Peruskoululaisten kielitaito typistynyt kahteen pakolliseen kieleen – useimmiten ruotsiin ja englantiin

Vain joka viides oppilas opettelee vapaaehtoisia kieliä esimerkiksi saksaa, ranskaa, venäjää tai espanjaa

Kotimaa
Tyhjiä pulpetteja tuoleineen koulun luokassa.
Juha Kemppainen / Yle

Valinnaisten vieraiden kielten opiskelu peruskoulussa on vähentynyt rajusti 2000-luvulla. Vain viidennes peruskoululaisista lukee kolmea tai useampaa kieltä.

Kun vuonna 2000 yli kolmannes koululaisista aloitti alakoulussa valinnaisen pitkän kielen opiskelun, reilut kymmenen vuotta myöhemmin vain joka neljäs oppilas opiskeli tätä neljännellä tai viidennellä luokalla alkavaa niin sanottua A2-kieltä. Vielä enemmän on romahtanut yläkoulussa alkavan valinnaisen B2-kielen opiskelu. Aiemmin sitä opiskeli joka viides oppilas, nyt vain joka kymmenes.

Eniten on vähentynyt perinteisesti suosittujen valinnaiskielten, saksan ja ranskan opiskelu.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kuntien säästöt supistavat kielitarjontaa

Moni kunta säästää, ja tämä koskee myös koulutusmenoja. On kuntia, joissa valinnaisia kieliä ei ole lainkaan tarjolla, tai jos on, kielten ryhmäkokoja on kasvatettu.

– Kunnat päättävät, että valinnaisten kielten minimiryhmäkokoa nostetaan esimerkiksi kahdestatoista kuuteentoista oppilaaseen. Kyllä se sitten monessa koulussa, jossa ikäluokka on 30–40 oppilasta, nousee juuri semmoisen rajan yli, että ryhmää ei käytännössä enää synny, Opettajien Ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo kuvaa tilannetta.

Näin nekään oppilaat, jotka haluaisivat opiskella valinnaista kieltä, eivät kaikkialla saa siihen mahdollisuutta.

Oppilaat joutuvat eriarvoiseen asemaan

Opettajat ovatkin huolissaan siitä, että valinnaisten kielten opiskelu on viime vuosina yhä enemmän keskittynyt eteläiseen Suomeen.

– Riippuen siitä, missä asuu on hyvin eriarvoisessa asemassa. Jos on helsinkiläinen, tamperelainen tai turkulainen, niin ei ole mitään hätää, kielivalikoimahan on ihan valtava, Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen sanoo.

– Mutta Suomihan ei ole vain etelän isot kaupungit. On paljon paikkakuntia, joilla voi opiskella vain ruotsia ja englantia, eikä mitään muuta.

Asuinpaikan lisäksi kodin vaikutus peruskoululaisten kielivalintoihin on suuri.

– Kielten opiskelu eriytyy tästäkin näkövinkkelistä eli lähinnä korkeasti koulutetuista perheistä tulevat lapset opiskelevat muita kieliä kuin näitä englantia ja ruotsia, Jaakko Salo OAJ:stä kertoo.

Viekö pakollisen ruotsin aikaistaminen oppilaita toiselta pitkältä kieleltä?

Viime syksynä peruskoulun pakollisen ruotsin opintojen alku aikaistui yläkoulun seitsemänneltä alakoulun kuudennelle luokalle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos oppilas valitsee neljännellä luokalla vapaaehtoisen pitkän kielen, silloin hän opiskelee kuudennella luokalla jo kolmea vierasta kieltä.

Osa vanhemmista pohtii nyt, onko tämä alakoululaiselle liian rankkaa. Nyt pelätäänkin, että pakollisten ruotsin opintojen aikaistaminen alakouluun voi vähentää perheiden halukkuutta valita alakoulussa alkava vapaaehtoinen pitkä kieli.

Jaakko Salon mukaan ruotsin opetuksen aikaistaminen alakouluun voi vaikuttaa myös toista kautta.

– Kuntien halukkuus tarjota mahdollisuutta valinnaisen pitkän kielen opiskeluun saattaa entisestään vähentyä, koska kuudennella luokalla joka tapauksessa alkaa toisen vieraan kielen opetus.

Asiasta puhutaan paljon, mutta mitään ei tapahdu

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen pelkää, että Suomessa ei enää arvosteta kielitaitoa.

– Puhutaan, että englannilla kyllä pärjää. Sitten kuitenkin työnantajapuoli ja poliitikot puhuvat paljon siitä, että kyllä me tarvitsemme paljon kielitaitoisia nuoria, mutta se ei näy käytännön arjessa ollenkaan.

– Me kieltenopettajat ollaan siitä tosi huolissaan, koska me nähdään se kehitys ihan joka päivä, ja ollaan nähty jo vuosien ajan, Sanna Karppanen huokaa.

Mikä sitten olisi ratkaisu siihen, ettei suomalaisten kielitaito jatkossa supistuisi englantiin ja ruotsiin? Karppanen näkee yhtenä ratkaisuna kuntien taloudellisen tukemisen.

– Pitäisi löytää jotain uusia tapoja tukea niitä kuntia, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia järjestää monipuolista kieltenopetusta. Ja kuntien täytyy itse miettiä, miten ne arvostavat kieliopintoja.

Opettajien ammattijärjestössä uskotaan, että ratkaisu ongelmaan olisi se, että kunnat velvoitettaisiin tarjoamaan alakoulussa alkavaa toista pitkää kieltä eli A2-kieltä.

– Edellinen hallitus ei kuitenkaan vienyt tätä ponttaan loppuun asti eli se ei tullut lakiin, Jaakko Salo harmittelee.

Ensimmäinen vieras kieli alkaisi jo ensimmäisellä luokalla

OAJ:ssä uskotaan myös, että jos ensimmäinen vieras kieli aloitettaisiin jo ensimmäiseltä luokalla ja vapaaehtoinen vieras kieli kolmannella, yhä useampi valitsisi valinnaisen kielen. Tällöin kuudennella alkava ruotsin kielikään ei ehkä tuntuisi liian raskaalta.

Viime syksynä tapahtunut ruotsin kielen aloituksen varhentaminen kuudennelle luokalle oli OAJ:n mielestä hyvä ajatus, mutta järjestö ei olisi halunnut, että ruotsin kielen opiskelun varhentaminen tapahtui vähentämällä tunteja yläkoulun puolelta.

– Nyt voi tulla ongelmallinen tilanne, jos siellä yläkoulussa mennään niillä vähimmäistunneilla. Kyllä se kielen opiskelu yhdellä vuosiviikkotunnilla vuodessa on hyvin haastavaa, Salo huomauttaa.

Opettaja luokassa.
Ruotsinopettaja Heidi Repo ja Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun kuudesluokkalaiset kertaavat viime syksynä opittua sanastoa. Yle

Suomalaisen yhteiskoulun ruotsinopettaja Heidi Repo on samaa mieltä.

– Välttämättä en itse pidä sitä hyvänä asiana, koska useimmissa kouluissa ruotsin tuntimäärä pysyy ihan samana peruskoulun ajan. Käytännössä se vain jaetaan useamman vuoden ajalle. Siinä voi käydä niin, että jollain luokalla ei välttämättä opiskella ruotsia ollenkaan, tai sen tuntimäärä on niin pieni, ettei päästä asiassa eteenpäin. Tuntimäärää olisi voinut lisätä aikaistuksen myötä.

Jotkut kunnat ovat jo päättäneet, että ne käyttävät ylimääräisiä tunteja, jotta ruotsia opiskeltaisiin riittävästi joka vuosi.

Uusi opetussuunnitelma siirsi myös yhden ensimmäisen pitkän vieraan kielen tunnin yläkoulusta alakouluun. Useimmille peruskoululaisille tämä on englannin tunti.

Kieltenopetuksen painopistettä ollaan nyt selvästi siirtämässä yläkoulusta alakoulun puolelle. Yksi nykyisen hallituksen kärkihankkeista on kieltenopetuksen varhentaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä opetushallitus ovat käynnistämässä kokeilua, jossa vieraiden kielten opiskelu alkaa jo ensimmäisellä luokalla.