Iittalaakin tunnetumpi lasitölkki löytyi ennen melkein joka kodista – nyt siitä voi saada hyvät rahat

Säilönnän sijaan keittiötölkkit ovat nykyään sisustusesineitä, jotka vaihtavat omistajaa kirpputoreilla ja vanhantavaranliikkeissä.

Suomalainen muotoilu
Herkkuja Karhulan lasitehtaan valmistamissa keittiötölkeissä keittiön pöydällä.
Miina Sillanpää / Yle

KOTKA. Keittiön ikkunalaudalla kasvaa suolaviiniheinää ja timjamia. Ruukuikseen yrtit ovat saaneet lasipurkit, joiden pinnassa kuultaa Karhulan lasitehtaan karhu-tunnus. Vanhat keittiötölkit ovat päässeet Enna Järnstedtin kotona paraatipaikalle.

– Muut kuin karhun kuvalla varustetut tölkit eivät kelpaa, kotkalainen Enna Järnstedt sanoo.

Yrttejä kasvamassa ikkunalaudalla Karhulan lasitehtaan valmistamissa keittiötölkeissä.
Keittiötölkki sopii ruukuksi. Tässä kasvaa yrttejä; suolaviiniheinää ja timjamia.Miina Sillanpää / Yle

Osaksi kodin sisustusta siirtyneille purkeille on monia käyttötarkoituksia. Jouluna Järnstedt rakensi lasipurkkiin jouluisen asetelman laittamalla sen sisään jouluvalot ja piparimuotteja. Pääsiäisenä tölkissä kasvoi helmililjoja ja narsisseja.

Nyt kesän korvalla keittiön suuren pöydän päällä katseen vangitsee kaksi kirkkaasta lasista valmistettua purkkia. Niihin on pistetty tarjolle vaaleanpunaisia ja vaaleankeltaisia marenkeja ja vaahtokarkkeja.

– Kun näin Pinterestissä kuvan, missä isoon tölkkiin oli laitettu hiekkaa ja kynttilöitä, hankin ensimmäisen tölkin omaan kotiin, Enna Järnstedt kertoo.

Kynttiläasetelma Karhulan lasitehtaan valmistamassa keittiötölkissä.
Keittiötölkkeihin tehdään erilaisia sisustukseen sopivia asetelmia.Miina Sillanpää / Yle

Alunperin tölkkeihin säilöttiin ruokaa tai niihin tehtiin esimerkiksi hilloja. Karhulan lasitehtaan ohella erilaisia lasisia tölkkejä on valmistettu omilla tuotenimillään lähes kaikissa suomalaisissa lasitehtaissa.

– Tölkkejä ostettiin osuuskaupoista. Vielä sotien jälkeen myös kaupparatsut tekivät ennen kesää tölkkikierroksen, jotta kaikilla olisi tarpeeksi tölkkejä varastoissaan satokauden alkaessa, vt. museonjohtaja Kaisa Koivisto Suomen lasimuseosta sanoo.

Kaiken kaikkiaan tölkkejä on valmistettu yksin Karhulassa valtava määrä.

– Ei kuitenkaan yhtä paljon kuin pulloja. Viinapullot olivat suositumpia, Koivisto sanoo.

Enää lasitehdasta Karhulassa ei ole. Tehtaan viimeiseksi omistajaksi jäi yhdysvaltalaisyhtiö O-I, joka lakkautti tehtaan kannattamattomana vuonna 2009. Viimeisimpänä tehdas valmisti lasipulloja Finlandia Vodkalle. Pullojen valmistaminen siirtyi Viroon (siirryt toiseen palveluun).

Karhulan lasitehdas oli merkittävä pakkauslasin valmistaja. Ehkä parhaiten tehdas tunnetaan juuri pulloistaan. Viime vuosisadan alkupuolen puoliautomaattikoneilla se pystyi valmistamaan yhden työpäivän aikana 2000-2500 pulloa. Vastaavilla koneilla hieman suurempia tölkkejä valmistui arviolta hieman tätä vähemmän.

Nykyisin lasitölkkejä näkee usein sisustuskuvissa. Niin Karhulan kuin muidenkin lasitehtaiden lasitölkit ovat jo useamman vuoden ajan olleet kovassa huudossa kirpputoreilla ja vanhantavaran liikkeissä. Moni muistaa kotoaan tai mummoloistaan tölkkejä, ja heihin tölkkien nostalgia puree nyt.

– Eivät ne silloin näyttäneet lapsen silmissä kauniilta. Nyt vasta on se kotiseuturakkaus syttynyt, Järnstedt sanoo.

Sakset, kyniä ja teippiä tallessa Karhulan lasitehtaan valmistamassa keittiötölkissä.
Keittiötölkki käy säilytysastiasta myös toimistossa.Miina Sillanpää / Yle

Iittalaa tunnetumpi

120 vuoden ajan Karhulan lasitehdas oli yksi Suomen merkittävimmistä lasitehtaista. Lasitehtaan perusti William Ruth vuonna 1889. Karhulanniemelle nousi samoihin aikoihin myös uudenaikainen höyrysaha, pieni tiilitehdas, puuhiomo ja konepaja.

Vuonna 1915 Karhulan teollisuuspuiston tehtaat siirtyivät A. Ahlström Osakeyhtiön omistukseen.

1950-luvulle saakka Karhulan nimi oli tunnetumpi kuin sen sivutehtaan Iittalan.

– Vielä sotien jälkeen Iittalan laseissa yritettiin käyttää Karhula-nimeä, koska Karhula oli tunnetumpi nimi myös maailmalla, vt. museojohtaja Kaisa Koivisto Suomen lasimuseosta kertoo.

Iittalan piti käyttää osittain tuotannossaan kaksoisnimeä Karhula-Iittala aina 1960-luvun alkuun asti.

Alvar Aallon vuonna 1936 suunnittelema Savoy-maljakko näytillä Kymenlaakson museon Karhulan lasitehtaan historiaa esittelevässä Lasia kaikille -näyttelyssä.
Kymenlaakson museossa on esillä kattaus Karhulan lasitehtaan mittavasta tuotannosta. Yksi tunnetuimmista esineistä on Alvar Aallon Savoy-maljakko.Miina Sillanpää / Yle

Karhulan Lasin tuotantoa on koottu Kymenlaakson museon uuteen näyttelyyn Kotkassa. Näyttelyn nimi Lasia kaikille kuvastaa sekä Karhulan lasitehtaan tuotannon monipuolisuutta että määrää.

Etenkin varhaisina vuosikymmeninään tehdas valmisti jokseenkin kaikkea, mitä lasista voi tehdä. Viimeisinä vuosinaan se vastasi yksin pakkauslasin valmistuksesta Suomessa.

Näyttely perustuu vuosina 1964-1989 toimineen Karhulan lasimuseon kokoelmiin, joten painopiste on ennen 1950-lukua valmistetussa lasissa. Näyttely on avoinna vuoden 2021 tammikuun loppuun.

Tölkit osa perheen historiaa

Enna Järnstedtin koti Kotkan Tiutisissa on vain lyhyen ajomatkan päässä Karhulan teollisuuspuistosta, jossa lasitehdas aikanaan sijaitsi.

Hän kokee, että lasitehtaan keittiötölkit ovat vahvasti osa hänen perheensä historiaa juuri Ahlströmin kautta, vaikka suoraa sidettä lasitehtaalle ei olekaan.

– Isovanhempani tulivat Savosta Ahlströmin kartonkitehtaalle töihin. Isäni puolestaan on ollut Ahlströmin pumpputehtaalla töissä ennen kuin se myytiin Sulzerille. Oma työuranikin alkoi Ahlströmillä siivoojana, Järnstedt kertoo.

Järnstedtille oli selvää, että omaan kotiin on saatava nimenomaan kotikaupungissa Kotkassa valmistetut tölkit.

– Ilvestölkit minä passaan ihan täysin. Harmi vaan, että kun olen yrittänyt löytää kannellisia tölkkejä, niin melkein aina minun tölkeissä on ilves-kansi, Järnstedt nauraa.

Keittiön hyllyllä Ennan perunajauhot ovatkin pienessä Karhulan lasipurkissa, jonka kannessa on kuitenkin Riihimäen lasitehtaan Ilves.

Lähikuvassa Karhulan lasitehtaan karhu-tunnus lasisen keittiötölkin kyljessä.
Karhulan lasin valmistamat keittiötölkit on helppo tunnistaa karhu-symbolista.Miina Sillanpää / Yle

Alkuperäiset kannet harvassa

Keittiötölkit tekevät kauppansa kirpputoreilla. Moni tietää, että ennen niin arkinen esine on yhä rahanarvoinen.

Eniten liikkuvat juuri Karhulan keittiötölkit ja Riihimäen Ilvestölkit, sillä ne on helppo tunnistaa tölkkien kyljessä olevasta tehtaiden symbolista. Myös lasiesineiden pohjaan painettu K- tai R-kirjain paljastaa alkuperän.

– Kymmenen tai kaksikymmentä euroa on aika normaali hinta. Sen verran olen itse niistä valmis maksamaan. Jos on värillinen tai erikoisempi tölkki, niin siitä voi maksaa sitten enemmän, Järnstedt pohtii.

Sotkamolaisessa osto- ja myyntiliikkeessä Järnstedt törmäsi pihkan väriseen tölkkiin, jolla hintaa oli lähemmäs sata euroa. Tölkki oli väriltään kaunis, mutta muuhun sisustukseen epäsopiva, joten se jäi hyllyyn. Sen sijaan Järnstedt metsästää vihertävän ja sinertävän sävyisiä tölkkejä.

– Pienempiin litran tölkkeihin toivoisin törmääväni useammin.

Perunajauhoa Karhulan lasitehtaan valmistamassa keittiötölkissä Enna Järnstedtin keittiön hyllyllä Kotkan Tiutisessa.
Pienet, puolen litran ja litran tölkit ovat harvianisempia kuin esimerkiksi kolmen litran tölkit.Miina Sillanpää / Yle

Todennäköisempää on, että kirpputorilla vastaan tulee vetoisuudeltaan kolmen litran tölkki. Ne ovat yleisimpiä. Kotkalaisesta vanhan tavaran liikkeestä kerrotaan, että niiden hinta asettuu kymmenen ja viidentoista euron välille.

Tölkkien koko vaihtelee puolesta litrasta kymmeneen litraan. Pääosin tölkit on valmistettu kirkkaasta lasista, mutta lasimassa on voinut taittaa myös vihreän, sinisen tai ruskean sävyihin.

Hintaan vaikuttaa koon lisäksi se, löytyykö tölkille alkuperäistä kantta. Peltiset kannet ovat kestäneet aikaa huonommin kuin lasiset tölkit. Kannet ovat ruostuneet ja sitä myöten hävinneet.

Karhulan lasitehtaan valmistama keittiötölkki kannella.
Keittiötölkkejä liikkuu kirpputoreilla usein ilman kansia. Peltiset kannet ovat säilyneet lasia huonommin.Miina Sillanpää / Yle

– Tölkkejä liikkuu paljon, siksi ne eivät ole hinnaltaan mahdottomia. Kansia sen sijaan ei niinkään liiku, varsinkaan hyväkuntoisia. Ilman kantta kolmen litran tölkki on sen kymmenen euroa, kannella viisitoista. Ihan pieniä tölkkejä on liikkeellä vähemmän, joten niiden hinta on helposti lähempänä sitä viittätoista vaikkei kantta enää löytyisikään, vanhantavaraa myyvän Tamburiinin yrittäjä Tiina Koskenheimo sanoo.

Hän vinkkaa, että tällä hetkellä arvokkaampi karhulalainen lasipurkki on hieman eri mallinen, kauluksellinen ja suorareunainen purkki, jota kutsutaan narutölkiksi. Niiden hinta kohoaa 40–50 euroon.

Sitten on harvinaisuuksia, joita ei edes raaski myydä. Sellainen on esimerkiksi kolmen litran narutölkki, joka on neodyymi eli se vaihtaa väriä valon mukaan. Päivänvalossa lasi on vihertävämpi ja keinovalossa väri muuttuu ruskeammaksi.

– En ole tällaista ennen nähnyt. Tällaisena sävynä hinta olisi ehkä 50–60 euroa.

Tuttu joka kodissa

Karhulan Lasi Oy:n tuotanto oli huomattavaa myös taidelasin osalta. 1920- ja 1930-luvuilla tehtaan paraatituote oli kristallilasi.

Karhulassa työskentelivät maan eturivin muotoilijat. Esimerkiksi Alvar ja Aino Aalto tulivat Karhulaan 1930-luvun loppupuolella. Karhulassa työskennellessään Alvar Aalto löysi muodon maljakolleen, josta tuli useissa kodeissa tuttu Savoy-maljakko eli Aaltovaasi.

Niin ikään 1930-luvun funktionalismia edustanut keittiötölkki oli Aaltovaasin aikalainen.

– On mahdollista, että Savoy-maljakkoa valmistettiin samasta lasimassasta kuin tölkkejä, Suomen lasimuseon vt. museonjohtaja Kaisa Koivisto sanoo.

Taidelasia isompi vaikutus suomalaisten arkeen on kuitenkin ollut muilla tuotteilla. Karhula valmisti lukemattomia kotitalouksille pöytien kattaukseen, kauneudenhoitoon ja juuri ruoan säilytykseen tarkoitettuja lasituotteita.

Karhun kuvalla varustettuja lasitölkkejä tehdas valmisti todennäköisesti 1960-luvun alkupuolelle, jolloin Riihimäen lasitehtaan ja Ahlströmin tuotesuuntajako astui voimaan.

Riihimäki valmisti vuodesta 1963 lähtien kirkkaasta lasista valmistettavat pullot ja Karhula värilliset pullot. Kirkkaasta lasista valmistetut pakkaukset puolestaan valmistettiin Iittalassa.

Kymenlaakson museosta arvioidaan, että jokainen keski-ikäinen tai sitä vanhempi suomalainen on todennäköisesti ollut tavalla tai toisella kosketuksissa Karhulan tuotannon kanssa.

Tulevaisuus näyttää, vastaako tuttu keittiötölkki vielä tulevienkin sukupolvien nostalgiannälkään.

Enna Järnstedt (oik.) ja Bea Järnstedt keittiössään Kotkan Tiutisissa. Maistelevat vaahtokarkkeja, joita on pistetty tarjolle Karhulan lasitehtaan valmistamiin keittiötölkkeihin.
Osana kodinsisustusta keittiötölkit tulevat tutuksi myös kolmivuotiaalle Bea Järnstedtille. Enna Järnstedt hankki ensimmäiset tölkit omaan kotiin kymmenen vuotta sitten.Miina Sillanpää / Yle