yle.fi-etusivu

Viljelijä nettoaa luomusta paremmin – luomubuumi kiihtyy uuteen ennätykseen

Luomupeltoala kasvaa tänä vuonna uuteen ennätykseen. 

Luomumaatalous
Lehmiä lantalassa.
Tommi Hasu täyttää luomuhiehojensa vesikaukaloa tilallaan Kouvolan Oravalassa. Pekka Pantsu / Yle

Luomuviljely on viime vuodet kulkenut vastavirtaan perinteiseen maatalouteen verrattuna. Tilamäärä on kasvanut, ja peltoala nousee tänä vuonna uuteen ennätykseen, 264 000 hehtaariin. Viime vuodesta on nousua 10 prosenttia, 2010-luvun ennätysvauhtia. Maan luomupeltoala on kasvanut tällä vuosikymmenenellä yli 50 prosenttia.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suomen pelloista jo lähes 12 prosenttia on luomulla, ja luomutilojen määrä on noussut reiluun 4 600:aan. Tavanomaiset mukaan lukien maatiloja on Suomessa nyt noin 50 000. Perinteisten maatilojen määrä on pudonnut 2010-luvulla keskimäärin yli tuhannella vuosittain.

Etelä-Suomessa nousua

Luomun nousu painottuu tänä vuonna etelään.

– Etelä-Suomi on piristynyt, kun perinteisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvu on keskittynyt Itä- ja Pohjois-Suomeen, kuvaa muutosta ylitarkastaja Sampsa Heinonen elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Heinosen mukaan kasvua on etenkin Etelä-Pohjanmaalla, Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Heinosen mukaan Etelä-Suomessa tuotetaan paljolti viljaa ja rehuviljaa sekä palkoviljoja. Pohjoisemmassa taas suhteessa enemmän nurmea, joka on luomunautaeläinten perusrehua.

Heinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista. Sitten tulevat kasvikset, juurekset, viljat ja muutamat erikoistuotteet.

Mittaluokaltaan luomu alkaa olla jo varteenotettava vaihtoehto, ei vain ruokapöydän lisuke.

– Esimerkiksi Suomessa tuotetusta lampaanlihasta jo neljännes on luomulampaanlihaa, ja myös muiden lihatuotteiden tuotanto kasvaa jatkuvasti, Heinonen sanoo.

Pro Luomun (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomen luomumarkkinoiden arvo oli viime vuonna 273 miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan nousevan 410 miljoonaan euroon 2020 mennessä.

Luomu kannattaa paremmin

Luomun suosion kasvu selittyy pitkälti tavanomaista viljelyä paremmalla kannattavuudella.

– Useimmiten luomu kannattaa paremmin. Tavallisista tuotantosuunnista luomu on tällä hetkellä aika turvallinen vaihtoehto viljanviljelyssä sekä naudanlihan ja maidon tuotannossa, Heinonen kertoo.

Heinosen mukaan luomun parempaan kannattavuuteen on useita syitä. Ensinnäkin luomuviljelyä tuetaan normiviljelyä avokätisemmin, mutta avainasemassa on se, että luomumarkkinat vetävät. Luomutuotteista saa paremman hinnan.

– Näin erityisesti, jos itse pystyy markkinoimaan tuotteensa. Esimerkiksi lihan hinta voi olla moninkertainen verrattuna tavanomaiseen myyntiin teurastamolle, Heinonen sanoo.

– Lisäksi luomussa voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Lannoituksen ja kasvinsuojelun kustannukset ovat luomussa huomattavasti pienemmät kuin tavanomaisessa viljelyssä. Luomussa peltojen lannoitus hoidetaan tilan omin lannoittein, ja viljelykierto taas mahdollistaa sen, että kasvinsuojelusta ei tule juurikaan kustannuksia, kun ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, Heinonen selvittää.

Maailman markkinat vetävät

Kouvolalainen luomuviljelijä Tommi Hasu pääsi alkuviikosta kylvötöihin Kymijoen rantapelloilleen. Hän kylvi luomupeltoon härkäpapua.

– Siitä tulee eläimille valkuaispitoista rehua, ja se on samalla maanparannuskasvi, Hasu kertoo.

Hasun tilan pellot ovat olleet luomulla jo vuodesta 1996, ja hän on itse ollut mukana luomutouhuissa lähes koko ikänsä, mutta viljelijänä vasta vuodesta 2012 lähtien.

Kevätkylvö
Tommi Hasu kylvi rantapellolleen härkäpapua tiistaina Kouvolan Oravalassa. Taustalla pilkottaa Kymijoki. Yle

– Luomu on mielenkiintoisempaa ja haastavampaa kuin tavanomainen viljely. Siinä on omat juttunsa, ja siinä mitataan viljelijää enemmän. Se on kaikilla mittareilla paljon mielenkiintoisempaa kuin tavanomainen viljely, Hasu kertoo.

Hasulla on selkeä näkemys luomuviljelyn paremmalle kannattavuudelle perinteiseen nähden.

– Luomuviljan hinta on ennätyskorkea ja se perustuu taas siihen, että luomuvilja on erikoistuote, mitä viedään maailmalle, esimerkiksi luomumallasohraa ja luomupuhdaskauraa. Suomessa tuotetaan paljon tuotteita, joille on maailmalla suuri kysyntä, mutta ei juurikaan tuotantoa. Se toimii kuin markkinatalous. Kun on kysyntää, mutta ei tarjontaa, silloin hinta on korkea.

– Siinä on viljelijällä mahdollisuus tehdä tili, ja sen takia luomu on alkanut kiinnostaa paljon viljelijöitä, Hasu arvioi.

Eri tulkinnat rassaavat

Luomu on myötätuulessa, mutta hankaluutensa on sielläkin. Hasua rassaa luomuvirkamiesten vaihtelevat tulkinnat, vaikka hän korostaakin, ettei harmitus ole henkilökohtainen, vaan koskee koko luomusektoria.

– Kun meillä on viljelyssä samat säännöt, niin silloin pitää ehdottomasti olla samat tulkinnat virkamiehillä. Se ei ole tätä päivää, että eri puolilla Suomea on erilainen tulkinta samoista säännöistä.

Hän kertoo, että esimerkiksi luomutarkastuksessa voi pellon rikkakasvitilanteesta seurata eri seurauksia riippuen maakunnasta ja tarkastusta tekevästä virkamiehestä.

– Yhdessä paikassa saa käyttää jotain juttua, ja toisessa ei. Miten se on mahdollista, vaikka sääntö on sama? Hasu kummastelee.