Näitkö taivaalla valtavan hanhiparven? Lämpö käynnisti lintujen kevätmuuton

Nyt kannattaa tiirailla taivaalle. Tänään onnekkaat näkivät kun tämän kevään valkoposkihanhien päämuutto täytti taivaan. Säiden lämmettyä myös hyönteissyöjät ja kahlaajat kirivät kiivaasti kiinni myöhästymistään muuttoaikataulustaan.

muuttolinnut
Lintuaura.
Kalevi Rytkölä / Yle

Lintujen kevätmuutto on nyt päässyt vauhtiin. Arktisten lintujen kevätmuutto on käynnistynyt. Hanhien muutto on edennyt tänä keväänä liki ajallaan, mutta hyönteissyöjälinnut ovat olleet tähän asti selkeästi myöhässä normaaliaikataulustaan.

BirdLife Suomi (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että pajulinnut, tervapääskyt ja kirjosiepot ovat viime viikonlopun lämmön houkuttamana runsastuneet Etelä-Suomessa, ja niitä nähdään jo pohjoisessakin. Käki kukkuu jo etelässä ja kukkuminen on tuonut kesän tuntua niinkin korkealla kuin Kalajoella, Valtimossa ja Vieremällä. Satakieliä on havaittu Jyväskylässä ja Joensuussa saakka. Kosteikoilla lepäilee parhaimmillaan satoja tai tuhansia kahlaajalintuja.

Tuhansia hanhia taivaalla

Moni havaitsi keskiviikkoaamuna valtavia määriä muuttavia valkoposkihanhia taivaalla. Aikaisin aamulla päivän valjettua oli jo kiihkeä hanhimuutto käynnissä. Aamupäivän aikana taivas hiljentyi, mutta yhä voi nähdä satunnaisia parvia.

– Tänään keskiviikkona on ollut valkoposkihanhien tämän kevään päämuutto, vahvistaa tiedottaja Jan Södersved BirdLife Suomesta.

Lintujen lukumäärät ovat huikeita, mutta eivät Södersvedin mukaan vielä poikkeuksellisia. On keväästä kiinni, osuuko muutto yhteen päivään vai useampaan.

– Esimerkiksi Porkkalasta tuli tietoa, että pelkästään siellä on tänään mennyt yli satatuhatta hanhea leveällä rintamalla. Sellainen on kyllä hieno ilmiö.

Hyönteissyöjille ei enää siementarjoilua

Kahlaajalintuja ja hyönteissyöjälintuja muuttaa nyt runsaasti Suomeen viikonlopun ja alkuviikon suotuisten säiden ansiosta. Vielä viime viikolla niitä oli saapunut selvästi tavallisesti ajankohtaa vähemmän. Muuttotahti on kärsinyt kevään koleudesta, ja linnut ovat myöhässä jopa toista viikkoa. Pysyvää vahinkoa ei tästä kuitenkaan ole – ehkä päinvastoin.

– Pesintä pääsee vielä hyvin alkamaan ajallaan. Voi olla jopa etua, että viileä jakso on ollut tässä vaiheessa. Jospa sellaista ei tulisikaan enää alkukesällä pesimäaikaan, toivoo Södersved.

Parina kesänä on nimittäin ollut lämmin kevät, mutta kun kesäkuussa poikaset olivat pesässä, sää oli kylmää ja sateista. Silloin pesimätulos jää heikoksi.

Tällä hetkellä hyönteissyöjille löytyy luonnosta ruokaa ainakin etelässä. Toki tähän asti hyönteiset ovat olleet vähemmän aikaa liikkeellä yöpakkasten takia. Nyt säiden lämmettyä lintujen talviruokinta tulee jo lopetella Etelä-Suomessa.

– Siinä on sellainen hyvä nyrkkisääntö, että ruokintaa voi jatkaa siihen asti kun lumi on sulanut ja jatkuvat yöpakkaset ovat poissa. Pohjoisemmassa on vielä talviset olot, ja siellä kannattaa ruokintaa jatkaa jonkin aikaa, kertoo Södersved.

Emolinnut ruokkivat poikasiaan ja priorisoivat herkästi lintulaudalta saamansa siemenruoan. Poikaset kuitenkin tarvitsevat emoiltaan hyönteisruokaa, josta saa proteiinia ja muita ravintoaineita oikeassa suhteessa. Siemenet pahimmillaan korvaavat ravinnosta sitä ruokaa mitä poikaset oikeasti tarvitsevat.

Linnunpönttöjä tarvitaan

Ruokinnan sijaan lintujen pesintää voi auttaa ripustamalla pönttöjä kolopesijöitä varten. Niitä voi ripustaa lintujen käyttöön ympäri vuoden. Ellei pönttö saa asukasta vielä tällä pesimäkaudella, niin siinä on tarjolla linnuille hyvä yöpymispaikka ensi talvena.

– Pikkulinnuille, kuten tiaisille, kirjosiepoille ja kottaraisille, voi pönttöjä sijoittaa pihapiiriin. Isompia pönttöjä voi tehdä vaikkapa telkille ja pöllöille. Telkälle pönttö kannattaa sijoittaa mieluiten rantaan. Pöllöpöntön sijoitusapua kannattaa kysyä paikallisilta lintuharrastajilta, vinkkaa Södersved.

Ylen käynnistämä miljoonan linnunpöntön haaste – maailman suurimmat pönttötalkoot – on saanut huippusuosion ja jatkuu vielä viikon verran. Kampanja huipentuu juhlalähetykseen Yle TV1:llä sunnuntaina 21. toukokuuta. Tällöin annetaan myös julki lopullinen lukema montako linnunpönttöä suomalaiset ovat tehneet.