Pojista insinöörejä, tytöistä sairaanhoitajia – sukupuoli määrittää yhä nuorten ammatinvalintaa

Nuorten mielikuvissa tytöt pärjäävät poikia paremmin luovissa aineissa ja kielissä. Pojat puolestaan ovat parempia luonnontieteissä ja liikunnassa.

ammatinvalinta
Sähköiset ylioppilaskirjoitukset.
Pitkän englannin kielen kokeeseen ilmoittautui etukäteen 20 700 opiskelijaa.Ronnie Holmberg / Yle

Työelämän perinteiset sukupuoliroolit näkyvät vahvasti nuorten ammatinvalinnoissa. Koululaisten tulevaisuudensuunnitelmia ja uravalintoja selvittävästä_ Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2017_ -tutkimuksesta käy ilmi, että nuorten mielikuvat vetovoimaisista toimialoista ovat hyvin perinteisiä.

Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan yläkoulu- ja lukioikäisiä tyttöjä kiinnostaa eniten terveysala, poikia teknologiateollisuus.

Nuorten näkemykset sukupuolten kyvyistä ovat niin ikään erittäin perinteisiä. Reilu puolet yläkoululaisista pitää tyttöjä poikia parempina äidinkielessä. Nuoret katsovat tyttöjen olevan parempia luovissa aineissa ja kielissä, pojat taas pärjäävät mielikuvissa paremmin liikunnassa, luonnontieteisessä, matematiikassa ja historiassa.

Vajaa puolet yläkoululaisista yhdistää itsevarmuuden poikiin. Vain seitsemän prosenttia yhdistää saman ominaisuuden tyttöihin.

Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n tutkimukseen vastasi yli 7 700 nuorta. Tiedonkeruu tapahtui keväällä 2017.

Lähipiirin rooli kasvanut

Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n julkaisemasta tutkimuksesta selviää myös, että nuoret tukeutuvat vanhempiinsa, sukulaisiinsa ja ystäviinsä yhä enemmän uravalintoja pohtiessaan. Lähipiirin merkitys ammatinvalinnassa on vahvistunut viimeisen kahden vuoden aikana merkittävästi.

Samalla nuoret kokevat, etteivät he saa tarpeeksi uraohjausta yläkoulussa. Puolet yläkoululaisista kaipaa lisää tietoa työelämästä. Kahdeksasluokkalaisista 61 prosenttia toivoo lisää ohjausta.

– Nuoret tuntevat saavansa peruskoulun aikana riittävästi tietoa jatko-opinnoista ja niihin hakeutumisesta, koska nuoria ohjataan niin sanotusti koulusta kouluun. Samalla on kuitenkin hälyttävää, että esimerkit työelämästä jäävät hatariksi, varoittaa TAT:n johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Tutkimuksessa päätellään, että vanhempien työurilla on suurempi merkitys nuoren tulevaisuudensuunnitelmiin kuin irrallisilla ammatinvalintapuheilla. Lähipiirin vahva vaikutus on tärkeää, muttei täysin ongelmatonta.

– Sukulaisten ja ystävien tuki valinnoissa on nuorelle arvokasta, mutta esimerkiksi vanhempien käsitykset työelämästä saattavat olla vanhentuneita, jolloin niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, Tenhunen-Ruotsalainen toteaa.