Kansallisoopperan ja -baletin uusi pääjohtaja: "On mielestäni hyvä, kun ei pidä taidelaitostaan itsestäänselvyytenä"

Gita Kadambi, 45, pitää tärkeimpänä tehtävänään turvata talon resurssit. Kadambi valittiin tänään Kansallisoopperan ja -baletin tulevaksi johtajaksi.

Suomen Kansallisooppera
Gita Kadambi
Gita Kadambi valittiin Suomen Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajaksi vuonna 2018. Pääjohtaja vastaa koko organisaation johtamisesta. Oopperan ja baletin taiteelliset johtajat toimivat hänen alaisuudessaan. Antti Haanpää / Yle

Parhaillaan Helsingin kaupunginorkesterin intendenttinä työskentelevä Gita Kadambi saa vuodenvaihteessa johdettavakseen taidelaitoksen, jolla menee numeroiden valossa hyvin.

Suomen Kansallisoopperan ja -baletin yleisö täytti esitykset 92-prosenttisesti vuonna 2016. Tilaisuudet vetivät ennätykselliset 317 000 kävijää. Lipputulot nousivat edellisen vuoden 9,3 miljoonasta eurosta 11 miljoonaan euroon.

– Tärkein tehtäväni on turvata talon toimintaedellytykset jatkossa, Kadambi sanoo.

Talous on saatu tasapainoon kymmenen viime vuoden aikana, mutta kansalaiskeskustelun ikuisuusaihe on valtion tuki oopperalle riippumatta siitä, miten oopperalla menee. Valtio tukee Kansallisoopperaa ja -balettia vuodessa noin 45 miljoonalla eurolla. Kadambi pitää summaa "valtavana vastuuna".

– Inhoan sanaa nöyrä, mutta kyllä se vetää nöyräksi. Yhteiskunnallisesti tuetun instituution pitää olla hereillä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.

Jokaisen taidelaitoksen johtaja ottaisi vastaan lisää rahaa, mutta näinä aikoina sellainen vaikuttaa kaukaiselta haaveelta. Kadambi pitää realistisena tavoitteena nykyisen tukitason säilyttämistä.

– Toki kun ottaa huomioon, että palkkakustannukset ja muut nousevat, niin siinä on pientä haastetta.

Pääjohtajan tehtävä on lobata organisaatiota valtaapitäville. Kadambin mielestä on tärkeää, että taidelaitoksessa tarkastellaan kriittisesti omaa toimintaa.

– On mielestäni hyvä, kun ei pidä itseään itsestäänselvyytenä.

Yleisön ehdoilla

Kadambin mielestä lähtökohtana on, että talo olisi sisältöineen helposti lähestyttävä.

– Soisin, että jokaisella olisi jonkinlainen kosketuspinta siihen taidemuotoon. Tehtävä on pitää kynnystä riittävän matalana, mutta esitysten pitää silti olla huippulaatua. Siitä ei saa tinkiä.

Kadambi siis jatkaa linjaa, jota Kärkkäinen ja taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi ovat viime vuosien aikana vetäneet: perinteisten oopperoiden lisäksi on nähty kevyempää ohjelmistoa.

Musikaali Oopperan kummitus oli odotetusti jättimenestys. Sirkuksen ja oopperan yhdistelmää CircOperaa pidettiin hyvänä avauksena.

– En ole pyörää keksimässä uudestaan. Talo on avautunut yleisölle ihan uusilla tavoilla: siellä on baletin minikiertueita ja yleisötyö on saanut huimasti erilaisia ilmaisumuotoja. Digitaalisuuttakin on lisätty. Siinä on linja, jota haluan vahvistaa.

Johtajan tehtävänä on johtaa

Kun Kärkkäinen valittiin kymmenen vuotta sitten pääjohtajaksi, koko organisaatio uudistettiin. Nykyään talossa on pääjohtaja, jonka alaisuudessa toimii erikseen oopperan ja baletin taiteelliset johtajat. Kadambi pitää ratkaisua oikeana.

– Orkestereissa toimitaan juuri samalla tavalla, kun on intendentti ja ylikapellimestari, jotka jakavat vastuun. Se on mielestäni tapa, jolla kokonaisuus toimii paremmin, Kadambi toteaa.

Taustoiltaan nykyinen ja tuleva pääjohtaja eroavat toisistaan. Kärkkäinen valittiin tehtävään musiikkimaailman ulkopuolelta, kun taas Sibelius-Akatemiasta valmistunut Kadambi tuntee klassisen musiikin kentän kokonaisvaltaisesti.

Se ei Kadambin mukaan tarkoita sitä, että hän ottaisi hoitaakseen alaistensa, taiteellisten johtajien Paasikiven ja Kenneth Greven tehtäviä.

– Sanotaanko niin, että nykyisessäkin hommassani teen taiteellista suunnittelua vahvasti yhteistyössä ylikapellimestarin kanssa luottaen hänen asiantuntemuksensa. Samalla tavalla oopperassa ja baletissa olemme toistemme sparrauskumppaneita. Enkä usko, että Kärkkäinenkään on täysin pitänyt näppejään taiteellisesta puolesta erossa, Kadambi hymyilee.

Kansallisooppera osoitti viimeksi tänä keväänä sen, että talossa tehdään tarvittaessa kiperiä päätöksiä, jotka herättävät spekulaatioita. Ohjaaja Kari Heiskanen heivattiin yllättäen sivuun Wagnerin Ringistä, joka on taidelaitoksen tulevien vuosien jättituotanto ja keulakuva.

Kadambi ei tiedä Heiskasen tapauksesta enempää, mutta hän uskoo, että ratkaisu oli oikea.

– Kyllä johtajan tehtävä on johtaa ratkaisukeskeisesti. Päätöksiä on siis tarvittaessa tehtävä ja niitä on myös toteutettava.

Lue myös: Oopperan ja baletin uusi johtaja on tottunut siihen, ettei työltä jää aikaa harrastuksille