Kaverin kanssa etulinjaan suoraan tykistökeskitykseen – Museossa voi käydä sotaa Pokémonin tekniikalla

Aito tykistökeskitys voi olla osalle kävijöistä jopa liian todenmukainen. Tekniikka ja tarinat työllistävät jatkossa paljon eri alojen osaajia museonäyttelyiden teossa.

lisätty todellisuus
Tykistö ampuu.
Suomen armeijan tykistö ampuu jatkosodassa vuonna 1941.SA-kuva

Mikkeliin perusteilla oleva Sodan ja rauhan keskus Muisti mullistaa sotakokemuksen. Näyttelyissä on tarkoitus päästä kavereiden kanssa etulinjaan.

– Suunnitelmissa on toteuttaa rintamakokemus, jossa voi kokea tykistökeskityksen. Ihmiset voivat kokea sen ystäviensä kanssa virtuaalitodellisuudessa, kertoo Päämajamuseon amanuenssi ja tulevan Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyasiantuntija Olli-Pekka Leskinen.

Leskinen ajattelee jo etukäteen, että kokemus voi olla osalle kävijöistä liian todenmukainen ja hurja. Sodan ja rauhan keskus aikoo kuitenkin tehdä näyttelyistään myös lapsille sopivia.

Se tulee olemaan aikamoinen paletti pyörittää, että puhutaan kaikki yhtä kieltä.

Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyasiantuntija Olli-Pekka Leskinen

Muistissa on tarkoitus käyttää myös lisättyä todellisuutta. Tekniikka on monelle tuttu.

–Pokémon Go -pelissä käytetään tekniikkana lisättyä todellisuutta. Se voi olla kuitenkin paljon Pokémonia näyttävämpää. Lisättyä todellisuutta voi kuvata sillä, että jos olisimme Mannerheimin työhuoneessa, lisätyn todellisuuden laseilla tai tablettitietokoneella voidaan peilata tilaa ja nähdä hyvinkin autenttinen Mannerheim työskentelemässä, ehkä adjutantit mukanaan tai muut upseerit rinnalla, Leskinen tunnelmoi.

Pokémon Go on mobiilipeli. Päämajamuseo on Mikkelissä toimiva museo, joka perinteisesti esittelee talvi- ja jatkosotaa ja näiden sotien suomalaisia päälliköitä. Muistin on tarkoitus tulla osin samoihin tiloihin Päämajamuseon kanssa. Muistin on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2019.

"Aikamoinen paletti pyörittää"

Tekniikan lisäksi Sodan ja rauhan keskus Muisti vie näyttelyt muutenkin tavanomaisesta poikkeavalle tasolle. Perinteisten sotatapahtumien, poliittisten käänteiden ja aseteknisten näkökulmien sijasta keskeisin asia ovat ihmiset ja ihmisten kokemukset. Lisäksi tärkeitä ovat ajan ja paikan ulottuvuudet.

Uudenlaisten näyttelyiden tekeminen vaatii paljon eri alojen ammattilaisia. Leskinen sanoo, että Muisti tekee ensi syksyn aikana tuotantosuunnitelman. Samalla keskus etsii eri alojen osaajia.

Esimerkiksi Roomassa voit nähdä Colosseumilla miltä se on näyttänyt, kun se on ollut oikeasti käytössä.

Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyasiantuntija Olli-Pekka Leskinen

Muisti tarvitsee muun muassa historiantutkijoita, käsikirjoittajia, it-puolen osaajia, graafikoita, ääninäyttelijöitä, äänimiehiä ja -naisia ja mahdollisesti ohjaajaa.

– Se tulee olemaan aikamoinen paletti pyörittää, että puhutaan kaikki yhtä kieltä. Olen historia- ja kulttuurialan asiantuntija ja lisäksi tietynlainen nörtti, joka ymmärtää it-puolen osaamista ja kieltä. Olen ehkä vuoropuhelija näiden kahden osaajatahon välillä, Leskinen naurahtaa.

Yhdistelmä harvinainen

Muistista on tarkoitus tulla merkittävä keskus maailman mittakaavassa.

Käytännössä kaikkia Muistiin tulevia tekniikoita ja tapoja esittää käytetään jo jossakin muodossa.

– Roomassa voit nähdä Colosseumilla miltä se on näyttänyt, kun se on ollut oikeasti käytössä. Museoihin virtuaalilasit ovat tulleet joitakin vuosia sitten. Lisätyn todellisuuden sovelluksia on nähtävillä jonkin verran. Yleensä niissä on kiinteä näyttö, jolla pystyy peilaamaan ympäristöä. Jos puhutaan sotahistoriakeskuksista tämmöisenä tyyppinä, hieman vastaavantyyppisiä on olemassa.

Lisäksi tarinallisuutta käytetään laajasti tehokeinona sekä Euroopassa että Suomessa.

Kaiken tämän laaja yhdistelmä on Leskisen mukaan silti harvinainen.

– Niin vahvasti kuin mitä meillä on tarkoituksena hyödyntää esimerkiksi lisättyä todellisuutta ja tarinaa, ei kovin monta esimerkkiä tule mieleen sotamuseoista.