Venäläismedia uutisoi presidentti Koiviston kuolemasta: "Vältti konflikteja Neuvostoliiton kanssa"

Venäjällä Koivistoa muistellaan presidentti Urho Kekkosen ulkopolitiikan jatkajana ja inkeriläisten paluumuuton aloittajana, kertoo Ylen Venäjän-toimittaja Erkka Mikkonen.

Mauno Koivisto
Presidentti Mauno Koivisto Moskovan lentokentällä Leonid Brezhnevin kanssa presidenttikautensa ensimmäisen Neuvostoliittoon suuntautuneen vierailun alkaessa.
Presidentti Mauno Koivisto Moskovan lentokentällä Leonid Brezhnevin kanssa presidenttikautensa ensimmäisen Neuvostoliittoon suuntautuneen vierailun alkaessa vuonna 1982.Ari Ojala / Lehtikuva

MoskovaUutinen presidentti Mauno Koiviston eilisiltaisesta kuolemasta on levinnyt melko laajasti venäläisessä mediassa. Asiasta kertovat verkkosivuillaan parikymmentä merkittävintä venäläisviestintä.

Venäläismedia siteeraa laajasti valtiollisen uutistoimisto Tassin Helsingin-kirjeenvaihtajan perjantai-iltana julkaistua uutista (siirryt toiseen palveluun).

Siinä korostetaan Koiviston läheisiä suhteita Neuvostoliittoon.

– Noustessaan valtion johtoon hän noudatti pitkän aikaa presidentti Urho Kekkosen ulkopoliittista linjaa. Hän pyrki läheisiin suhteisiin Neuvostoliiton johdon kanssa ja vältti konflikteja, uutistoimisto Tass kertoo.

Tass myös mainitsee Koivistosta tulleen Suomi–Neuvostoliitto-Seuran kunniajäsen vuonna 1983. Lisäksi muistutetaan Koiviston aloittaneen inkeriläisten paluumuuton Suomeen.

Useat muutkin venäläisviestimet korostavat uutisoinnissaan Koiviston erityissuhdetta Neuvostoliittoon.

Esimerkiksi valtion mediayhtiö RT kertoo (siirryt toiseen palveluun) Koiviston pyrkineen solmimaan läheiset suhteet Neuvostoliiton kanssa, mutta samalla hänen välttäneen Suomen osallistumisen kumpaankaan vastakkaiseen blokkiin kylmän sodan aikana.

Presidentti Mauno Koivisto tapaamassa Venäjän presidentti Boris Jeltsiniä Moskovassa 5. maaliskuuta 1993.
Presidentti Mauno Koivisto tapaamassa Venäjän presidentti Boris Jeltsiniä Moskovassa 5. maaliskuuta 1993.Kimmo Mantylä / Lehtikuva