1. yle.fi
  2. Uutiset

Poroja on kuollut ahmojen hampaisiin lähes entiseen tapaan, vaikka petoja vähennettiin poikkeusluvalla

Alkuvuoden aikana ahmat ovat tappaneet poroja koko poronhoitoalueella vähemmän kuin edellisvuonna samassa ajassa. Luku on kuitenkin suurempi kuin alkuvuonna 2015.

poronhoito
Ahma
Ahman tappamia poroja löydetään vuosittain noin 2000-3000.Ranuan eläinpuisto / Marko Junttila

Suomen Riistakeskuksen keräämien tietojen mukaan vuoden 2017 tammi-maaliskuussa on rekisteröity 1 085 ahman tappamaa poroa kaikissa paliskunnissa yhteensä.

Vuonna 2015 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ahman tappamia poroja löydettiin yhteensä 1 045. Vuoden 2016 alkuvuosi oli kuitenkin erityisen poikkeava talvi ahmavahinkojen osalta, koska tammi-maaliskuun aikana ahmojen tappamia poroja rekisteröitiin peräti 1 544.

Tuoreimpien tilastojen mukaan huhtikuun loppuun mennessä ja Enontekiön toukokuun vahingot mukaan lukien ahman tappamia poroja on ilmoitettu jo noin 1 250 yhteensä.

Ahmojen aiheuttamiin vahinkoihin vaikuttavat erityisesti talven lumi- ja hankiolosuhteet. Eniten vahinkoa ahmat ovat perinteisesti aiheuttaneet Enontekiöllä Käsivarren ja Näkkälän paliskunnissa sekä Inarin kunnassa Sallivaaran, Muotkatunturin ja Hammastunturin paliskunnissa.

Lisäksi Sodankylässä Lapin paliskunta, Savukoskella Kemin-Sompion paliskunta sekä Sallassa Pohjois-Sallan paliskunta on kärsinyt merkittävistä ahmavahingoista vuosittain.

Historiallinen ahman kaatolupa

Vuosi 2017 oli historiallinen vuosi, koska maa- ja metsätalousministeriö antoi asetuksen, joka salli kahdeksan ahman kaatamisen pohjoisella ja itäisellä poronhoitoalueella. Suomen riistakeskus myönsi luvat paljon vahinkoa aiheuttaneiden ahmojen kaatamiseen.

Ahmoista kolme pyydettiin Enontekiöltä, kaksi Inarista ja yksi ahma sekä Sodankylän, Savukosken että Sallan alueelta. Ahma rauhoitettiin vuonna 1982.

Lapin paliskunta oli yksi ahmaluvan saaneista paliskunnista. Vuonna 2016 Lapin paliskunnassa todettiin yhtensä 165 poroa ahman tappamaksi. Edellisvuonna ahma tappoi Lapin paliskunnassa 115 poroa. Helmikuussa ahmalupa myönnettiin Lapin paliskunnalle, koska alkuvuoden aikana oli ahman todettu tappaneen paliskunnassa suuren määrän poroja.

Ahman jälki Käsivarren Lapissa
Ahman jälki Käsivarren LapissaJarmo Honkanen / Yle

Vahinkoahman poiston merkitys

Lapin paliskunta oli yksi ahman kaatoluvan saaneista paliskunnista. Vuodesta 2012 lähtien ahman tappamia poroja on löydetty vuosittain reilusti yli sata. Vuonna 2014 löydettiin peräti 227 ahman tappamaa poronraatoa ja vuonna 2016 raatoja löytyi 165.

Lupa myönnettiin paliskunnalle helmikuussa, koska saman ahman jäljiltä raatoja oli löydetty jo useita kymmeniä. Lapin paliskunnan poroisännän Harri Hirvasvuopion mukaan ahman poistamisella varmasti on ollut vaikutusta, vaikka raatoja löytyi tappamisen jälkeenkin.

– Meilläkin löytyi parin sadan metrin laajuiselta alueelta kahdeksan ahman tappamaa poroa. Sehän on selvä, ja onhan siitä tutkittua tietoakin olemassa, että ahma tappaa useita kymmeniä poroja vuodessa. Ei se siihen kymmeneen jää missään tapauksessa, arvelee poroisäntä Harri Hirvasvuopio.

Hirvasvuopio myös arvostelee käyntäntöjä jotka edeltävät suurpetojen poistolupien myöntämisessä.

– En minä ymmärrä sitä, että pitää ensin odottaa niitä vahinkoja ennen kuin lupaa voi hakea. Kun tiedetään, että niitä petoja on ja ne tappavat poroja. Se että odotetaan vahinkoja on hieman nurinkurista.

Petovahingot Käsivarsi ja Näkkälä
Yle

Enontekiö on ahmojen valtakuntaa

Käsivarren ja Näkkälän paliskunnat ovat selvästi eniten ahmavahingoista kärsivät paliskunnat Suomessa. Vuonna 2016 Käsivarressa ahman tappamia poroja ilmoitettiin yli 600 ja Näkkälän paliskunnassa 430.

Myös alkuvuoden luvut ovat masentavia huolimatta siitä, että näiden paliskuntien alueelta poistettiin kolme vahinkoahmaa. Käsivarren puolella on ilmoitettu toukokuun puoleenväliin mennessä noin 380 ahmavahinkoa ja Näkkälän puolella 214 ahmavahinkoa.

Muonion maaseutupäällikön Heikki Kauppisen mukaan Näkkälän paliskunnassa Ruototunturi-Muotkajärvi vahingot lopahtivat tyystin sen jälkeen kun eniten vahinkoja tekevä yksilö saatiin poistettua. Sen sijaan paliskunan pohjoisosassa ongelmat ovat jatkuneet entiseen tapaan.

Käsivarren alueella tehtiin ahmahavaintoja runsaasti koko kevätkauden. Kauppinen onkin sitä mieltä, että poistolupia olisi tarvittu useampia, koska toteutetuilla ahman poistoilla oli selvästi vahinkokehitystä hillitsevä vaikutus.

ahmatuhoja
Ahma tappaa tai halvaannuttaa poron usein puremalla sitä niskaan tai selkään. Tuomas Palojärvi

Vahinkoja myös Muotkatunturin erämaa-alueella

Muotkatunturin paliskunnassa on 2010 vuosikymmenellä ahman tappamia poroja rekisteröity yhteensä noin 1 200. Tämä on kaikista paliskunnista komanneksi eniten. Pahimmat vuodet ovat olleet 2013 ja 2016. Kummankin vuoden aikana ahman tappamia poroja löytyi noin 380.

Kuluva vuosi on on kovaa vauhtia menossa samoihin lukuihin, koska tähän mennessä on on jo ilmoitettu 213 ahmavahinkoa. Paliskunnan poroisännän Tarmo Lietoffin mukaan luku lienee jo noin 250 paikkeilla.

Lietoff uskoo, että lisää varmasti on tulossa, koska talviset olosuhteet jatkuvat paliskunnan alueella. Lisäksi maaliskuun säiden vuoksi kuolleita poroja ei ole löydetty.

– Varmasti tänä vuonnakin on ahma tappanut samalla tavoin kuin viime vuonna, mutta sattui maaliskuussa ne kovat tuiskukelit ja paljon varmaan jäi siksi löytymättä. Ne löytyvät sitten kun lumet sulavat. Ehkä huhti-toukuun hankikelit toisaalta auttoivat, ettei ahma pystynyt niin mahdottomasti jylläämään, kertoo poroisäntä Tarmo Lietoff.

Luvan perusteeksi myös aiemmat vahingot

Lietoffin mukaan Muotkatunturin paliskunta ei suurista vahinkomääristä huolimatta ollut niiden paliskuntien joukossa, jotka saivat poistaa erityisluvalla vahinkoahmoja alueeltaan.

– Meillä oli vielä alkuvuodesta niin vähän vahinkoja joten me ei keritty siihen lähtöön. Täytyykin toivoa, että kun ensi vuoden poistoluvat tulevat niin sen voisi saada edellisvuoden vahingoilla eikä vielä siinä vaiheessa tarvitse olla tuoreita vahinkoja, sanoo Muotkatunturin paliskunnan poroisäntä Tarmo Lietoff.

Lietoffin mukaan Muotkatunturissa ahmavahinkoja on alkanut löytyä liukuhihnalta sen jälkeen kun porot siirrettiin talvilaidunalueilta kohti pohjoisen kesälaidunalueita maalis-huhtikuun aikana. Tilastojen mukaan pelkästään huhtikuun löytöjen perusteella alkuvuoden ahmavahinkotilasto on lähes kaksinkertaistunut.

Petojen puoliksi syömä poronraato.
Aslak Paltto / Yle
Lue seuraavaksi