Kansanedustajien sanasota: Maatalous perheviljelijöille vai suuryrityksille?

Kansanedustajat Mikko Kärnä (kesk.) ja Juhana Vartiainen (kok.) ovat eri mieltä siitä, mitä suomalaiselle maataloudelle pitäisi tehdä.

Juhana Vartiainen
Traktori pellolla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) vastustaa Suomen maatalouden siirtämistä suuryritysten käsiin. Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) esitti kolumnissaan Maaseutumediass (siirryt toiseen palveluun)a, että maatalous siirrettäisiin perheviljelmiltä suurten yritysten hoidettavaksi. Vartiaisen mielestä isot yritykset voisivat monipuolistaa tuotantoaan ja investoida tuotekehittelyyn.

Mikko Kärnä kannattaa suomalaista perheviljelmäjärjestelmää.

– Vartiainen ei ilmeisesti ole perehtynyt niihin ongelmiin, joita tämä aiheuttaa. Esimerkkejä voi hakea Yhdysvalloista, joissa entiset itsenäiset viljelijät raatavat nyt käytännössä suuryritysten orjina. Viljelijät eivät omista enää karjaansa eivätkä myöskään geenimuunneltua siemenviljaa. Massatuotanto on vakavasti heikentänyt ruokaturvallisuutta ja ruokaa "parannellaan" kemiallisesti kansanterveydellisistä seurauksista välittämättä. Vain voitot ratkaisevat, Kärnä sanoo tiedotteesaan.

Juhana Vartiaisen mukaan maataloustukia pitäisi leikata Suomessa.

– Olisikin viisasta supistaa tukia, antaa kannattavien toimintojen laajentua ja samalla ajaa alas pahimmin tappiollisia tiloja. Samalla olisi maatalouskin pakotettu hakemaan arvonlisää korkeasti jalostettujen, brändättyjen tuotteiden markkinoilta. Tätä suosittelee myös Luonnonvarakeskus. [---] Olisi viisasta siirtää maataloustuotantoa Etelä-Suomeen, Vartiainen kirjoittaa kolumnissaan.

Näennäisviljelyn tuki pois

Kärnä vastustaa maatalouden siirtämistä Etelä-Suomeen mutta myöntää, että tukijärjestelmässä on parantamisen varaa.

– Maataloustukijärjestelmän suurin ongelma on, että osa tuista valuu ns. näennäisviljelyyn, jolla ei ole tarkoituskaan tuottaa elintarvikkeita. Ongelma tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Onkin äärettömän tärkeää, että EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa kehitetään siten, että tämä ei ole enää mahdollista. Rahallisen tuen lisäksi tarvitaan byrokratian ja sääntelyn purkamista siten, että tiloilta on helppoa myydä tuotteita myös suoraan kuluttajille, Kärnä toteaa tiedotteessaan.

Kärnä lisää, että hänen mielestään maataloustuet pitäisi kohdentaa lisäarvon tuottamiseen.

– Näennäisviljelyn tukien osuutta maksetuista tuista on vaikeaa sanoa, koska asiaa ei nyt seurata. se on kuitenkin merkittävä, kansanedustaja toteaa Ylelle.

Kärnä huomauttaa, että tukien leikkaaminen on ei ole yksin suomalaisten päätettävissä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan takia.

Maataloutta tuetaan Suomessa laskutavasta riippuen 2,1-2,6 miljardilla eurolla, Vartiainen kirjoittaa. Tukea tulee sekä EU:ltä että kansallisesta budjetista.