Helsingin seurakunnat kärvistelevät – Kiista tonttivuokrista vasta alkusoittoa

Helsingin seurakuntien taloustilanne on niin huono, että lähivuosina pitää säästää miljoonia.

Kotimaa
Kallion kirkko.
Ismo Pekkarinen / AOP

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto korotti eilisiltana Lehtisaaressa sijaitsevien asuintonttiensa vuokraa. Kiista sai paljon julkisuutta, koska seurakunnan tonteilla asuvat pitivät korotuksia kohtuuttomina.

Tonttivuokrat nousevat vuoden 2023 alusta niin, että tontin arvioidulle arvolle tulee 3 prosentin tuotto. Nykyinen 50 vuoden sopimus päättyy 2020, jonka jälkeen korotukset porrastetaan tasaisesti 3 vuodelle eli täysimääräisinä niitä maksetaan vuoden 2023 alusta. Vuokra-aika on 20 vuotta.

Muissa Helsingin seurakuntayhtymän asuinkohteissa Arabiassa ja Vantaalla Lipstikan alueella tontin vuokratuotto on 5 prosenttia ja vuokra-aika 50 vuotta. Niiden vuokrasopimukset laadittiin viime vuonna.

Helsingin seurakunnat omistavat Lehtisaaren maista (siirryt toiseen palveluun)käytännössä noin kolmanneksen ja Vantaan seurakunnat kaksi kolmannesta. Helsingin kirkkovaltuuston päätös koskee vain Helsingin omistamia maita.

Kaisa Raittila.
Helsingin seurakuntayhtymän Yhteisen kirkkovaltuuston pj, Kaisa Raittila Yle

"Lehtisaaressa on tuettu edullista omistusasumista"

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila sanoo, että päätös oli hänen luottamusuransa vaikein.

– Minulle luottamushenkilönä on ollut tärkeää ajatella Helsingin seurakuntien parasta, vaikka ymmärrän yksittäisten lehtisaarelaisten vaikeita tilanteita. Mutta 50 vuoden aikana tilanne on päässyt muuttumaan niin paljon, että tähän asti Lehtisaaressa on asuttu, jos nyt kohtuuttomuudesta ja kohtuullisuudesta puhutaan, niin kohtuuttoman edullisesti ajatellen sen alueen arvoa, Raittila sanoo.

Seurakuntayhtymän mukaan vanhat, 50 vuotta voimassa olleet sopimukset ovat merkinneet asuntoyhtiöille hyvin edullisia vuokria: tonttivuokran taso on ollut 0,4 - 2,2 prosentin tuottoa nyt arvioidusta arvosta.

Seurakuntayhtymä perustelee näkemystään myös sillä, että Lehtisaaren tonttien arvoa nostavat merellinen sijainti, arvostettu ympäristö, tonttien suuri koko rakennusoikeuteen nähden sekä lyhyt etäisyys muun muassa Keilaniemen työpaikka-alueeseen ja Aalto-yliopistoon.

Ovatko muut seurakunnan jäsenet siis käytännössä sponsoroineet joidenkin edullisempaa asumista Lehtisaaressa?

– Se on vähän populistinen väite, mutta olemme sponsoroineet tietyllä tavalla omistusasumista. Se olisi erilainen tilanne, jos tontilla olisi vuokra-asuntoja, jolloin halpojen asumiskustannusten sponsorointi olisi ollut seurakunnan imagoon sopivaa, Raittila vastaa.

Patsas Helsingin tuomiokirkon katolla.
AOP

Lisää säästöjä ja vaikeita päätöksiä luvassa

Raittila huokaisee syvään muutaman kerran haastattelun aikana. Lisää vaikeita päätöksiä on tulossa, koska yhteisöveron muuttuminen valtion-rahoitukseksi ja hupeneva jäsenmäärä rokottavat Helsingin seurakuntia.

– Seurakunnat kärvistelevät nyt kovissa 15 miljoonan säästötavoitteissa. Jokainen seurakunta joutuu luopumaan huomattavasta määrästä tilojaan. Olemme pyrkineet siihen, ettei henkilöstön määrään tarvitse puuttua, mutta jo nyt virkoja jätetään täyttämättä.

Raittilan mukaan kirkon työntekijöiden määrä tulee supistumaan entisestään lähivuosina.

– Varsinkin tässä huolestuttavassa taloudellisessa tilanteessa on tärkeää hoitaa omaisuutta vastuullisesti, jotta voimme saada siitä toimintaan rahaa, Raittila taustoittaa edelleen Lehtisaaren vuokrakiistaa.

– Me kirkossa joudumme tosi vaikeiden ratkaisujen eteen lähes joka kokouksessa, niin vaikea taloudellinen tilanne on. Joudumme tekemään ratkaisuja, joista tekijät eivät voi olla onnellisia, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila sanoo.