Ympäristötarkastaja: Citykettu on hyötyeläin – "Rajoittaa esimerkiksi kanikantaa"

Toiset näkevät ketun iloisena lisänä kaupunkiympäristössä, kun taas toisille punainen saalistaja on harmillinen piha-asukki. Niin tai näin, cityketty on tullut jäädäkseen.

kettu
Kettu.
Yle

Kettuhavainnoista on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tullut jo arkipäivää. Punaturkkinen villieläin on kotiutunut kaupunkieläjäksi ja saattaa jolkotella vastaan pihatiellä tai makoilla rivitalon takapihalla. Onko kysymys vain söpöstä eläimestä vai pitäisikö kaupunkiketuista huolestua?

Muun muassa citykaniongelmaan perehtynyt ammattimetsästäjä Hannu Luoto kertoo saavansa paljon yhteydenottoja taloyhtiöiltä, joissa ketut ja supit ovat aiheuttaneet harmia.

– Ketut ja supit tekevät mielellään pesän asuntojen kivijalan juureen tai esimerkiksi terassin alle. Pesään kannetaan hurja määrä ravintoa, jonka rippeet jäävät sinne mätänemään ja houkuttelemaan rottia. Ketut voivat myös levittää tauteja tai käyttäytyä uhattuna aggressiivisesti, sanoo Luoto.

kettuja terassilla
Riistakamera tallensi espoolaisen rivitalon kuistin alla pesivän kettupesueenHannu Luoto

Luodon mukaan kettujen määrä on kasvanut pääkaupunkiseudun kaupungeissa huimaa tahtia ja rajoittamaton lisääntyminen tulee lisäämään ongelmia.

– Ketulla ei ole kaupunkioloissa yhtään luontaista vihollista. Ihmisten läheisyyteen syntyneet ketut kesyyntyvät entisestään ja tekevät jatkossa yhä enemmän pesiä pihoille, sanoo Luoto.

Hyöty- vai haittaeläin?

Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarisen mukaan kettuhavainnot ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, mikä viittaa kannan kasvuun ja kettujen rohkeampaan liikkumiseen kaupunkiympäristössä.

Pakarinen luokittelee kaupungistuneen ketun kuitenkin ennemmin hyöty- kuin haittaeläimeksi.

– Kaupunkiympäristössä kettu rajoittaa esimerkiksi kanikantaa ja toimii jonkin verran niin kutsuttuna terveyspoliisina eli syö jätteitä. En näe, että ketuista olisi ihmiselle juuri haittaa, sanoo Pakarinen.

Hän ei myöskään näe, että terassin alla oleva ketunpesä toisi mukanaan merkittävää hygieniaongelmaa.

– Sanoisin, että suurin ongelma on ehkä pesästä tuleva hajuhaitta. Se että kettuja on paljon ja ne tottuvat kaupunkiympäristöön, ei mielestäni anna syytä niiden vähentämiseen, sanoo Pakarinen.

Vaarallisen taudin riski on pieni, mutta olemassa

Suomen riistakeskuksen mukaan mitään räjähdysmäistä kasvua kettujen määrässä ei ole kaupungeissa nähtävissä. Riistasuunnittelija Antti Piirosen mukaan kettujen levittämä tautiriski on mahdollinen, mutta hän ei näe, että asiasta pitäisi huolestua.

– Toki on totta, että ketut voivat levittää rabiesta tai myyräekinokokkia. Toista näistä on tavattu Suomessa viimeksi 80-luvulla ja toista ei vielä koskaan. Kapia ketut puolestaan kyllä levittävät, mikä voi pahimmillaan tarttua koiriin, sanoo Piironen.

Kapiselta (siirryt toiseen palveluun) ketulta lähtee karvaa ja sillä on paljaita karvattomia alueita. Tällaisesta ketusta voi tehdä ilmoituksen joko riistanhoitoyhdistykselle tai kaupungille.

Muuten Piironen antaisi kettujen kuljeskella melko rauhassa tai korkeintaan häätäisi ketun kauemmaksi pihamaalta.

– Pääkaupunkiseudulla kettujen määrää pyritään hillitsemään lähinnä linnustolle arvokkaiden alueiden takia, joissa esimerkiksi tiettyjen vesilintujen pesintä pyritään turvaamaan, sanoo Piironen.

Kettu.
Yle

Luonto puskee kaupunkiin halusimme tai emme

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala ei myöskään huolestuisi kettujen lisääntymisestä. Hänen mukaansa pienten villieläinten kaupungistuminen on melko tavanomainen ilmiö, johon kannattaa tottua.

– Suomen kaupungeissa kettukannat eivät ole lähtökohtaisestikaan olleet kovin suuria, joten sillä tuskin on suurta vaikutusta, jos ne tästä hieman nousevat, sanoo Holmala.

Suomi on Holmalan mukaan kuitenkin vielä kaukana Iso-Britannian kehityksestä, jossa ketuista on osittain tullut myös ongelma.

– Englannissa kettujen varsinaiset haitat liittyvät siihen, että niistä on tullut liian tuttavallisia. Siellä on ihan tavanomaista, että ketulle laitetaan säännöllisesti lautasella ruokaa takapihalle. Tämä on kesyttänyt ketut jopa siinä määrin, että jotkut yksilöt yrittävät jopa sisälle taloihin, sanoo Holmala.

Tästä kaikki jututetut asiantuntijat ovatkin samaa mieltä; kettua ei tule ruokkia. Holmalan mukaan ketulla on paljon ruokaa kaupunkialueilla, eikä se tarvitse ihmisen ruoka-apua.

Ammattimetsästäjä ohjeistaa taloyhtiöitä noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja varautumaan mahdollisiin kettuasukkaisiin harmien välttämiseksi.

– Koko taloyhtiön pitää sitoutua siihen, ettei lintuja, siilejä tai kettuja aleta ruokkimaan. Lisäksi terassin aluset tulisi suojata kunnon verkoilla, jotka tulisi upottaa maahan noin puolenmetrin syvyyteen, Luoto ohjeistaa.