Koe uusi yle.fi

Päätoimittajalta: Journalismin ideaa kannattaa kirkastaa

Demokratiaa ja journalismia kyseenalaistetaan nyt ankarammin kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Venäläinen.

journalismi
Riikka Venäläinen
Riikka VenäläinenTiina Jutila / Yle

Naputtelen Googleen haun: mitä se sanoo journalismista?
Journalismi on…
Ensimmäinen hakutulos lävähtää ruudulle:
Journalismi on kuollut.
No, miten on?

Elämä uutishuoneissa oli vielä viisi vuotta sitten toisenlaista. Ei ollut valemediaa, kukaan ei ollut vakavasti huolissaan informaatiovaikuttamisesta tai kokenut nahoissaan kunnon nettitrollausta (siirryt toiseen palveluun). Länsimaissa ei avoimesti haastettu tiedettä tai historiallisia tosiasioita.

Nyt demokratiaa ja journalismia kyseenalaistetaan ankarammin kuin vuosikymmeniin. Journalismiksi tekeytyvät sivustot suoltavat perättömiä väitteitä. Ruotsissa Granskning Sverige -niminen sivusto rekrytoi ihmisiä soittelemaan toimittajille häirintäsoittoja ja maksaa soittajille eniten klikatuista verkkonauhoitteista.

On syntynyt yrityksiä kuten Cambridge Analytica, jotka myyvät psykologiseen profilointiin perustuvaa verkkovaikuttamista. Sen väitetään muun muassa avittaneen Donald Trumpin presidentiksi ja britit valitsemaan brexitin (siirryt toiseen palveluun).

Yhdysvaltain presidentti tarjoaa kansalle vaihtoehtoisia faktoja (siirryt toiseen palveluun) ja käy avointa kampanjaa mediaa vastaan.

Maaperä tälle kaikelle oli otollinen: iso joukko länsimaiden kansalaisia koki journalismin vieraantuneen heidän arjestaan.

Mitä tapahtui? Olimmeko me journalistit epäonnistuneet?

Mediakritiikki voimistui, ja ensin olimme epäuskoisia. Sen jälkeen ahdistuimme.

Sitten uuden ajan ilmiöt alkoivat hahmottua ja koko ala terästäytyi. Ymmärsimme, että osa kansalaisten mediakritiikistä oli perusteltua.

Jouduimme kysymään itseltämme:
Olimmeko katsoneet yleisöjämme ylhäältä alas?
Olimmeko kenties sortuneet ajamaan uutisjutuissa itsellemme mieluisia asioita?
Olimmeko aina tarkistaneet faktat riittävän hyvin ja olleet kiinnostuneita siitä, vastasiko jutusta syntynyt mielikuva parhaalla mahdollisella tavalla todellisuutta?

Mediatutkija ja professori Charlie Beckett London School of Economicsista esitti viime viikolla Ylellä vieraillessaan kovan teesin: valemedia on parasta, mitä journalismille on tapahtunut.

Sen seurauksena laatumedian on ollut pakko laskeutua norsunluutorneistaan ja city-kuplistaan ja alkaa tehdä juttuja toisten toimittajien sijaan yleisölle.

– Mikä tärkeintä, toimittajien pitää ajatella paljon enemmän sitä, mitä he tekevät, ovatko he oikeasti luotettavia ja läpinäkyviä, tarjoavatko he yleisölle perusteltua tietoa ja mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin, Beckett sanoi Ylen haastattelussa.

– Sen sijaan, että ollaan kuin pappiskunta, joka salaperäisesti loihtii journalismia, pitää antautua keskustelulle, avata työprosessi ja lähteet. Kyse on asenteesta ja toimintatavoista.

Mekin olemme Ylessä tajunneet, että journalismin pitää skarpata periaatteissaan. Se, että teemme Ylessä journalismia julkisin varoin, vaatii meiltä erityisen paljon.

Noudatamme Journalistin ohjeita (siirryt toiseen palveluun) ja Ylen ohjelmatoiminnan sääntöjä. Silti päätimme kesällä 2016, että haluamme vielä kirjoittaa auki Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalistiset periaatteet: miksi olemme olemassa ja mihin arvoihin perustamme arjen päätökset. Kun nämä asiat ovat meille selviä, pystymme myös paremmin perustelemaan journalistisia ratkaisujamme yleisölle.

Kymmenen ihmistä näkee enemmän kuin yksi, sata hoksaa enemmän kuin kymmenen ja tuhat enemmän kuin sata – siksi otimme mukaan työhön koko uutis- ja ajankohtaistoiminnan henkilöstön. Ensimmäinen joukolla laadittu luonnos oli valmis helmikuussa. Huhtikuun lopussa luonnos oli ruodittu kaikissa työyhteisöissä ja meillä oli kasassa 63 kommenttipaperia täynnä teräviä huomioita, muutosehdotuksia ja jatkokysymyksiä.

Kevään työ huipentui kolmeen oman henkilökunnan journalismipäivään, joissa keskustelu jatkui. Mitä faktat ovat, millaisiin faktoihin voi luottaa? Onko faktoilla ja totuudella eroa? Elämmekö itse kuplissa, jotka estävät meitä näkemästä oleellisia asioita? Miten voimme olla kriittisiä sortumatta kyynisyyteen? Onko meillä tabuja ja miten pääsemme niistä eroon? Mitkä arvot ovat meille tärkeitä?

Työlästä? Kyllä. Vie paljon työaikaa? Kyllä. Mutta mielestämme journalismin idean kirkastaminen on näinä aikoina panostamisen väärti.

Koska työ on valmis? Kenties syksyllä, mutta tarkkaa aikataulua ei ole: mieluummin huolellista työtä kuin hutilointia. Laajalla keskustelulla on itseisarvo.

Mutta palataan vielä Googlen tarjoamaan journalismin kuolemaan.

Digiajan läpinäkyvyys, runsas kansalaispalaute, kilpailu ihmisten huomiosta ja tahto tehdä selvä pesäero valemediaan ovat tehneet media-alalle palveluksen. Journalismin on luovuttava automaattiohjauksesta ja ajateltava enemmän – ja kyettävä sekä tiukempaan kriittisyyteen että laatua parantavaan terveeseen itsekritiikkiin.

Sitä on mediataloissa jouduttu näinä aikoina harrastamaan enemmän kuin aikoihin, ja se tekee journalismille hyvää.

Google hyvä, olet siis väärässä! Vaikka ajat ovat vaikeat, journalismi elää ja on tulossa entistäkin parempaan kuntoon.

Riikka Venäläinen
Päätoimittaja
Yle Uutis- ja ajankohtaistoiminta

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Liikunta

Eikö painosi laske, vaikka treenaat hiki hatussa? Se voi johtua molekyyleistä, ei laiskuudesta

Ratko Mladić

Srebrenican uhri toivoo tänään tuomittavalle Ratko Mladićille täyttä rangaistusta: "Hänen tekonsa ovat pahuuden tuolla puolen"

Koreat

Etelä-Koreaan paennut pohjoiskorealainen sotilas tuli tajuihinsa – katso video rajanylityksestä

Minetit

Riita huippuvoimistelun kulisseissa jatkuu – voimisteluseura kertoo lasten joukkueiden ongelmista