Väitös: Aivoinfarkteissa hätäpuhelua lykätään usein liikaa

Tuoreen kotimaisen väitöstutkimuksen kohteena olivat hätäpuhelutallenteet, potilaiden ensihoitokertomukset ja sairaalan potilasasiakirjat.

aivoinfarkti
Neurokirurgi Juha Hernesniemi leikkaustiimeineen poistamassa potilaalta epämuodostunutta aivoverisuonta Töölön sairaalassa Helsingissä vuonna 2013.
Aivoleikkaus Töölön sairaalassa Helsingissä vuonna 2013.Yle

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan suurin syy myöhäiseen sairaalaan saapumiseen aivoverenkiertohäiriötapauksissa on viive oireiden alkamisen ja hätäpuhelun välillä. Toipumisen kannalta nopea hoitoon pääseminen on olennaisen tärkeää.

– Aivoinfarktin saaneen potilaan nopean hoitoon pääsyn kannalta ratkaisevin tekijä on se, kuinka pitkään mietitään ennen hätänumeroon soittamista. Viive on keskimäärin 41 minuuttia, sanoo väittelijä, lääketieteen lisensiaatti Tuukka Puolakka, joka on tarkastellut väitöstutkimuksessaan suomalaisen ensihoitojärjestelmän suorituskykyä ja nopeutta aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidossa. Samalla hän tutki uusia tapoja tehostaa järjestelmän toimintaa.

Puolakan tutkimuksessa tutkimuksen kohteena olivat hätäpuhelutallenteet, potilaiden ensihoitokertomukset ja sairaalan potilasasiakirjat.

Tutkimuksen mukaan hätäkeskuspäivystäjät tunnistivat yli 60 prosenttia ja ensihoitajat yli 90 prosenttia aivoinfarktipotilaista. Yli 80 prosentissa tapauksista ambulanssi saapui potilaan luokse hälytysajossa, ja potilaiden kuljetuksista hälytysajona tehtiin lähes 90 prosenttia.

Tutkimuksessa todetaan, että ensihoitajille suunniteltu koulutuspaketti lyhensi tapahtumapaikalla kuluneen ajan 25 minuutista 22,5 minuuttiin. Sen sijaan lääkärille tehty puhelinkonsultaatio puolestaan pidensi potilaan luona vietettyä aikaa tapahtumapaikalla.

Tutkimuksessa ilmeni, että hoito johti hyvään toiminnalliseen lopputulokseen yhteensä 55 prosentilla potilaista. Eniten toipumiseen vaikuttivat potilaan ikä, infarktin vaikeusaste sekä liuotushoidon aloitukseen sairaalassa kulunut aika.

Suomessa aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vajaat 20 000 ihmistä vuosittain. Noin 80 prosenttia näistä on aivovaltimon äkillisiä tukkeutumia eli aivoinfarkteja. Tukkeuma voidaan hoitaa käyttämällä avaamiseen suonensisäistä liuotushoitoa tai poistamalla hyytymä mekaanisesti. Hoito tulisi aloittaa muutaman tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. Minuuteillakin on merkitystä potilaan toipumisen kannalta.

Lääketieteen lisensiaatti Tuukka Puolakka väittelee perjantaina Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Stroke and the Emergency Medical Services - Enhancing Performance within the Chain of Survival" (Aivohalvaus ja ensihoitopalvelu).