Ruotsin entiset pääministerit muistelevat Koivistoa: "Valtiomies, jonka aikana suhteet lähentyivät"

Mauno Koivisto ajoi pääministerinä 1960-luvulla yhdessä Olof Palmen kanssa yhteispohjoismaista talousliittoa. Hanke kaatui, mutta Suomen ja Ruotsin yhteistyö jatkui samanaikaisena pyrkimisenä Euroopan unioniin.

Mauno Koivisto
Carl Bildt
Carl Bildt.Yle

Vuosina 1991–1994 Ruotsin pääministerinä ollut Carl Bildt muistelee Mauno Koivistoa valtiomiehenä, joka vaikutti myös muiden pohjoismaiden kehitykseen.

– Koiviston kaudella sekä maailma että Pohjoismaat kehittyivät "normaalimpaan" suuntaan. Koivistolla oli tässä merkittävä rooli, Bildt sanoo

Ero edeltävään, Kekkosen presidenttikauteen oli Bildtin mukaan selvä.

– En tarkoita, että Kekkosen kausi olisi ollut erityisen ongelmallinen. Maailma oli silloin vain kovin toisenlainen.

Koivisto ja Palme ajoivat talousliitto Nordekia

Erityisesti Bildt muistelee 1960-luvun lopulla virinnyttä hanketta yhteispohjoismaisen talousalueen perustamiseksi. Tanskan aloitteesta syntynyt hanke tunnettiin työnimellä "Nordek", ja sitä kannatti innokkaasti Koiviston lisäksi Ruotsin silloinen pääministeri Olof Palme.

– Se oli viimeinen suuri yritys luoda jotain itsenäisesti pohjoismaista, Bildt sanoo.

Nordek-hanke kaatui vuonna 1970, kun Suomi ilmoitti, että se ei voi lähteä mukaan. Neuvostoliiton tiedetään suhtautuneen hankkeeseen nihkeästi.

Sekä Palme että tuolloin Suomen pääministerinä ollut Koivisto olivat pettyneitä talousaluesuunnitelman epäonnistumiseen. Suomen ja Ruotsin yhteistyö jatkui kuitenkin myöhemmin samanaikaisena pyrkimisenä Euroopan unioniin vuonna 1994.

– Suomen ja Ruotsin läheiset suhteet olivat silloin erittäin tärkeät, ja keskusteluni Koiviston kanssa olivat erityisen merkittäviä.

Bildt kertoo käyneensä pääministerikautenaan usein Suomessa. Hän tapasi aina Koiviston ja vaihtoi mielipiteitä tämän kanssa yhteisen päivällisen ääressä.

Ingvar Carlsson
Ingvar CarlssonYle

"Kannatti olla politiikassa, kun saattoi tutustua Koiviston kaltaisiin henkilöihin"

Ingvar Carlsson toimi Ruotsin pääministerinä Koiviston presidenttikaudella vuosina 1986–1991 ja myöhemmin vuosina 1994–1996. Hän arvioi Koiviston olleen yksi tärkeimmistä sodanjälkeisistä poliittisista johtajista ja yksi Suomen parhaista edustajista.

– Koiviston kanssa oli hienoa keskustella. Hän oli erittäin kiinnostava yhteistyökumppani, Carlsson sanoo.

Carlsson kuvaa keskusteluja Koiviston kanssa rennoiksi. Oli kiinnostavaa kuunnella, kuinka Koivosto kertoi poliittisen tietoisuutensa heräämisestä ja päätöksestään antaa oman panoksensa politiikkaan, Carlsson sanoo.

– Ne olivat tärkeitä hetkiä. Tuntui, että kannatti olla mukana politiikassa, kun saattoi tutustua Mauno Koiviston kaltaisiin henkilöihin, Carlsson sanoo.

Pohjoismailla oli Carlssonin mukaan jo tuolloin hyvät suhteet – eikä vähiten Ruotsilla ja Suomella. Kaksikko tapasi usein pohjoismaisissa kokouksissa mutta usein myös kahden kesken. Carlsson kävi usein Suomessa.

– Pohjoismaiden yhteistyö on varmaan kehittyneintä maailmassa, Carlsson tuumaa.

Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:hun yhtä aikaa vuonna 1995. Carlsson ja Koivisto pohjustivat maidensa EU-jäsenyyksiä.

Koivisto kuitenkin paheksui sitä, että Ruotsi kesällä 1991 jätti hakemuksensa yllättäen ja kertomatta siitä Suomelle etukäteen.

– Meillä oli siitä vähän eri näkemykset. Parhaat ystävätkään eivät ole aina samaa mieltä kaikesta. Minusta muurin murtumisen jälkeen vuonna 1989 oli oikea hetki. Mutta oli aikoja, jolloin ei tiedetty, miten nopeasti edetä, Carlsson sanoo.

Lue myös:

Valovoimainen ja vaatimaton mies, johon sota jätti jälkensä – Näin läheiset ja työtoverit muistelevat presidentti Koivistoa

Jutteli leppoisasti Ransun kanssa, osasi myös jyrähtää – Katso Elävän arkiston videokooste Koivistosta

Asiantuntija: Koiviston Venäjä-tietämys läntisten valtiomiesten joukossa oli omaa luokkaansa

Valtioneuvoston viestintäjohtaja: Presidentti Koiviston hautajaisten ajankohta selvinnee alkuviikosta

Mauno Koiviston synnyinkoti Turussa on tieteen käytössä – säilynyt lähes alkuperäisessä asussa