Kotiäitien lapsille perustetaan maksuttomia kerhoja – "Nämä lapset eivät kuormita päiväkoteja"

Leikkikerhotoiminta voi maksuttomuudestaan huolimatta olla kaupungille moninkertaisesti päiväkotia edullisempaa. Lisäksi kerhoilijat vapauttavat hoitopaikkoja ruuhkaisista päiväkodeista.

varhaiskasvatus
Lasten reppuja päiväkodin naulakossa.
Sasu Silvala / Yle

4-vuotiaan Ronin viikko alkaa maanantaina leikkikerholla. Edellisellä viikolla hän oli sairaana, mutta tällä viikolla edessä on jälleen viisi touhuntäyteistä kerhoaamua.

– Kerho on ollut hyvä vaihtoehto meidän perheelle, pehmeä lasku tulevaan päiväkotielämään, kertoo Ronin äiti Karita Lähteenmäki.

Roni on tyypillinen lappeenrantalainen leikkikerholainen. Äiti hoitaa 4-vuotiasta Ronia ja alle 2-vuotiasta kuopustaan kotona, joten tarvetta laajemmalla varhaiskasvatukselle ei perheessä vielä ole. Nämä lapset siirtyvät päiväkotiin sitten kun äidin hoitovapaa päättyy.

Roni jättää ulkovaatteet omaan nimikoituun naulakkoonsa - sen jälkeen poika viilettää käsipesulle. Sitten vielä vilkutus äidille ja siirtyminen aamupiiriin.

– Käsi oikea sanoo hyvää huomenta, hyvää, hyvää huomenta, alkaa ryhmän laulu.

Voisalmen leikkikerho
Kare Lehtonen/Yle

Maksuton palvelu tuokin säästöjä

Noin 73 000 asukkaan Lappeenrannassa on viime syksystä saakka alettu kehittää maksuttomia leikkikerhoja. Kaupungissa on nyt jo neljä leikkikerhoa ja elokuussa aloittaa viides. Osaan kerhoista lapsen voi viedä jopa neljänä tai viitenä päivänä viikossa. Aiemmin kerhotoiminta oli niukkaa, ja tiukka taloustilanne heitti varjonsa juuri leikkikerhojen ylle.

Miten kaupungin on mahdollista laajentaa maksuttomia palveluja nyt, kun kaupungin varhaiskasvatukseen on kohdistettu suuret säästöpaineet?

– Tämä on kohtuullisen taloudellista. Tavoitteenamme on tarjota maksutonta kerhopaikkaa sellaiselle perheelle, jolle se palvelu riittää. Näin heidän ei tarvitse hakeutua lakisääteisen varhaiskasvatuksen piiriin, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki.

Tilastoista selviää, että leikkikerhotoiminta on kaupungille moninkertaisesti edullisempaa päiväkoteihin verrattuna. Vuonna 2015 lapsen hoitaminen päiväkodissa maksoi Lappeenrannan kaupungille keskimäärin 864 euroa kuukaudessa. Leikkikerhossa olevan lapsen kustannus kaupungille oli 261 euroa kuukaudessa.

Kerho on ollut hyvä vaihtoehto meidän perheelle.

Karita Lähteenmäki

Kuntaliitossa allekirjoitetaan päätelmä siitä, että maksuton kerhopaikka on kunnalle usein edullisempi ja helpompi vaihtoehto kuin osapäiväinen päiväkotipaikka.

– Nämä lapset eivät kuormita varhaiskasvatusta. Etenkin osapäiväisesti tai osaviikkoisesti päiväkodissa olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen voi tuoda haasteita päiväkoteihin, kertoo varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen.

Moni valitsee silti päiväkodin

Lappeenrannassa on syksystä 2016 alkaen tehostettu päiväkotien toimintaa. Tämä on osaltaan näkynyt päiväkotien lakkautuksina, ryhmäkokojen ylityksinä ja henkilöstön uupumisena. Kaupunki myös otti käyttöön subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen elokuussa 2016. Tämä rajaa kotona olevan vanhemman hoitoajan 20 tuntiin viikossa.

Tänä keväänä päiväkodin johtajat ovat soittaneet monelle kotona olevalle äidille ja kyselleet halukkuutta vaihtaa lapsi päiväkodista kerhoon.

Raila Henttosen perheen elokuussa 4 vuotta täyttävien kaksostyttöjen tämänhetkinen ryhmäperhepäiväkoti lakkautetaan, eikä uudesta paikasta ole vielä saatu tietoa. He eivät halunneet vaihtaa kaksosia pois päiväkodista.

– Ehtisin vauvan kanssa viedä tytöt kerhoon, kävellä kotiin ja pian lähteä jo takaisin. Ei siitä olisi meille mitään hyötyä, summaa neljän lapsen äiti.

Henttosen mukaan kerho voisi olla heille sopiva vaihtoehto, jos toiminta olisi samanlaista kuin päiväkodissa ja kerhotunteja olisi huomattavasti enemmän kuin viisi viikossa.

Moni kotona oleva vanhempi haluaa pitää päiväkotipaikasta kiinni kynsin ja hampain. Syynä on esimerkiksi se, että päiväkodin hoitoaikoja voi kasvattaa tarpeen mukaan, jos vanhempi vaikka saa työpaikan.

Kerhotoiminta on kirjavaa – kunnat harkitsevat itse henkilöstömitoituksen ja tarjonnan

Kuntien ei ole lain mukaan pakko järjestää lainkaan kerhotoimintaa. Esimerkiksi Lappeenrannan naapurikaupungissa Imatralla elettiin vuosikymmeniä ilman kunnan leikkikerhoa. Toiminta elvytettiin avaamalla tälle toimintakaudelle yksi leikkikerho. Ajatuksissa on laajentaa kerhotarjontaa tulevaisuudessa.

Kuntien järjestämä kerhotoiminta on Suomessa hyvin kirjavaa. Henkilöstö- sekä lapsimitoitukset voivat vaihdella suuresti.

Lappeenrannan kerhoissa käyvät yli 3-vuotiaat lapset. Lapsimitoitus kerhoissa on 13 lasta kasvattajaa kohden. Päiväkodeissa yhden kasvattajan vastuulla voi olla 8 kokopäiväistä yli 3-vuotiasta lasta.

Nämä lapset eivät kuormita varhaiskasvatusta.

Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto

Kunnat saavat itse päättää kerhomaksuista. Valtakunnallisena trendinä on maksuttomuus.

– Maksuttomuus on selvästi lisääntynyt. On ehkä huomattu, että maksun keräämisestä voi olla suurempi vaiva, kuin mitä sen hyöty olisi, summaa Kuntaliitosta varhaisvastuksen erityisasiantuntija Lahtinen.

Voisalmen leikkikerho
Kare Lehtonen/Yle

Yhtä laadukasta varhaiskasvatusta, mutta pienemmillä tunneilla ja ilman lounasta

4-vuotias Roni on saanut kerhosta monta uutta ystävää. Eikä ihme, sillä kahdeksantoista lapsen ryhmä tapaa toisiaan joka arkipäivä kolmen tunnin ajan.

– Poikamme on oppinut kerhossa sosiaalisia taitoja. Hänellä oli myös vähän puheenviivästymää, ja siinä on tullut paljon edistystä, kertoo 5-vuotiaan Aaron isä Mika Huotari.

Kuntaliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija korostaa kuntien tarjoamien kerhojen laatua. Samaa mieltä on Ronin kerhon lastentarhanopettaja Mari-Anne Suursalmi.

– Meillä on työparina opettaja ja lastenhoitaja. Tarjoamme lapsille yhtä laadukasta varhaiskasvatusta kuin pihan toisella puolen päiväkodissa.

Roni ja muut leikkikerhon Leijonat tutkivat toukokuussa hyönteisiä. Uusimmat tutkimuskohteet ovat olleet ilman lämmetessä itikka ja kärpänen.

– Me myös ulkoilemme joka päivä. Se on monille perheille tärkeää, kertoo lastentarhanopettaja Mari-Anne Suursalmi.

Kela voi kiinnostua liian pitkistä kerhopäivistä

Voisalmen leikkikerho on Lappeenrannassa elokuussa 2016 käynnistetty kokeilu. Aiemmin kaupungin leikkikerhojen toiminta on ollut huomattavasti suppeampaa, esimerkiksi viisi tuntia viikossa.

Tarjoamme lapsille yhtä laadukasta varhaiskasvatusta kuin pihan toisella puolen päiväkodissa.

Mari-Anne Suursalmi, lastentarhanopettaja

Voisalmessa leikkikerhon Leijonat kerhoilevat jopa 15 tuntia viikossa. Näin laaja kerhotoiminta kilpailee jo aika tasaväkisesti kunnan päiväkodin kanssa, jossa kotona olevan vanhemman lapsella on viikoittain 20 tunnin hoito-oikeus.

Kuntaliiton Jarkko Lahtinen huomauttaa, että Kela voi katsoa liian laajat kerhopalvelut kunnan tarjoamaksi varhaiskasvatukseksi. Tällöin se voisi evätä perheeltä kotihoidontuen.

Kotihoidontukea saa vanhempi, joka hoitaa kotona alle 3-vuotiasta lasta. Ehtona on, ettei lapsi ole kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Mahdollisen kuntalisän osalta kunta voi asettaa myös muita ehtoja.

– Kolme tuntia päivässä menee vielä kerhoilusta, etenkin kun siellä ei tarjota lapsille ateriaa, Lahtinen sanoo.