1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Suomen metsähakkuut käännekohdassa – Kainuussa voitaisiin hakata jopa 17 000 tukkirekallista nykyistä enemmän joka vuosi

Käynnissä oleva metsä- ja biotalousbuumi lupaa omistajille vihreää kultaa, suojelijoille on tarjolla katkeraa tervaa metsien puolustamisessa.

Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Suomen metsien talouskäyttö on rajussa käännekohdassa.

Samoin ovat yhä kauempana toisistaan näkemykset Suomen metsien tulevaisuudesta.

- Paranevat näkymät ovat edessä, sanoo Kainuun Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) metsäasiantuntija Heikki Rahko.    

Rahkon mukaan puunjalostusteollisuuden tuotteet käyvät nyt hyvin kaupaksi.

- Metsänomistajat ovat myös halukkaita hyödyntämään hakkuumahdollisuuden.

Luontomatkailuyrittäjä on sen sijaan huolissaan, miten vanhojen metsien käy jatkossa suojelualueiden ulkopuolella.

- Raadollisesti sanottuna kansallispuistoja perustetaan, että saadaan naapurista hakata sitten kauniita metsäalueita pois, luontoyrittäjä Janne Autere sanoo.

Luontomatkailuyrittäjä Janne Autere opastaa ulkomaisia luontoturisteja ja ryhmiä Ylä-Kainuussa. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Luontojärjestöt ovat olleet avoimessa sanasodassa Kainuun Metsähallitusta vastaan. Tilanne on kuluneena talvena kärjistynyt.

Metsäala odottaa uusia investointeja

MTK:n Rahkon mukaan yksityismetsissä olisi jo nyt miljoonan kuutiometrin lisäämismahdollisuus hakkuissa.

Kainuun yksityismetsissä hakataan tällä hetkellä 1,5 miljoonaa kuutiometriä kaikenikäistä puuta myyntiin – 25 000 täysperävaunullista puurekkaa vuosittain.

- Jos metsien mahdollisuudet täysimittaisesti hyödynnetään, voitaisiin vielä lisätä 17 000 rekka-autollisella hakkuita joka vuosi. Meillä on nuoret metsät ja hakkuusuunnitelma ovat kasvavat, Rahko sanoo.

Biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotaloutemme tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa

Suomen biotalousstrategia

Sellun viennillä menee jo nyt hyvin, Yle uutisoi äskettäin. 

Metsäkierros Kainuussa peilaa koko metsäalan tilannetta. Muuttuva markkinatilanne lupaa hyvää metsänomistajille.

- Jos metsää harvennetaan 60-70 vuoden aikana pari-kolme kertaa, se ei ole tehometsätaloutta, sanoo MTK:n metsäasiantuntija Heikki Rahko. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Itä- ja Pohjois-Suomessa metsäala odottaa vielä parempia aikoja.

Isot koti- ja ulkomaiset investoinnit ja suunnitelmat sellu- ja bioteollisuuteen Äänekoskella, Kuopiossa, Lieksassa, Kemissä ja Kemijärvellä takaavat puun tarpeen myös Kainuusta.

Maakunnan metsänomistajat ovat ladanneet isoimmat odotukset kuitenkin Kainuun liiton ajamaan sellu- ja biotehdassuunnitelmiin Paltamossa.

Metsähallitus: metsätaloushan on bisnestä

Metsäalalla ollaan nyt toiveikkaita, arvioi myös Kainuun Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolonen.

– Näyttää aika varmalta, että tulee investointeja, ja puun käyttö lisääntyy. Sehän lisää ilman muuta työllisyyttä ja hyvinvointia, Tolonen sanoo.

Tolosen mukaan muuttuvat markkinatilanne parantaa kaikkien alalla olevien toimijoiden mahdollisuuksia.

Puutavaran lastaus-asema Kontiomäellä. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

- Käytännössähän se tarkoittaa, että puusta tulee vähän enemmän kilpailua ja että hinta on todennäköisesti nousemassa.

Kansallisen metsästrategian tavoitteena on lisätä runkopuun hakkuita Suomessa 65 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2025 mennessä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomen vuosittaiset hakkuut ovat tällä hetkellä 68 miljoonaa kuutiota, yhteenlaskettuna metsäteollisuuden käyttämä puu ja energiapuu.

Kestävän hakkuun raja on Luke:n mukaan 80 miljoonaa kuutiota.

Kainuussa kaikkinensa hakkuutavoite on 4,4 miljoonaa kuutiometriä vuosittain.

Kainuun metsien kasvu ja puumäärät ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin

Kainuun metsäohjelma 2016–2020, Metsäkeskus

- Me ei tulla nostamaan hakkuumääriä, vaan uusien hakkuiden mahdollisuudet ovat yksityismetsissä, Metsähallituksen Pohjanmaa-Kainuun aluejohtaja Arto Tolonen sanoo.

Tolosen mukaan hakkuumäärät valtion metsissä Kainuussa ovat pysyneet vakaina viime vuodet. Hakkuutavoite valtion metsissä on 1,4 miljoonaa kuutiometriä vuosittain.

Hakkuut valtion metsissä ovat noin 60 prosenttia puuston vuotuisesta kasvusta. Hyrynsalmi, Kainuu. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Metsäpinta-alasta on suojeltu Kainuussa Tolosen mukaan noin 20 prosenttia.

Suojelualuiden ulkopuolella olevissa vanhoissa metsissä hakataan myös puuta mutta rajoitetummin.

- On alueita, joissa on virkistyskäyttöä tai jotakin muuta, ja se rajoittaa metsien käyttöä. Siellä hakataan vähän lievemmin. Tässä ei ole mikään muuttunut, että mentäisiin hakkaamaan suojelualueita.

- Tällä hetkellä ensimmäiselle metsäteollisuuden investoijalle ei ole mitään riskiä eikö puuta riittäisi, sanoo Pohjanmaa-Kainuun metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolonen. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Metsähallituksen suunnitelmat ovat saaneet silti kritiikkiä viranomaisilta.

Hakkuusuunnitelmia on kritisoinut ainakin Kainuun ELY-keskus. Se on pitänyt hakkuusuunnitelmien vaikutusten arviointia ja metsän monimuotoisuuden turvaamista puutteellisena.

Viranomainen näpäytti Metsähallitusta luonnonvarasuunnitelmasta. 

Kuluneen talven aikana kiista on kärjistynyt Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä erityisesti vanhojen metsien ympärillä Suomussalmella, Kuhmossa ja Kajaanissa. (siirryt toiseen palveluun)

Metsähallituksen aluejohtaja muistuttaa yhdestä Metsähallituksen toimintaperiaatteesta.

- Metsätaloushan on bisnestä, taloutta. Tämä perustuu liiketoimintaan. Asiakkaat kysyvät tuotteita. Metsänomistajat, joilla on metsää, jota voidaan hakata, käyvät sillä kauppaa, Tolonen perustelee Metsähallituksen liiketoimia.

Metsähallitus käyttää talousmetsästä termiä monikäyttömetsä. (siirryt toiseen palveluun)

Hakkuita Kainuussa, Kajaanissa. Kyseessä ei ole Metsähallituksen hakkuita. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

- Metsässä pitää olla tilaa suojelulle, virkistyskäytölle ja taloustoiminnalle. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia. Toki suojelualueella ei harjoiteta metsätaloutta, Tolonen sanoo.

Täystyrmäys valtion metsätalouspolitiikalle

Luontoyrittäjän näkökulmasta Kainuun metsämaakunnan “tilanne on kestämätön”.

– Jossain vaiheessa tulee raja vastaan, eikä puuta kasva niin nopeasti ja paljon kuin sitä tarvittaisiin, sanoo luontoyrittäjä Janne Autere.

Janne Autere ja Pena-koira Syväjärven suojelualueen maisemissa. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Suomussalmelainen luontoyrittäjä kritisoi Metsähallitusta lyhytnäköisestä metsätalouspolitiikasta.

- Toiminta ei perustu kestävään kehitykseen. Kyllä se perustuu ihan taloudelliseen voitontavoitteluun.

Autere ei niele Metsähallituksen metsien monikäyttö-ajatusta.

- Talousmetsä on täysin hyödytöntä metsää matkailun kannalta. Se on toki turvallista ja helppoa liikkua, mutta talousmetsä ei merkitse minulle oikeaa monimuotoista metsää.

Täytyy olla muutakin arvokasta metsää kuin pelkästään kansallispuistojen sisällä

Luontoyrittäjä Janne Autere, Suomussalmi

Saunanlaudekeskustelut ovat vakuuttaneet yrittäjälle, että keskieurooppalaiset asiakkaat eivät ole Suomessa talousmetsien takia.

– He nimenomaan hakevat aitoja ja alkuperäisiä kokemuksia vanhoista metsistä.

Bussipysäkki Sotkamon syrjäkylällä. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Autere on ollut puolustamassa suosittua retkeilykohdetta, Suomussalmen Syväjärven luontoaluetta. Suojelijat haluaisivat särkkä-alueesta sen ainutlaatuisuuden takia luonnonsuojelualueen.

Metsähallitus on suunnitellut hakkuita aivan luontoalueen vieressä. Hakkuita on toistaiseksi siirretty, uutisoi Yle.

Sveitsiläinen hirsiveistäjä Hyrynsalmella: mallia Keski-Euroopasta

Kun pienyrittäjä ja hirsiveistäjä Mainred Rohnerin muutti Hyrynsalmelle 10 vuotta sitten, metsät olivat hänen mukaansa ihan erinäköisiä kuin nyt.

– Sitten tulivat voimakkaat hakkuut, jotka ovat vaan jatkuneet. Sanoisin, että tahti vielä kiihtyy.

Hyrynsalmelainen puu-alan yrittäjä on huolissaan.

– Valitettavasti se aika lailla koskettaa meidän toimeentuloa.

- En olisi ikinä uskonut, että minulta loppuu järeä puu tässä maassa. Hirsiveistäjä Mainred Rohner Hyrynsalmelta. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Rohnerin perheyritys Alppisalvos Oy suunnittelee ja veistää hirsirunkoisia rakennuksia paksuista, vanhoista hirsistä. Yritys on toiminut kymmenkunta vuotta.

- Metsähallituksen järeän puun saanti on viime vuosina tiukentunut. Meille on sanottu, että meille varattu järeä puu häiritsee suuria ostajia täällä Kainuussa, Rohner kertoo.

Rohnerin mukaan nykyinen metsätalous lyhentää tehokkaasti kaadettavan puuston ikää. Metsien kiertoaika on hänen mukaansa jatkuvasti laskenut.

– Viimeiset vanhat ”tupsut” tässä Ylä-Kainuussa eivät ehdi enää kasvamaan vanhoiksi ja järeiksi.

Samanlainen näkemys on suomalaisilla metsäalan professoreilla ja tutkijoilla, jotka ilmaisivat maaliskuussa julkisessa kirjeessä (siirryt toiseen palveluun) huolensa metsien monimuotoisuuden häviämisestä. Kirjeellä oli 68 allekirjoittajaa.

Hakkuiden seurauksena viimeisten 15 vuoden aikana on yli 160-vuotiaiden metsien pinta-ala vähentynyt 42 prosenttia 100–160-vuotiaiden metsien pinta-ala on vähentynyt 15 prosenttia

Julkilausuma metsien ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksista 24.3.2017

Metsäalan tapahtuma Ämmänsaaressa, Kainuussa. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Sveitsiläisen hirsiveistäjän mielestä suomalainen metsätalousmalli on liian mustavalkoinen.

- On suojelualueita, joilla ei ole minkäänlaista metsänkäyttöä. Sitten on talousmetsiä, joihin ei mahdu kuin tehometsätalous. Suomesta puuttuvat sellaiset esimerkit, missä otetaan puuta, mutta otetaan vähemmän.

Rohner toimi aiemmin Sveitsissä metsänhoitajana.

Hänen mielestään Suomen metsätalous voisi ottaa mallia metsien käyttöön Keski-Euroopasta.

- Vuoristoalueilla matkailu on tosi tärkeää mutta metsiä myös käytetään – pienemmillä tavoitteilla.

Rohnerin mukaan Keski-Euroopan metsistä löytää kaikkia puiden ikäluokkia, luontomatkailua sekä erikoispuun käyttöä.

- Samanlainen malli mahtuisi varmaan myös näin isoon metsämaahan, Rohner miettii hirsityömaallaan.

Metsäaiheesta lisää A-studiossa tänään klo 21.00 TV1.