Synnytystä pelkää jopa joka kymmenes odottaja – osin turhaan, sillä pelkoa voidaan hoitaa

Pahimmillaan synnytyspelko saa lykkäämään lapsentekoa tai jättämään sen kokonaan väliin.

synnytys
Raskaana oleva nainen.
Synnytyspelkoon pitäisi mukaan puuttua, sillä sitä voidaan hoitaa tehokkaasti. Henrietta Hassinen / Yle

Vaikeasta synnytyspelosta kärsii 6-10 prosenttia synnyttäjistä. Pelon taustalla on usein kontrollin menettämisen pelko, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Riikka Toivanen.

–Taustalla voivat olla lapsuudesta kumpuavat asiat tai vaikkapa vaikeat kipukokemukset. Voi tuntua vaikealta asettautua tilanteeseen, jossa pitäisi antaa kontrolli ammattilaisten käsiin.

Raskaaksi tulemista on voitu pelon vuoksi lykätä.

Riikka Toivanen

Rajuimmillaan synnytyspelko voi saada lykkäämään lastentekoa tai jopa jättämään sen kokonaan väliin.

–Jokainen odottaja varmasti jännittää synnytystä etukäteen, mutta on asia erikseen todella pelätä sitä. Esimerkiksi raskaaksi tulemista on voitu pelon vuoksi lykätä, Toivanen kuvailee.

–Joskus vastaanotolle tulee myös naisia, jotka haluaisivat lapsia, mutta synnytys pelottaa heitä niin paljon, että se estää.

Ryhmähoito tepsii pelkoon

Synnytyspelkoon pitäisikin Toivasen mukaan puuttua, sillä sitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Pelkoon puuttumisen tärkeyttä korostaa sekin, että se lisää synnytyskomplikaatioita ja synnytyksessä tehtävien toimenpiteiden määrää.

Tavoite on, että synnyttäjä oppisi rauhoittamaan omaa kehoaan.

Riikka Toivanen

Toivanen tutki Jyväskylän yliopistolle tekemässään lisensiaattityössä synnytyspelkojen hoitoa pienryhmätyöskelyssä. Tutkimuksessa ryhmämuotoinen terapia todettiin tehokkaaksi synnytyspelon hoitomuodoksi.

–Ryhmämuotoinen hoito yhdistää psykologin ohjaaman terapeuttisen ryhmän ja vertaistuen. Eli synnytyksestä saamaansa tietoa pääsee ryhmässä heti käsittelemään, Toivanen sanoo.

Lisäksi harjoitellaan rentoutumista ja rauhoittumista.

– Synnytys on hyvin kehollinen tapahtuma. Tavoite on, että synnyttäjä oppisi rauhoittamaan omaa kehoaan, koska sillä on iso merkitys kivun kokemiseen ja synnytyksen kulkuun, Toivanen kertoo.

– Tiedetään, että kun äidin turvallisuuden tunne kasvaa, sillä on vaikutus myös synnytyksen fysiologiseen sujumiseen.

Pelon hoito helpottaa synnytystä

Toivasen kollegoineen kehittämä ryhmähoito on ollut käytössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä jo 19 vuoden ajan. Ensisynnyttäjät tapaavat ryhmässä kuudesti ennen synnytystä ja kerran sen jälkeen.

Aivan kaikkia pelkoja ei ryhmissäkään Toivasen mukaan voida poistaa, mutta iso joukko saa hoidosta avun. Myös synnytyksen jälkeistä masennusta on Toivasen mukaan ollut ryhmiin osallistuneilla naisilla verrokkejaan vähemmän.

–Tilastollisesti ja tutkitusti ryhmähoito tehoaa. Aiemmasta tiedetään myös, että valmennukseen osallistuneiden naisten synnytykset ovat olleet turvallisempia ja nopeampia, ja esimerkiksi hätäsektioita on tarvittu vähemmän, Toivanen kertoo.