Yhdeksän rohkaisevaa tarinaa: näin kävi, kun joukko opiskelijoita lähti etsimään hyviä ideoita Suomesta

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden projektissa löytyi konkreettisia ratkaisuja muun muassa nuorten harrastustilojen puutteeseen ja merimetsojen karkottamiseen.

Suomi 100
Fysiikan opiskelija tekee koulutehtäviä.
Yksi Ratkaisukoneessa löydetyistä ideoista oli käänteisen opetuksen malli Itä-Suomen yliopistossa. Kuvassa sovelletun fysiikan opiskelija Tuukka Heiskanen.Sakari Partanen / Yle

Kun journalismia opiskeleva Juuso Parviainen sai tiedon uudesta kurssista Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, hän piti sitä heti mielenkiintoisena. Sen nimi oli Ratkaisukone – mutta se ei ollut mikä tahansa kurssi.

Ratkaisukone oli Ylen ja Haaga-Helian yhteinen projekti. Tarkoitus oli löytää eri puolilta maata ratkaisuja, joista muutkin voisivat ottaa oppia.

Parviainen ja 25 muuta opiskelijaa jalkautuivat Ylen maakuntatoimituksiin. Tutkimusmatka ratkaisujen löytämiseksi vei hänet Kuopioon ja tuotti tarinan uudesta opetusmallista, jolla on saatu huimia tuloksia Itä-Suomen yliopistossa. Se voisi hyvin toimia muuallakin Suomessa. Jutusta tuli hitti.

– Oli kiinnostavaa etsiä tietoa onnistuneista hankkeista. Usein uutisissa kerrotaan siitä, miten jokin ei ole onnistunut tai mitä ikävää maailmalla on tapahtunut, Parviainen kertoo.

Kevättalven aikana opiskelijat löysivät kymmeniä muitakin ratkaisuja. Kokosimme tähän yhdeksän hyvää esimerkkiä. Tutustu niihin ja kerro sitten meille lisää ehdotuksia!

1. Opettaja, joka luopui luennoista

Kaksi opiskelijaa.
Itä-Suomen yliopistossa opiskelevat Niina Tuuri ja Tiia Tuominen.Sakari Partanen / Yle

Muutama vuosi sitten yliopistonlehtori Markku Saarelainen piti sähkömagnetiikan kurssia, jonka reputti neljä viidestä opiskelijasta. Kun Saarelainen alkoi soveltaa niin kutsuttua käänteistä opetusta, useampi kuin yhdeksän kymmenestä pääsi läpi.

Käänteisessä opetuksessa perinteinen luentopainotteinen opetus käännetään päälaelleen. Opiskelijat opiskelevat kurssin perusteet itsenäisesti, minkä jälkeen kontaktiopetuksessa ratkotaan yhdessä ongelmia ja analysoidaan sekä sovelletaan tietoa.

– Aiheeseen pitää tutustua huolella ja ikään kuin luennolla toimia asiantuntijana. Esimerkiksi käsitellä potilastapauksia omien tietojen pohjalta, mietti ravitsemustieteitä opiskeleva Tiia Tuominen.

Lue lisää: Opettaja luopui luennoista – yhtäkkiä lähes kaikki opiskelijat läpäisivät vaikean yliopistokurssin

2. Avunhuuto somessa auttoi

Tiina Mansikka
Puskaradio Oulun perustaja Tiina Mansikka.Yle

Eräänä päivänä Miranda Lindeman sairastui oksennustautiin niin rajusti, ettei päässyt edes kauppaan hakemaan vauvalleen vaippoja. Hän pyysi apua Facebookin Oulun Puskaradio -ryhmässä. Avunhuuto somessa osui Juha-Matti Määtän silmiin ja hän kävi pikavauhtia toimittamassa vaippapaketin Lindemanin ovelle.

Tämä hyvää mieltä herättävä tarina on yksi monista asioista, mitä on saatu aikaan kaupunkien Facebook-kaupunkiyhteisöissä. Niitä toimii jo monella paikkakunnalla, mutta Oulun Puskaradio on tiettävästi koko maan suurin.

– On palkitsevaa nähdä jonkun julkaisevan kuvan löytyneestä pankkikortista ja viiden minuutin päästä huomata kortinhaltijan liittyvän Puskaradioon, ryhmän perustanut Tiina Mansikka iloitsi Ylen haastattelussa maaliskuussa.

Lue lisää: Puskaradio on oululaisten oma olohuone – "Harvoin tulee vastaan kysymystä, johon ei löydy vastausta"

3. Nuorukainen halusi olla paha, kunnes...

Jukka Kastikainen
Vanhempi konstaapeli Jukka Kastikainen on ollut mukana sovittelemassa forssalaisten ja turvapaikanhakijoiden välisiä riitoja.Marja-Helena Ojanperä / Yle

Elokuussa 2016 paikallisten ja turvapaikanhakijoiden väliset jännitteet alkoivat karata käsistä Forssassa. Yhdestä pahoinpitelystä lähtenyt väkivallan kierre yltyi ja huipentui joukkotappeluun, jossa oli mukana turvapaikanhakijoita ja noin 15 forssalaista nuorta.

Kaupunki perusti moniammatillisen työryhmän, jossa keskityttiin etenkin nuorten kuulemiseen. Yksi avainhenkilöistä oli vasta 19-vuotias Miro Hacklin, joka oli ollut mukana useammassakin tappelussa. Nuori kertoi halunneensa vankilaan ja tunnetuksi rikolliseksi. Suunta muuttui, kun Miro tutustutettiin entiseen linnakundiin Jan Jalutsiin. Hän on auttanut Miroa suuntaamaan vihan ja epäluulon rakentavammin.

– Miro soittelee välillä aamukolmelta, että nyt vituttaa ja hän sanoo tekevänsä sitä ja tätä raivopäissään. Sitten pitää rauhoitella. Hän on nuori ja tarvitsee tukea, Jalutsi kertoi Ylen jutussa aiemmin toukokuussa.

Lue lisää: Miro, 19, hakkasi turvapaikanhakijoita Forssassa – entinen linnakundi sai mielen muuttumaan

4. Veeti tuli rauhoittumaan, mutta oppikin pikavauhtia matematiikkaa

4-luokkalainen Veeti Saarenpää opiskelee matematiikkaa koulussa.
Raisa Krogerus

10-vuotias Veeti Saarenpää tuli koulunsa pienryhmään alun perin oppimaan keskittymis- ja käyttäytymistaitoja. Ryhmästä oli kuitenkin hänelle paljon muutakin apua. Neljäsluokkalainen poika on ottanut isoja harppauksia matematiikassa ja tekee jo sujuvasti viitosluokan tehtäviä.

Paltamolaisen Korpitien koulun erityisopetuksessa on onnistuttu löytämään useita toimivia käytäntöjä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Leuanvetotanko, reissuvihko, palkintotarrat ja jopa kuulosuojaimet on otettu käyttöön lasten oppimisen avuksi. Veeti on yksi esimerkki mallin eduista.

– Pienryhmässä on rauhallisempaa opiskella oppiaineita, mukavammat olosuhteet ja samankaltaiset kaverit, listasi Veeti pienryhmän positiivisia puolia Ylen jutussa maaliskuussa.

Lue lisää: Kuulosuojaimet päähän, matematiikan kirja auki: 10-vuotias Veeti saa apua pienryhmästä

5. Vertaistukiryhmä, jossa "sokeat näkevät"

Arkeen Voimaa
Kalle Mäkelä / Yle

Perinnöllistä sidekudospoikkeavuutta sairastava Pirre Kouhia-Suni oli tottunut siihen, että pitkäaikaissairaiden vertaistuessa "istutaan ringissä ja valitetaan, kuka on eniten kipeä". Sitten hän osallistui Arkeen Voimaa -toimintamallin kurssille ja sai aikaan muutoksen elämässään.

– Isoin anti oli sen oivaltaminen, että pitkäaikaispotilas on oman sairautensa asiantuntija ja itse vastuussa kuntoutumisestaan. Ymmärsimme, miten oire ruokkii toista oiretta ja tekee olosta sietämättömän, hän sanoi Ylen nettijutussa toukokuussa.

Kurssin tapaamisissa on tarkka kaava, joka perustuu Arkeen Voimaa -toimintamalliin. Se poikkeaa sellaisista keskusteluryhmistä, joissa on koottu yhteen samasta ongelmasta kärsivät ihmiset. Tarkoitus on muuttaa ihmisen ajattelua niin, että hän ei enää ensisijaisesti määritä itseään sairauden kautta.

Lue lisää: Elämä takaisin omiin käsiin – Arkeen Voimaa -ryhmässä pitkäaikaissairaat ratkaisevat ongelmia yhdessä

6. Eläkeläisten bussi ratkaisi nuorten harrastuspulan

Jousiammuntaa Piispalassa Kannonkoskella.
Kaisa Paavilainen / Yle

Mitä tehdä, kun omassa kunnassa ei ole kunnon harrastusmahdollisuuksia nuorille? Keski-Suomessa kolme pikkukuntaa päätti ryhtyä kuljettamaan nuoria bussilla naapurikunnan harrastuspaikoille. Idea sai alkunsa, kun kivijärveläiset tajusivat, että kunnasta lähtee joka toinen viikko bussikuljetus Kannonkosken Piispalan nuorisokeskukseen. Kuljetus oli ollut eläkeläisten uimahallireissuja varten, mutta kyydistä löytyi tilaa nuorillekin.

Syntyivät Crazy action -illat, joissa keilataan, pelataan jääkiekkoa, tavataan kavereita ja ollaan vain yhdessä. Iltoihin osallistuu jopa puolet Kivijärven, Kyyjärven ja Kannonkosken 13–20-vuotiaita nuorista. Nuorille kuljetukset ovat maksuttomia ja kunnillekin verrattain halpoja.

Nuorten illat ovat tuoneet pikkukuntien nuorille myös arvokkaita tuttavuuksia. Kaupungissa asuva ei välttämättä tule ajatelleeksi, että pienessä kunnassa ikätovereita ei ole ruuhkaksi asti – esimerkiksi Kivijärven koulun seitsemännellä luokalla on vain viisi oppilasta.

Lue lisää: Eläkeläisten uimahallibussi ratkaisi pikkukuntien nuorten harrastuspulan

7. Koulu, jossa ratkaisukeskeisyyteen pantiin isosti rahaa

Lönnrotin koulun oppilaita tekemässä ryhmätyötä
Juhis Ranta

Lönnrotin koulussa Lappeenrannassa ymmärrettiin, että oppilaan keskittyminen voi herpaantua mitä erilaisimmista syistä. Ongelmiin on kuitenkin aina ratkaisu. Se voi olla vaikka luokassa oleva jääkaappi, josta oppilaat voivat käydä hakemassa voileipää, jotta jaksavat keskittyä ruokailuun asti.

Koulun kaikki vakituiset opettajat, rehtori ja myös kuraattori ovat käyneet ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen. Rahallinen satsaus oli "valtava" ja toiminta vaatii paljon myös henkilökunnalta – mutta oppilaat hyötyvät. Ongelman vatvomisen sijaan koulussa keskitytään sen selvittämiseen ja taustasyihin, sekä korostetaan oppilaan hyviä puolia.

Lue lisää: "Meillä on sitten luokassa jääkaappi" – Lappeenrannan kouluissa keskitytään ratkaisuihin ongelmien sijaan

8. Kunta sai yli 500 vanhusta ja vammaista käyttämään kuntosalia

Immo Sirén
Immo Sirén.Janne Puumalainen

Hulvelan palvelukeskuksessa Raisiossa avattiin elokuussa uudistettu kuntosali vanhuksille ja vammaisille. Kuntosali on käyttäjille ilmainen, mutta halutessaan voi ostaa kymmenen euron hintaisen älyrannekkeen, joka säätää laitteiden vastuksen automaattisesti käyttäjän asetusten mukaiseksi.

Uudet laitteet maksavat, mutta sijoitus vanhusten lihaskuntoon maksaa itseään takaisin, kun kaatumiset ja muut terveyshuolet vähenevät. Talven aikana kuntosalilla on ollut yli 500 asiakasta.

Salille on myös koulutettu kuusi vapaaehtoista kuntosaliavustajaa. Yksi heistä on 64-vuotias Immo Sirén, joka opastaa käyttäjiä kolmena päivänä viikossa ja kuntoilee samalla myös itse.

– Oma kunto on parantunut selvästi, ja sosiaalinen puoli on puolet koko hommasta. Ihmiset juttelevat täällä toisilleen ja tutustuvat, hän kertoi Ylelle maaliskuussa.

Lue lisää: Raisiossa panostetaan vanhusten liikuntaan – uudistetulla kuntosalilla satoja käyttäjiä

9. Kalastajan oivallus: pelkkä kuva karkottaa merimetsot

merimetsokarkotin
Jonna Luostari / Yle

Rannikon kalastajat ovat jo pitkään miettineet, miten merimetsoista päästäisiin eroon. Koska lintu on rauhoitettu, sitä ei voi häiritä aktiivisesti. Merikarvialainen kalastaja Kalevi Ahonen keksi painattaa levylle kuvan kuolleesta merimetsosta ja ripustaa sen esimerkiksi puuhun.

Kun kuvan tehoa kokeiltiin luodoilla, joilla oli aiempina vuosina ollut merimetsoyhdyskuntia, pesiminen loppui. Karkotin ei kuitenkaan siis poista merimetsoja – ainoastaan hätistää ne kauemmaksi. Tutkijan mukaan ideaa voisi soveltaa vaikka puistojen valkoposkihanhien ja karjasuojien naakkojen karkottamiseen.

Lue lisää: Kokeilu osoitti yksinkertaisen tempun toimivaksi merimetson karkottimeksi: kuolleen linnun kuva pelotteena

Lisää Ratkaisukone-juttuja löydät klikkaamalla jutun lopussa olevaa "Lisää aiheesta" -nappia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.