Urheilupsykologi ja liigavalmentaja puolustavat Leijonia – "Annetaan työrauha, tässä on hyvät ainekset"

Takavuosien kokeneet maajoukkueen taustavaikuttajat tukevat päävalmentaja Lauri Marjamäkeä sekä uuden rungon varaan rakentunutta joukkuetta.

jääkiekon miesten MM-kisat
Risto Dufva toivoo työrauhaa ja -aikaa maajoukkueen johdolle ja pelaajille.
Risto Dufva.Petri Vironen / Yle

Jääkiekkomaajoukkue on joutunut poikkeuksellisen kovan arvosteluryöpyn kohteeksi MM-kisojen kuluessa. Yllättävät pistemenetykset ja vaisut peliesitykset ovat saaneet sekä perinteisessä mediassa että etenkin sosiaalisessa mediassa kovan tunneryöpyn niskaansa.

Vielä viime kevään MM-kisoissa maajoukkueen valmennusryhmään kuulunut urheilupsykologi Niilo Konttinen antaa täyden tukensa joukkueelle ja valmennusjohdolle.

– Lauri Marjamäki on erinomainen valmentaja ja on sitä myös kisojen jälkeen, Konttinen sanoo.

Jypin liigajoukkueen kanssa työskentelevä Konttinen muistuttaa, että kaikki menestystarinat ovat kasvutarinoita. Kauden aikana maajoukkuepaidan pukee lähes 70 pelaaja. Vaikka takana on pitkä leirijakso, joukkuetta täydennetään usein loppumetreille NHL- ja KHL-pelaajille.

– Kasvutarinassa tapahtuu monenlaista, ja sellaista ollaan parhaillaan rakentamassa. Lähipäivät näyttävät mihin se johtaa.

Niilo Konttisen mukaan joukkueen rakentaminen on aina prosessi, jossa tavoite on saada joukkueesta siinä piilevä potentiaali irti turnauksen aikana. Ulkoupuolisen on vaikea arvioida joukkueen sisäistä tilaa.

– Joukkue on niin tiivis ja maailma näyttää niin toisenlaiselta sisältä päin, että on mahdoton tehdä johtopäätöksiä. Sitä kaikkea mitä taustalla tapahtuu, on vaikea tietää, ellei ole mukana sisäpiirissä.

Ensikertalaisten määrät ja uudet roolit

Kotoisen liigan kokeneimpiin valmentajiin kuuluva Risto Dufva puolustaa myös voimakkaasti maajoukkuetta. Dufva toimi vuosikausia nuorten maajoukkueiden päävalmentajana ja Leijonien apuvalmentajana vuodet 2006-2010.

– En näe tilannetta lähellekään niin huonona tai yllättävänä kuin yleisesti luullaan. Joukkue on kuitenkin lähtökohdiltaan repaleinen. Oli paljon pelaajia, jotka eivät olleet edes tavanneet toisiaan. Ei se yhteisen sävelen löytäminen niin helppoa ole, kuten otteista on näkynyt, Dufva virkkoo.

Dufva muistuttaa, että myös edellisen päävalmentajan Kari Jalosen kaudella ensimmäinen vuosi meni harjoitellessa. Toinen kevät (2016) oli yhtä voittokulkua finaalitappioon saakka.

– Kyllä se näkyy, että ensikertalaisia on paljon. On aivan eri asia olla apuvalmentaja kuin päävalmentaja. Esimerkiksi Aho (Sebastian) on aivan eri roolissa kuin vuosi sitten.

Helppo alkusarja voi olla riski

Dufvan arvioi, että Suomen joukkueelle vaikeuksien läpikäyminen, nistä puhuminen ja ongelmien ratkaiseminen voivat koitua lopulta eduksi. Tiiviin turnauksen aikana valmentajan fläppitaulu sekä hyökkäyskolmikkojen ja pakkiparien keskinäiset pienpalaverit ovat ahkerassa käytössä.

– Uskon, että Suomi selvittää Norjan (la) ja Sveitsin (su), vaikka ne tiukkoja pelejä ovatkin, Dufva miettii.

Jukureita nykyisin valmentama Dufva arvelee, että joukkueeseen kohdistuva kova arvostelu voi laukaista tilanteen sen omaksi eduksi.

– Mitään ei ole vielä menetetty. Suomi tulee pääsemään neljännesvälieriin. Voi olla, että tämä on juuri se tie, mitä pitkin tullaan mitalipeleihin pääsemään. Olen sitä mieltä, että kun alkusarja menee vailla huolta ja murhetta, se ei ole riittävän haasteellinen joukkueen kasvuprosessin kannalta.

Suomi kohtaa MM-kisojen alkulohkossa vielä Norjan lauantaina, Sveitsin sunnuntaina ja Kanadan tiistaina.