Koe uusi yle.fi

Suomen ihmisoikeustilanne on ollut esillä Genevessä

Suomen ihmisoikeustilanne oli viime viikolla esillä Genevessä. Suomen delegaatiossa oli mukana myös riippumattomat tarkkailijat Ihmisoikeusliitosta ja Kuurojen Liitosta. Suomelta kysyttiin mm. naisiin ja lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Suomea kehotettiin myös ratifoimaan alkuperäiskansojen ILO-sopimus.

Yle Uutiset viittomakielellä
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila viittomakielen tulkin kanssa.

Suomen ihmisoikeustilannetta on tarkasteltu kolmannen kerran YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisen UPR-työryhmän istunnossa Genevessä toukokuun alkupuolella.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan johtamassa Suomen delegaatiossa oli mukana edustajia eri ministeriöistä ja järjestöistä. Istunnossa yli 80 maata arvioi toisiaan tekemällä kysymyksiä. Istunnon perusteella Suomelle annetaan syksyllä ihmisoikeustilanteeseen liittyviä suosituksia.

– Hyvin vahvasti nousi esiin erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta ja lapsiin kohdistuva väkivalta Suomessa. Hallitusta kehotettiin monin eri tavoin ponnekkaampaan, tehokkaampaan toimintaan: lisäämään turvakotipaikkoja, uusimaan raiskauksia koskevaa lainsäädäntöä ja niin edelleen. Suositeltiin myös, että Suomen pitäisi ratifioida ILO:n alkuperäiskansoja koskeva sopimus. Huomattavan monelta maalta tuli suosituksia tehostaa syrjinnän vastaista toimintaa, kertoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Vammaisten oikeuksista raportti ensi vuonna

Mattila oli Suomen delegaatiossa kansalaisyhteiskuntaa edustavana tarkkailijana Kuurojen Liiton toiminnanjohtajan Markku Jokisen kanssa.

Suomen valtion puheenvuorossa mainittiin myös viittomakielilaki. Muutoin vammaisten oikeuksista ei puhuttu paljon. Suomi antaa ensi vuoden kesällä vielä erillisen raportin siitä, miten vammaisten oikeuksien toteutumisessa on edistytty Suomessa kahden viimeisen vuoden aikana, eli YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifoinnin jälkeen.

Jokisesta mukanaolo tarkkailijana on ollut hyvin hyödyllistä.

– Sain olla mukana valmistelussa ja nähdä miten ministeriöiden virkamiehet neuvottelivat tehdääkseen Suomen vastaukset ja pohtivat reaktioita suosituksiin. Siinä oli läpinäkyvyyttä. He tiedustelivat mahdollisia teemoja, joita voisi ottaa esille Suomen puheenvuorossa. Saimme myös kommentoida hieman. Suomen valtio halusi korostaa että kansalaisyhteiskunnalla oli mahdollisuus vaikuttaa ja päästä osallistumaan kokouksessa, Jokinen kertoo.