Eelis Maljonen, 11, ystävystyi metsäkauriiden kanssa – "Nää on mun toisia kavereita"

Neljäsluokkalainen Eelis Maljonen on tarkkaillut lähimetsikön metsäkauriita läpi talven. Arat eläimet päästävät pojan lähes kosketusetäisyydelle.

luonto
Poika istuu kivellä.
Matti Myller / Yle

Jyväskylän Mankolasta, vain parin kilometrin päässä ydinkeskustasta, löytyy tuuhean kuusen juurelta metsäkauriiden ruokapöytä. Pöydällä on kaalinpäitä ja perunankuoria. Metsässä on hiljaista, vain tuuli kulkee kuusikossa.

Kauempana kiven päällä tähystää neljäsluokkalainen Eelis Maljonen.

Hän on käynyt ruokkimassa kauriita koko talven. Ennen säännöllisen ruokinnan aloittamista Eelis oli tarkkaillut ujoja eläimiä jo useamman vuoden verran.

Valokuvakooste metsäkauriista.
Tarkkailija on myös kuvannut kauriita ruokintapaikalla. Kuvat: Eelis Maljonen.Matti Myller / Yle

Koulun jälkeen Eelis syö välipalan ja rientää sitten metsään mukanaan vanhoja leivän kannikoita tai vihannesten kuoria. Ne maistuvat kauriille, joilla on olllut niukasti ravintoa talvisaikaan. Lumien lähdön jälkeen kauriit ovat löytäneet ravintoa jo maastosta. Silti ne eivät ole hylänneet Eeliksen ruokapöytää.

–Täällä tulee vietettyä suurinpiirtein tunti päivässä, Eelis kertoo.

Nykyään hän käy ruokintapaikalla mielellään iltaisin. Ujot kauriit liikkuvat hämärällä, joten niitä voi nähdä silloin helpommin.

Kauriit luottavat Eelikseen 

Metsäretkiensä myötä Eelis on oppinut erottamaan Mankolan metsikön kaurisasukit toisistaan. Niistä jokaisella on jopa Eeliksen antama nimi: Kamu, Kalle, Kaisa, Höpsö, Tessu ja Tassu.

Kauriissa on eroa sekä ulkonäössä että luonteessa. Esimerkiksi pieni nuori naaras nimeltä Höpsö on hyvin utelias ja kova syömään. Eelis on myös perillä kaurisjoukon sukulaissuhteista. Lisää tietoa kauriiden käytöksestä hän on hankkinut internetistä ja kirjoista.

Pienikokoistet, arat eläimet ovat päästäneet Eeliksen liki kosketusetäisyydelle. Jos Eelis saapuu paikalle ystävänsä kanssa, jäävät kauriit aavistuksen kauemmas.

–Kyllä ne huomaavat, jos olen tullut jonkun muun kanssa eli kyllä ne ovat oppineet minut tuntemaan.

Kauriiden ruokintapaikka.
Matti Myller / Yle

Kauriiden ruokkimisreissuille löytyisi helposti seuraa. Eeliksen pidettyä koulussa esitelmän kauriista monet luokkakaverit olisivat olleet heti valmiita lähtemään metsään.

Eeliksestä on kuitenkin tärkeää, että kauriiden annetaan olla omassa rauhassa ja niitä tarkkaillaan häiritsemättä. Hän tietää, että kaikki eivät suhtaudu kasvaviin kauriskantoihin myötämielisesti.

–Vaikka ne käy välillä tuhoamassa pihojakin, niin kyllä niiden pitäisi antaa elää rauhassa, poika pohtii.

Näin viime kesänä kolme vasaa. Kahdelle kävi jotain, en tiedä mitä. Yksi niistä kuitenkin selvisi.

Eelis Maljonen

Eelis on todistanut myös ihmisen aiheuttamaa vahinkoa. Talven aikana yksi metsikön kauriista jäi auton alle. Varovaisuudesta liikenteessä olisi Eeliksen mukaan hyötyä sekä kauriille että autoilijoille.

Viime kesänä Eelis sai seurata myös luonnon arvaamatonta puolta.

–Näin viime kesänä kolme vasaa. Kahdelle niistä kävi jotain, en tiedä mitä. Onhan täällä kettuja ja supikoiria. Yksi niistä kuitenkin selvisi.

Poika kulkee metsässä.
Matti Myller / Yle

Eelis tarkkailee kauriita tekemisen ilosta. Metsässä hän ei koe olevansa yksin.

–Jos ei oo muuta kaveria kotona niin sitten mennään näiden kanssa. Nää on mun toisia kavereita.