Huippuarvosana voi olla hyvässä koulussa tiukassa – Tutkija: oppilaiden oikeusturva vaarantuu

Yhdeksäsluokkalainen ei välttämättä saa osaamisensa mukaista jatko-opiskelupaikkaa.

koulut
Oppilaita luokassa -piirros
Stina Tuominen / Yle

Peruskoulun yhdeksäsluokkaisten päättöarviointi on niin vaihtelevaa, että oppilaiden oikeusturva vaarantuu, toteaa Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen.

– On monta sellaista oppilasta, joka ei pääse välttämättä siihen kouluun tai lukioon, johon "kuuluisi" tai olisi oikeutettu, jos on tiukasti arvioivassa koulussa.

– Tämä on oikeusturvakysymys osaamisen yläpäässä, Sirkku Kupiainen sanoo.

Eri tutkimusten mukaan samoilla taidoilla voi saada aivan eri numeroita.

– Jos koulun oppilaiden keskimääräisen osaamisen taso on heikompi, siellä saadaan suhteessa osaamiseen parempia arvosanoja kuin koulussa, jossa kaikki ovat kovin hyviä.

Numerot heittelehtivät luokkien, koulujen ja jopa kuntien välillä

Peruskoulun päättöarvioinnin kirjavuus tuli esiin viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), jossa oli mukana 13 500 metropolialueen nuorta. Arvostelu oli epätasa-arvoista luokkien, koulujen ja jopa kuntien välillä. Muutama vuosi sitten julkaistun väitöskirjan (siirryt toiseen palveluun) mukaan yhteiskuntaopin ja historian päättötodistuksen numerot vaihtelivat osaamisesta riippumatta, ja sama on todettu lukion matematiikan arvosanoissa. Myös Opetushallituksen selvityksissä on näkynyt arvosanojen epätasaisuus.

Sirkku Kupiaisen mielestä vika ei ole opettajien ammattitaidossa. Yhdenmukaisuus vain on vaikeaa, sillä opetussuunnitelman arviointia koskevat kriteerit vaativat opettajilta tulkintaa. Opettajan on myös päätettävä, mitä kriteerejä hän painottaa.

– Kriteerit ovat sanallisia kuvauksia erilaisista osaamisen osa-alueista, ja niiden tulkinta on hyvin hyvin vaikeaa. Ja on varmasti vaikeaa olla tulkitsematta niitä suhteessa oppilaisiin, joita opettajalla on edessään.

Opettaja ei myöskään voi täsmällisesti tietää, miten taitavia hänen oppilaansa ovat verrattuna muiden koulujen oppilaisiin. Arvioinnin ongelmia ei tutkijan mielestä ratkaise myöskään uusi opetussuunnitelma, jota yhdeksäsluokkalaisten arvioinnissa aletaan noudattaa muutaman vuoden kuluttua. Siinä korostuvat entistä enemmän monipuoliset opiskelutavat ja arvioinnin muodot.

Ratkaisuksi koepankki tai peruskoulun päättökoe?

Numeroita koetetaan saada vertailukelpoisemmiksi opettajien täydennyskoulutuksella. On myös pohdittu, parantaisiko valtakunnallinen koepankki vertailtavuutta. Opettajat voisivat halutessaan napata koepankista kokeita ja verrata niiden avulla omien oppilaittensa osaamista suhteessa muihin Suomen yhdeksäsluokkalaisiin.

– Jos arvioinnin ongelmat mielletään ihan oppilaan oikeusturvakysymyksenä, niin kyllähän se on asia, jolle pitäisi jotain tehdä, Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta sanoo.

Suomessa ajatus peruskoulun päättökokeesta ei ole herättänyt ihastusta. Moni ajattelee, että se ohjaisi opetusta pelkästään päättökokeeseen valmistautumiseen. Tutkijan mielestä sen edut ja haitat kannattaisi kuitenkin selvittää.

– Tai entä jos olisikin lukion pääsykoe, Kupiainen ehdottaa.

Todistuksen numerot vaikuttavat myös nuorten käsitykseen omasta osaamisestaan ja siihen, mille aloille he pyrkivät.

– Niillä on minäkuvaa muokkaava vaikutus. Senkin vuoksi toivoisi, että arvosanoille tehtäisiin jotain.