Onko kotisi sähkökaapissa tällainen pistorasia – siitä voi ladata sähköautoa tavallista nopeammin

Muun muassa omakotitaloista ja kesämökeistä saattaa löytyä sopivia kolmivaihepistorasioita sähköauton akkujen tavallista ripeämpään lataamiseen.

Vasemmalla 3 x 16 A ja oikealla 3 x 32 A kolmivaihepistorasia. 3 x 16 A rasia on usein vakiovarusteena pientalon sähkökeskuksessa. Kuva: Jarmo Koponen / Yle

Useimmiten sähköauton lataamiseen riittää normaali maadoitettu ulkopistorasia. 

Käytännössä kaikkia sähköautoja ja ulkoisella latausmahdollisuudella varustettuja hybridiautoja voi ladata tavallisesta yksivaiheisesta pistorasiasta. Koska latauskuormitus kestää useamman tunnin, on tärkeää, että pistorasia on hyväkuntoinen. Turvallisuuden kannalta eduksi myös on, jos pistorasia on muualla kuin talon seinäpinnalla, eli esimerkiksi lämmitystolpassa.

Tavallista pistorasiaa nopeampaa sähköauton latausta haluaville on myynnissä erillisiä kiinteästi asennettavia latausasemia. Suuri osa niistä on kuitenkin varsin yksinkertaisia laitteita.

Nopeampaa latausta haluavien omakotitaloissa asuvien kannattaakin ennen latausaseman hankkimista kurkistaa sähkökeskukseen, olisiko siellä valmiina kolmivaihepistorasia. 

Järeille työkoneille tarkoitettu rasia käy

Myös kesämökeille asennettavissa mittauskeskuksissa kolmivaiherasia on useimmiten vakiona. Toki kolmivaihepistorasioita on muuallakin. Toisen omistamaa rasiaa, ja sieltä tulevaa sähköä, ei kuitenkaan saa käyttää ilman lupaa.

Esimerkiksi Teslan sähköautoissa on varusteena latausjohto, joka sellaisenaan sopii tyypilliseen 3 x 16 A pistorasiaan. Vastaavia johtoja ja sovitteita on saatavilla joihinkin muihinkin sähköautoihin. 

Jos kolmivaihepistorasiallinen keskus on ulkona, voi siitä ottaa sähköä auton lataamiseen. Talon sähköliittymän koko voi kuitenkin rajoittaa samaan aikaan käytettävien muiden sähkölaitteiden määrää.

Turvallisuussyistä sähköauton lataamiseen käytettävässä pistorasiassa on aina syytä olla vikavirtasuojaus. Se katkaisee virran tilanteessa, jossa sähkö esimerkiksi eristeen vaurioitumisen takia alkaa kulkea väärää reittiä. Myös kolmivaiherasian on oltava vikavirtasuojattu.

Yleiset pikalatausasemat pitkässä reissussa käteviä

Etenkin pitkillä automatkoilla avuksi tulevat muun muassa huoltoasemien ja kauppakeskusten latausasemat. Yleisessä käytössä olevien latausasemien määrä kasvaa koko ajan, osin hallituksen kärkihankerahoituksen vauhdittamana. Tarkoitukseen varattua rahoitusta on hakenut runsaat nelisenkymmentä yhtiötä.

Tuen tavoitteena on saada Suomeen vähintään 800 uutta latauspistettä. Puolet hankkeen 4,8 miljoonan euron tukibudjetista on tarkoitettu pikalatausjärjestelmien hankintaan. Käytännössä tavoitteena on 200 uutta, teholtaan yli 22 kilowatin pikalatausjärjestelmää. Hanke jatkuu elokuun 2019 puoliväliin saakka.

Suuritehoisimmat latausasemat poikkeavat tavallisesta valovirtalatauksesta tai kolmivaihelatauksesta siinä, että pikalatausasemissa sähköautoon syötettävä virta muutetaan auton ulkopuolella valmiiksi akuille sopivaksi tasavirraksi. 

Niillä akkuja voidaan ladata esimerkiksi 50 kilowatin teholla, jolloin ne saadaan lähes täyteen muutamassa kymmenessä minuutissa. Näin suuriin lataustehoihin pystyvää latauslaitetta ei kannata paino- ja tilasyistä rakentaa kiinteästi ajoneuvoon.

Kotikäyttöön ei pikalatausasemia myöskään kannata hankkia, sillä ne maksavat asennettuina keskimäärin 40 000 euroa. Lisäksi pikalatausasema ottaa sähköverkosta niin paljon virtaa, että sen tarvitseman sähköliittymän koko on huomattavan suuri. Tämä yleensä tarkoittaa korkeita liittymis- ja perusmaksuja.

Älykkäät latausasemat sallivat automäärän rajunkin kasvun

Nykyisillä sähköautojen ja ladattavien hybridiautojen määrillä latauksessa tarvittavat tehot eivät juurikaan aiheuta ongelmia sähköverkon kestävyydelle. 

Ja vaikka ladattavien ajoneuvojen määrä kasvaisikin voimakkaasti, voidaan ongelmia välttää huolehtimalla kuormitusten riittävästä ajallisesta hajauttamisesta. Tässä avuksi tulevat niin sanotut älykkäät sähköverkot. Esimerkiksi tyypillisessä yön yli lataamisessa käytettävissä olevan noin kymmenen tunnin aika mahdollistaa jo varsin laajan kuormien tasaamisen. 

Ladattavien autojen määrän kasvuun myös varaudutaan koko ajan, sillä muun muassa uusille yleisille latausasemille myönnettävän tuen ehtona on latausaseman ohjattavuus.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ylikuormitustilanteessa aseman lataustehoa voidaan pienentää ilman että lataustapahtuma katkeaa.

Vaikka nopeat latausasemat yleistyisivätkin, on hidas, yön yli tapahtuva sähköauton lataaminen todennäköisesti jatkossakin yleisin sähköauton akkujen lataustapa. Hidas lataus on usein myös akkujen käyttöiän ja latauksen hyötysuhteen kannalta taloudellisin vaihtoehto.

Ajojännitteet hyvin suojattuina

Vaikka sähköautojen hyötysuhde on huikeasti polttomoottorikäyttöisiä autoja parempi, ei niissäkään ole silti kyse mistään ikiliikkujista. 

Esimerkiksi vaihtovirtana olevan verkkosähkön tasasuuntaaminen akkuja ladatessa muuttaa muutaman prosentin energiasta lämmöksi. Vastaava häviö tapahtuu myös ajettaessa, kun akkujen tasasähkö muunnetaan auton sähkömoottorille sopivaksi vaihtovirraksi.

Tyypillisesti sähköautojen moottorit ovat 400 - 500 voltin jännitteellä toimivia kolmivaihesähkömoottoreita. 

Näin autoja huoltavilla pitää olla autoasentajan tietojen ja taitojen lisäksi myös sähköasentajan osaamista - jo pelkästään turvallisuussyistä. 

Käyttäjän kannalta sähköautojen hengenvaarallisia jännitteitä sisältävät osat ovat kuitenkin hyvin suojattuja, ja myös niihin liittyneet sähkötapaturmat ovat olleet harvinaisia.

**Lue myös: **