Jokohan kaljuus ja harmaantuminen ovat pian historiaa? – Tutkijat uskovat löytäneensä syitä molempiin

Kaksi tutkimusta päätyi yllätyksekseen kaljuuden juurisyille. Suomalaisasiantuntija antaa kolme vinkkiä hiustenlähdön hillitsemiseksi.

terveys
Kalju mies.
Peter Werner / AOP

Yhdysvaltalaistutkijat uskovat päässeensä jyvälle siitä, mikä aiheuttaa kaljuuntumista ja hiusten harmaantumista. Tutkijoiden mukaan löydöt voivat johtaa hoitoihin, jotka tepsivät molempiin hiusongelmiin.

Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa päästiin kiinni hiustenlähtöön aivan sattumalta.

Professori Lu Le kertoo, että Texasissa toimivassa UT Southwestern Medical Centerissä tutkittiin alunperin neurofibromatoosi 1 -nimellä tunnettua sairautta, joka aiheuttaa kasvaimia eri puolille vartaloa.

He havaitsivat yllätyksekseen, että KROX20-proteiini, joka yleensä yhdistetään hermosolun kehittymiseen, voikin muuttua ihosoluksi, josta kehittyy hiuskarva. KROX20 saa aikaan myös sen, että hiusten esisolut alkavat tuottaa SCF-proteiinia, jolla taas on suuri merkitys hiuksen värin kehittymiselle.

Kun SCF:ää ohjaava geeni poistettiin hiirten karvojen esiasteista, muuttuivat karvat valkoisiksi. Kun KROX20:ntä tuottavat solut poistettiin, ei hiirille kasvanut enää karvaa. Seuraavaksi tutkijat aikovat selvittää, liittyvätkö KROX20 ja SFC myös ihmisten kaljuuntumiseen ja harmaantumiseen.

– Vaikka projektin alkuperäisenä päämääränä oli ymmärtää, kuinka eräät kasvaimet muodostuvat, päädyimme oppimaan, miksi hiukset harmaantuvat ja löysimme solun, joka vastaa hiuksen kasvusta, sanoo professori Lu Le UT Southwesterinin tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Koko tutkimus on julkaistu Genes&Development (siirryt toiseen palveluun)-julkaisussa.

Toinenkin tutkimus löysi syitä kaljuuteen

Sattuma johti myös toisessa yhdysvaltalaistutkimuksessa hiustenlähdön syiden jäljille. Tutkijat olivat selvittämässä niin sanottujen Treg-solujen eli säätelijä-T-solujen merkitystä ihon hyvinvoinnille.

He poistivat Treg-solut kaljuiksi ajeltujen hiirten nahasta pystyäkseen paremmin tarkkailemaan kokeiden vaikutuksia. Tutkijoiden yllätykseksi karvat eivät kasvaneetkaan uudelleen.

Aiemman käsityksen mukaan kantasolut saavat karvat kasvamaan uudelleen sen jälkeen, kun ne ovat pudonneet. Nyt havaittiin, että näin tapahtuu vain, jos osallisena on myös Treg-soluja.

Kalifornialaisen UC San Franciscon tutkija Michael Rosenblum toteaakin, että hiuskarva ei vain kasva ilman Treg-solua.

Näyttäisi siltä, että ihon kantasolut ja Tregit ovat kehittyneet yhdessä niin, että Tregit eivät vain suojaa kantasolua tulehdukselta, vaan osallistuvat myös hiusten uusiutumiseen, Rosenblum sanoo.

Hän arvelee Treg-soluissa olevien virheiden voivan aiheuttaa pälvikaljuna tunnettua autoimmuunitautia. Toisaalta Treg voi olla osallisena myös ihovaurion korjaantumisessa.

Tutkimuksesta uutisoi muun muassa Huffingtonpost. (siirryt toiseen palveluun) Kokonaisuudessaan sen on julkaissut Cell.com-sivusto. (siirryt toiseen palveluun)

Suomalaisasiantuntija: Vielä matkaa toimivaan lääkkeeseen

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Laura Rehn kiittelee molempia tutkimuksia jonkinlaisiksi virstanpylväiksi matkalla kohti kaljuuteen tepsiviä hoitoja.

– On kuitenkin vaikea kuvitella, että olisi vain yksi syy, joka aiheuttaa hiustenlähtöä. Voi ajatella että hiuskin tarvitsee kasvaakseen monia asioita, hän sanoo.

UT Southwestern Medical Centerin tutkimus voisi Rehnin mukaan tuoda jossain vaiheessa helpotusta diffuusista hiustenlähdöstä tai mies- ja naistyyppisestä kaljuuntumisesta tai iän myötä hiusten harvenemisesta kärsiville. Diffuusi hiustenlähtö liittyy tilanteeseen, jossa hiuksia vain lähtee tavallista enemmän eri puolilta päätä. Mies- ja naistyyppiseen hiustenlähtöön vaikuttavat paljon perintötekijät.

Pälvikaljusta kärsivät voivat toivoa kalifornialaistutkimuksen johtavan lääkkeen kehittämiseen.

Nämä kaksi tutkimusta eivät välttämättä sen enempää tue toisiaan kuin ole ole ristiriidassa keskenään. Samalla tavalla kuin auton moottori voi olla käynnistymättä monista eri syistä, liittyy hiustenlähtöönkin erilaisia tekijöitä, Rehn korostaa.

Tavoitteena turvallinen ja paikallisesti käytettävä lääke

Rehn uskoo, että toimivaa kaljuuntumis- tai harmaantumislääkettä pyritään kehittämään monissa lääkealan yrityksissä.

– Ihmiset haluavat olla hyvinvoivan näköisiä, ja siinä hiuksilla on iso merkitys. Sitä paitsi yksilöllinen lääkehoito korostuu nykyisin: Aina on ihmisiä, joilla on varaa maksaa.

Turvallisen hoidon kehittäminen ei kuitenkaan ole helppoa. Rehnin mukaan sellaisen pitäisi puuttua vain pieneen osaan ihmistä. Ideaalitilanteessa lääkettä esimerkiksi laitettaisiin hiusten alueelle sen sijaan, että se nielaistaisiin tablettina ja lääke kieräisi elimistössä.

Rehnin mielestä on kiinnostavaa, mutta ei ennenkuulumatonta, että molemmissa tutkimuksissa löytyi hiustenlähtöön liittyviä syitä, vaikka tutkimuskohde oli joku aivan muu.

– Lääketieteessä käy usein niin, että jotain tutkitaan, mutta löytyykin jotain, mitä ei oltu tutkimassa. Lääke saattaa siis tepsiä johonkin aivan muuhun kuin mihin sitä oli suunniteltu.

Tällainen esimerkki löytyy myös kaljuudenhoidon saralta. Minoksidiini-lääkeaine suunniteltiin verenpainelääkkeeksi, mutta sen huomattiinkin stimuloivan hiusten kasvua ja hidastavan hiustenlähtöä.