit ovat löytäneet tiensä Atlantilta entistä pohjoisemmaksi.

Jääkarhu on kuvattu syömässä delfiiniä.