Koe uusi yle.fi

Työpaikka jäi, kun haave vei mukanaan – Anni opettaa perhokalastusta nettikursseilla

Kajaanilainen Anni Yli-Lonttinen jalosti perhokalastusharrastuksensa työksi neljä vuotta sitten.

yrittäjyys
Nainen perhokalastaa
Anni Yli-Lonttinen on perhokalastanut Kainuun vesistöissä lapsuudesta asti. Lopulta siitä tuli hänelle työ. Kuvassa Yli-Lonttinen on Hyrynsalmen Kynäkoskilla. Anni Yli-Lonttinen

Kajaani

Kosket kuohuvat yhtä aikaa uhmakkaasti ja lempeästi. Luonnon läsnäolon voi kuulla, haistaa ja tuntea. Kalastajan perho lentää kauniisti veteen, josta nousee villejä, ei viljeltyjä kaloja. Tärkeintä ei ole se, mitä vedestä nousee vaan kaikki se, joka tapahtuu ennen saaliin saamista.

Kajaanilainen Anni Yli-Lonttinen kokee perhokalastuksen luonnonläheisenä, jopa romanttisena asiana. 33-vuotias nainen on harrastanut perhokalastusta lapsuudesta lähtien Kainuun vesissä.

Perho siimakelan päällä.
Anni Yli-Lonttisen mukaan perhokalastajille ei ole tärkeintä se, kuka saa isoimman kalan. Monille merkitsee enemmän se, että kalat ja vesistö voivat hyvin.Laura Tolonen / Yle

Nelisen vuotta sitten Yli-Lonttinen luopui vakituisesta työstään ja teki harrastuksesta itselleen ammatin. Hän perusti internetpohjaisen kansainvälisen yrityksen, joka tarjoaa sekä kotimaisille että ulkomaalaisille kuluttajille palveluita, kuten kuuden viikon mittaisia perhokalastuskursseja internetissä.

Lisäksi Yli-Lonttinen tekee perhokalastukseen liittyvää sisällöntuotantoa eri medioille ja on mukana kalastustapahtumien järjestämisessä.

Kajana Clubin perustaminen oli Yli-Lonttisen haaveiden täyttymys. Laurea-ammattikorkeakoulussa hankittu restonomin koulutus ei kantanut työksi asti ja Kajaanissa opiskeltu kansainvälinen tradenomin tutkinto ei pelkästään riittänyt. Unelma kyti harrastuksen ja työn yhdistämisessä.

Alanvaihtajat tekevät harrastuksesta ammatin

Anni Yli-Lonttinen yrityksineen edustaa ilmiötä, joka on selkeästi havaittavissa, mutta josta ei ole olemassa tilastoa tai tutkittua tietoa. Työelämän muutosten myötä alanvaihto on arkipäivää ja on myös aiempaa yleisempää, että harrastuksesta tulee ammatti.

– Harrastuksen pohjalta yritystoiminnan aloittaminen on yleistä ja erityisesti silloin, jos lähdetään vaihtamaan alaa kokonaan, kertoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Malisen mukaan alaa vaihtaessa yhä useammin pohditaan, olisiko omassa kiinnostuksen kohteessa tai harrastuksessa potentiaalia yritykselle. Samalla muuttunut tarve esimerkiksi palveluille voi vauhdittaa yritystoiminnan aloittamista.

– Me olemme palveluvaltaistuneet yhteiskuntana. Tämä on avannut mahdollisuuksia. Mitä perinteisempi henkilöstörakenne on ollut, sitä vähemmän tällaiselle on ollut kysyntää. Esimerkiksi kieli- ja kulttuuripalveluille ei välttämättä ole ollut aiemmin siinä määrin kysyntää, Malinen huomauttaa.

On vaan mentävä pää edellä altaan syvään päähän.

Anni Yli-Lonttinen

Malisen mukaan naiset ovat aavistuksen aktiivisempia tekemään harrastuksestaan tai mielenkiinnon kohteestaan itselleen ammatin.

– Tämä on alentanut naisten kynnystä lähteä yrittäjäksi. Voi sanoa, että tämä on jossain määrin naisille tyypillisempää kuin miehille, mutta mitään merkittävää eroa ei ole. Ihan yhtälailla miehet löytävät harrastuksesta yrittämisen mahdollisuuden.

Yleisesti ottaen naiset ovat miehiä varovaisempia aloittamaan yrittäjätaivaltaan.

Kokonaisuutena Malisen mukaan sillä, mistä syistä yrittäminen aloitetaan, ei ole väliä kunhan syyt ovat tarpeeksi painavat.

Syvään veteen pää edellä

Kun Anni Yli-Lonttinen ilmoitti vuonna 2013 silloisessa työpaikassaan Kainuun Edussa, että hoitaa meneillään olevan projektin loppuun ja ryhtyy yrittäjäksi, ei hänellä ollut selkeää visiota tulevasta.

– Alkuun oli ajatus, että jotain perhokalastukseen, nettiin ja kansainvälisyyteen liittyvää. Internetmaailma kiinnosti tosi paljon ja perhokalastus oli aihepiiri, Yli-Lonttinen kertoo.

– Ajattelin, että jos ei aloita, ei tästä tule mitään. On vaan mentävä pää edellä altaan syvään päähän, Yli-Lonttinen jatkaa.

Pitämästään ja tradenomin koulutusta vastaavasta työstä poisjääminen oli harkittu ratkaisu, sillä Yli-Lonttisella oli pitkään ollut haaveena tehdä jotain omaa.

– Pelonsekainen innostus oli se päällimmäinen tunnetila, hän muistelee tunnetta, joka valtasi hänet päätöksen jälkeen.

Nainen katsoo kameraan
Anni Yli-Lonttinen kertoo, että hän elää nyt Kajaanissa unelmaansa. Nuorempana tuntui, että Kajaani ei tarjoa hänelle kaikkea tarvittavaa, mutta nyt se antaa hänelle työn ja lapsuudesta asti mukana kulkeneen harrastuksen. Terhi Marjakangas / Yle

Lisäpontta Yli-Lonttinen haki Intotalon yrittäjävalmennuksesta muutaman kuukauden mittaisen kurssin muodossa. Idea alkoi muotoutua ja varsinaiset kuluttajatuotteet syntyä vähitellen. Tällä hetkellä yrityksen suosituin palvelu on kuuden viikon mittainen perhokalastuskurssi, joka käydään netin välityksellä.

– Joka viikko keskitytään yhteen juttuun esimerkiksi heittoon. Vaikka netin välityksellä käydäänkin, harjoitellaan vaikka heittoa ja heittotekniikan opettajalta saa henkilökohtaisen palautteen, Yli-Lonttinen kertoo.

Kajana Club toimii verkossa englanniksi, mutta pääosa asiakkaista tulee vielä kotimaasta. Ulkomaalaisista asiakkaista valtaosan muodostavat saksalaiset ja ruotsalaiset.

Me olemme palveluvaltaistuneet yhteiskuntana.

Petri Malinen

Ehkä hieman yllättäen puolet kuluttaja-asiakkaista on naisia. Yli-Lonttinen uskoo syyn löytyvän siitä, että hänen markkinointitapansa on kepeä ja naisiin vetoava. Toisaalta perhokalastus ei hänen mielestään ole yhtä miehinen harrastus kuin perinteinen kalastus.

– Perhokalastus ei välttämättä ole maskuliinista, vaan sehän on aika kaunista ja romanttista. Perhoa heitetään kauniisti, kahlataan koskessa ja kuunnellaan luonnon ääniä.

Yrittäjyys yhä useammalle vaihtoehto

Yrittäjyys on yhä useammalle vaihtoehto työllistyä. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malisen mukaan asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet selkeästi positiivisemmaksi viimeisen 11 vuoden aikana.

– Etenkin nuorten kohdalla kehitys on ollut voimakasta. Kun kysyttiin, että voisitko arvioida perustavasi yrityksen kolmen vuoden kuluessa, kolme prosenttia sanoi vuonna 2004, että tämä on mahdollista ja vuonna 2015 nuorista 20 prosenttia oli tätä mieltä, Malinen viittaa kansainvälisen Gem-tutkimuksen tuloksiin.

Perhokalastus ei välttämättä ole maskuliinista, vaan sehän on aika kaunista ja romanttista.

Anni Yli-Lonttinen

Suunta on samanlainen koko väestön osalta. Vuonna 2004 kysymykseen vastasi kyllä viisi prosenttia väestöstä, vuonna 2011 puolestaan 11 prosenttia.

Malisen mukaan suuntaus selittyy kahdella syyllä: nuoret aikuiset kokevat yrittäjyyden läheisempänä kuin vanhempi sukupolvi ja jo työelämä vaatii tänä päivänä kaikilta yrittäjämaista asennetta.

Perhokalastaja tunnistaa kaltaisensa

Kun Annilta kysyy, elääkö Annin unelmaansa, on vastaus yksiselitteinen.

– Kyllä.

Hossan Lihapyörteen kalastuslaiturille pääsee myös rullatuolilla
Anni Yli-Lonttisen parhaat kalastusmuistot sijoittuvat Kainuuseen, yksi suosikkipaikoista on Hossa.Niko Mannonen / Yle

Seuraavaksi hän haaveilee yritystoiminnan kasvattamisesta ja seuraavasta kalastusreissusta trooppisille vesille esimerkiksi Bahamalle. Vaikka trooppiset maisemat tarjoavat omanlaisensa kalastuselämyksen, sijoittuvat Yli-Lonttisen parhaimmat kalastusmuistot Kainuun maisemiin. Esimerkiksi Hossaan, jossa käytiin muun muassa aina juhannuksen tienoilla koko perheen voimin kalastamassa ja telttailemassa.

Kalastipa Yli-Lonttinen sitten Bahamalla tai Kainuussa, tunnistaa hän kaltaisensa. Perhokalastajia yhdistää kiinnostus luontoon.

– Perhokalastajille ei ole tärkeää, että kuka saa isoimman kalan, vaan monille merkitsee se, että millaisissa paikoissa pääsee liikkumaan ja että kalat ja vesistö voivat hyvin.