Yrittäjyys houkuttaa ja pelottaa: 5 väitettä yrittäjyydestä, 3 neuvoa yrittäjäksi aikovalle

Uskaltaako yrittäjäksi ryhtyä, kun lomia ei ole eikä sairastaakaan voi? Me pyysimme kolmea asiantuntijaa kommentoimaan väitteitä yrittäjyydestä.

yrittäjyys
toimistotyöläinen selaa papereita
Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää.AOP

Suomalaisessa puhetavassa yrittäjyyteen liitetään usein ainoastaan synkkiä mielikuvia. Yrittäjä ei voi sairastaa eikä viettää lomia ja jos yritys ei elätä, ulospääsyä ei ole. Onko yrittäjän elämä todella näin synkkää?

Pyysimme yritysneuvojaa, työelämään perehtynyttä tutkijaa ja tuoretta yrittäjää kommentoimaan muutamaa väitettä yrittäjyydestä. Bonuksena tarjoamme heidän neuvonsa yrittäjäksi aikovalle.

Kysymyksiin vastasivat yritysneuvoja Anu Lehtola Uusyrityskeskus Ensimetristä, tuore yrittäjä, psykologi, työnohjaaja Maria Aitomaa ja yliopistotutkija Anu Järvensivu Tampereen yliopistosta. Järvensivu on myös itse tuore yrittäjä pelillistämiseen keskittyvässä Simppelisti Oy:ssä.

1. Yrittäjäksi ryhdytään, kun muutakaan työtä ei löydy

– Meillä on toimialoja, joilla ei juurikaan ole palkkatöitä, vaan ainoa tapa työllistyä on lähteä yrittäjäksi. Tämä koskee esimerkiksi kosmetologeja, parturikampaajia, hierojia ja kielenkääntäjiä. Onneksi alan oppilaitokset kouluttavat oppilaitaan myös yrittäjyysasioissa, ettei yrittäjyys tule yllätyksenä vasta töitä haettaessa. Yrittäjyyskasvatus on muutenkin lisännyt nuorten yrittäjyysinnokkuutta ja yrittäjyyden arvostus on nosteessa yleisestikin, sanoo yritysneuvoja Anu Lehtola.

– Jotkut joutuvat tekemään ratkaisun yrittäjäksi ryhtymisestä vähän kuin pakon edessä. Mutta kun tällaisia yrittäjiä on tutkittu, moni on kertonut olevansa lopulta tyytyväinen tilanteeseensa. Myös yrittäjyyshaaveilua näkee ja kuulee paljon. Jos yrittäjäksi tai itsensä työllistäjäksi ryhtyminen sujuvoituisi, saattaisi iso aalto ihmisiä vaihtaa yrittämiseen, yliopistotutkija Anu Järvensivu jatkaa.

2. Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii paljon rahaa ja suuria investointeja

– Rahan tarve vaihtelee suuresti liikeideoiden ja toimialojen välillä. Uudet yritykset syntyvät pääosin palvelualoille, joissa yrittäjä myy omaa osaamistaan eivätkä investoinnit useinkaan ole kovin suuria. Alkavan yrittäjän on kuitenkin hyvä varata riittävästi käyttöpääomaa ensimmäisten toimintakuukausien käyttömenoihin – markkinointiin, matkakuluihin, vakuutuksiin ja elämiseen – kun asiakkaita usein vasta haetaan eikä kassavirta ole vielä käynnistynyt, sanoo Anu Lehtola.

– Asiantuntijayrittäjän ainoa investointi saattaa olla oma läppäri, Anu Järvensivu toteaa.

3. Yrittäjä ei voi sairastaa tai pitää lomaa

– Yrittäjällä on samat sosiaalietuudet kuin muillakin työssä käyvillä ihmisillä, mutta hänen tulee itse huolehtia sosiaaliturvansa tasosta. Päivärahojen ja eläkkeen määrä riippuu YEL-vakuutuksen perusteeksi ilmoitetusta yrittäjätulosta. Yrittäjän tulee itse hankkia tarvittavat vakuutukset ja edut, joilla voidaan varautua sairastumisiin, työtapaturmiin ja jopa työttömyysturvaan, Anu Lehtola muistuttaa.

Yrittäjyys voi olla lempeämpi ja työhyvinvoinnin kannalta parempi vaihtoehto, jos ei pyritä suureen kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Anu Järvensivu

– Tämä on kiinni omista valinnoista. Yrittäjyyden alkuvaiheessa ei välttämättä ole varaa lomaan, mutta pitkällä tähtäimellä oma toimeentulo pitäisi olla sillä tasolla, että on varaa pitää lomat. Se pitää huomioida oman työn hinnoittelussa, kulurakenteessa ja vakuutuksissa, Maria Aitomaa sanoo.

4. Yrittäjän työpäivät ovat pitkiä eikä vapaa-aikaa ole

– Yrittäjät tekevät keskimäärin pidempää päivää kun palkansaajat. Omasta jaksamisesta ja riittävästä levosta tulee huolehtia. Monet yrittäjät kuitenkin ylistävät myös yrittäjän vapautta. Yrittäjällä saattaa olla joustavammin aikaa huolehtia lapsistaan, vanhemmistaan, omista harrastuksista tai sairauksistaan yrittäjyyden myötä, sanoo Anu Lehtola.

– Yrittäjyys voi olla lempeämpi ja työhyvinvoinnin kannalta parempi vaihtoehto, jos ei pyritä suureen kasvuun ja kansainvälistymiseen. Yrittäjä voi rytmittää helpommin omaa työtään ja tehdä sitä silloin, kun on luova ja hyvä fiilis. Saattaa jopa olla, että minä teen nyt lyhyempiä työpäiviä kuin ennen yrittäjäksi ryhtymistäni, Anu Järvensivu kertoo.

5. Kun on ryhtynyt yrittäjäksi, ei poispääsyä ole, vaikkei yrittäminen elättäisikään

– Yrittäjyys voi olla vain välivaihe elämässä, kuten yhä useammat nuoret ajattelevat. Kun yritystoiminta on saatu hyvin käyntiin, ei moni enää vaihtaisi yrittäjästä palkansaajaksi. Yritystoiminta voidaan tarvittaessa laittaa tauolle tai lopettaa kokonaan, sanoo Anu Lehtola.

– Yrittäjäksi siirtyneet ovat kertoneet, että heitä ei sen jälkeen oteta kovin mielellään enää palkkatyöhön. Saatetaan ajatella, että mahtaako tuo enää soveltua. Olisi toivottavaa, että yrittäjyyden ja palkkatyön välillä voisi liikkua vapaammin, Anu Järvensivu pohtii.

– Itse ajattelen, ettei yrittäjyys ole mikään vankila. Olen toiminut aiemmin parikymmentä vuotta sitten yrittäjänä, mutta siirryin kymmenen vuotta sitten psykologin virkatöihin. Nyt palasin jälleen yrittäjäksi. Jos yritys ei lähtisikään pyörimään, löytäisin varmasti psykologin töitä, Maria Aitomaa kertoo.

Laskukone, seteleitä ja keltainen kansio.
AOP

Jos yrittäminen houkuttaa edelleen, lue vielä Marian ja Anujen neuvot tuoreelle yrittäjälle.

1. Älä jätä hyvää tilaisuutta käyttämättä

– Älä jätä hyvää mahdollisuutta hyödyntämättä, mutta älä myöskään perusta yritystä mielijohteesta, ilman kunnon suunnitelmia ja asiantuntija-apua, neuvoo Anu Lehtola.

2. Verkostoidu

– Älä yritä pärjätä yksin vaan verkostoidu. Sosiaalisesta mediasta löytyy hyviä tukiryhmiä ja verkostoja esimerkiksi naisyrittäjille. Jos olet yksinyrittäjä, verkostoidu muiden yksinyrittäjien kanssa, vinkkaa Anu Järvensivu.

3. Huolehdi itsestäsi

– Jos sanot, että et ehtinyt syödä, mieti miksi et ehtinyt. Jos olet sitä mieltä, että sinun pitää olla jatkuvasti tavoitettavissa, kysy itseltäsi, onko todellakin näin. Tauotus on tärkeää, arvosta omaa vapaa-aikaasi ja mieti, miten voisit turvata itsellesi edes lyhyenkin loman, Maria Aitomaa muistuttaa.