Antero Huuskosen sepelvaltimotukos tutkittiin radioaktiivisen veden avulla – maailmallakin harvinainen menetelmä käyttöön Kuopiossa

Uusi tutkimusmenetelmä antaa entistä tarkempaa tietoa siitä, millaista hoitoa potilas tarvitsee. Se myös auttaa kohdentamaan ahtauttavan sepelvaltimotaudin leikkausta.

sepelvaltimotauti
Hoitaja valmistelee miestä sepelvaltimotaudin kuvantamiseen.
Antero Huuskonen tutkittiin KYSissä ensimmäisten joukossa uudella menetelmällä, jossa kuvantamisaineena käytetään radioaktiivista vettä.Joonas Nieminen / Yle

Eläkeläinen Antero Huuskonen, 62, huomasi eräänä päivänä hengästyvänsä kotiaskareidensa parissa. Oireet viittasivat sepelvaltimotautiin, joten hän päätti hakeutua lääkäriin.

Huuskonen ei ole vaivansa kanssa yksin, sillä sepelvaltimotauti on yksi Suomen yleisimmistä kansansairauksista.

Nyt Huuskonen saapuu hoitajan saattamana Kuopion yliopistollisen sairaalan toimenpidehuoneeseen, jonka keskellä on suuri kuvantamislaite ja vieressä lyijysäiliöllinen radiovesigeneraattori. Hän käy makuulle pedille, ja hoitaja kiinnittää häneen erilaisia johtoja. Niillä seurataan kuvantamisessa käytettävien aineiden etenemistä potilaan verenkierrossa sekä mitataan miehen verenpainetta ja sydänkäyrää tutkimuksen aikana.

Ylilääkäri Tomi Laitinen käy vielä kysymässä Huuskoselta, onko kaikki hyvin ja siirtyy viereiseen huoneeseen seuraamaan kuvantamista monenlaista grafiikkaa esittäviltä laitteilta.

– Onhan hanat auki? Kolme, kaksi, yksi, nyt! kuuluu toimenpiteen käynnistyslaskenta.

Entistä tarkemman tutkimuksen ansiosta osa potilaista säästyy turhilta kajoavilta tutkimuksilta.

ylilääkäri Tomi Laitinen

Huuskonen on ensimmäisiä KYSin potilaita, joille tehdään sydänlihaksen perfuusiotutkimus radioaktiivisella vedellä, eli selvitetään veren puutetta sydänkudoksessa. Toimenpide on uusi, tarkempi tapa todeta valtimoiden ahtaumia. Huuskosen verenkiertoon johdetaan ensin sydämen rasitusta lisäävää ainetta ja heti perään radioaktiivista vettä.

Kuvantamisella halutaan selvittää, millaista hoitoa potilas tarvitsee. Jos sepelvaltimoissa todetaan kalkkeumia, mutta ei verenkiertohäiriöitä, riittää hoidoksi taudin etenemistä ehkäisevä lääkitys. Kalkkeutumasta ja verenkiertovajauksesta kärsivälle potilaalle hoitona on kajoava leikkaus, esimerkiksi pallolaajennus.

Ennen tutkimusta Huuskoselle on jo tehty varjoainekuvaus. Nyt otettavat kuvat ja varjoainekuvaus yhdistetään yhdeksi hybridikuvaksi.

– Entistä tarkemman tutkimuksen ansiosta osa potilaista säästyy turhilta kajoavilta tutkimuksilta, jotka sisältävät enemmän riskejä kuin kajoamattomat kuvaukset, kertoo kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikön ylilääkäri Tomi Laitinen.

Radioaktiivinen vesi hiukkaskiihdyttimestä suoraan potilaan luo

Veren virtausta mittaavassa tutkimuksessa käytetään kuvantamisaineena radioaktiivista happi-15-vettä. Se on tavallista vettä, jossa happi on tehty radioaktiiviseksi syklotroni-hiukkaskiihdyttimellä. Menetelmä on maailmanlaajuisesti vielä harvinainen, ja se on Suomessa käytössä KYSin lisäksi vain Turussa.

KYSin ylilääkäri Tomi Laitinen näyttää sepelvaltimotaudin kuvantamisessa käytettävää radiovesigeneraattoria.
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikön ylilääkäri Tomi Laitinen taputtaa radiovesigeneraattoria, josta kuvantamisessa käytettävä radioaktiivinen aine siirretään potilaaseen.Joonas Nieminen / Yle

KYSissä radioaktiivista vettä valmistetaan sädesairaalassa, parin sadan metrin päässä toimenpidehuoneesta, jossa Antero Huuskonen on tutkittavana. Ensin se menee pääsairaalan kellarikerroksessa sijaitsevan konversiouunin läpi, jossa vesi muuttuu höyryksi ja johdetaan lyijyputkessa suoraan toimenpidehuoneeseen.

Radioveden puoliintumis- eli hajoamisaika on kuitenkin niin lyhyt, vain hieman yli kaksi minuuttia, että sitä ei ehdittäisi kuljettamaan potilaan luokse jalkaisin. Siksi radiovesi siirretään sädesairaalan syklotroni-hiukkaskiihdyttimestä maanalaista putkea pitkin.

Moni hyötyy tarkemmasta kuvantamisesta

KYSissä tutkitaan vuosittain yhteensä vajaat pari tuhatta potilasta, joilla on tai epäillään olevan sepelvaltimotauti. Kajoamaton eli kuvantamisella tehty tutkimus suoritetaan noin 700 potilaalle.

KYSin kardiologi Merja Hedman arvioi, että jopa 500 kajoamattomassa tutkimuksessa käyvistä tulee hyötymään uudesta menetelmästä, koska sillä voidaan tarkentaa hoitomuotoa.

Tähän mennessä KYSissä tutkituista seitsemästä potilaasta jokaisella on todettu kuvantamisessa sepelvaltimoiden kovettumatauti, mutta ei sydänlihaksen verenkiertovajausta. Niinpä heille riittää pelkkä lääkehoito. Ilman tarkkaa kuvantamista hoitomuotona olisi saatettu käyttää leikkaushoitoa.

Yksittäinen kuvantaminen radioaktiivisella vedellä maksaa noin 850 euroa potilasta kohden, mutta lääkäreiden mukaan kustannus ei ole suuri, jos sillä pystytään välttämään turhaan tehdyt kalliimmat hoitomuodot.

– Tärkein on se, että kajoavat hoitomuodot voidaan kohdentaa sellaisille potilaille, jotka sitä tarvitsevat, toteaa Hedman.

Hänen mukaansa ensimmäiset potilaat ovat olleet tyytyväisiä tutkimusmenetelmään. Niin myös Antero Huuskonen, jonka tutkimus on juuri päättynyt.

– Tämä on hyvä, jos sairaus saadaan näin selville. Ei paljoa vaivaa, mutta rasitusaine oli sellainen jännä, että se vähän puristi kaulasta ja poskia kuumotti, mutta äkkiä se meni ohi, kommentoi Huuskonen tuoreeltaan.

Nyt mies on valmis lähtemään takaisin kotiin, ja myöhemmin selviää, millaista kohdennettua hoitoa hän tarvitsee.

Tulevaisuudessa uutta kuvantamismenetelmää voidaan hyödyntää myös aivo- ja ääreisverenkierron häiriöiden tutkimiseen.

Korjaus 16.5.2017 kello 14:18: Jutusta poistettu virheellinen tieto, että kuvantaminen tapahtuisi magneettikuvauksena. Kuvaus tehdään PET/TT-laitteella.