Alpon savanni on ITE-taiteilijan paratiisi – autonrenkaita, muoviroskaa ja maatalousromua

ITE-taiteilija Alpo Koivumäen teokset alkoivat syntyä karjanpidon loputtua Suomen EU-jäsenyyden myötä. Nyt Alpon eksoottisia eläinhahmoja on kiertänyt näyttelyissä yli kymmenessä maassa.

nykykansantaide
Alpo Koivumäki ja virtahepo.
Tuomo Rintamaa / Yle

Nummijärven kylässä Kauhajoella, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajoilla, on pihapiirii, joka on täynnä romuista ja roskista tehtyjä taidokkaita eläinveistoksia. ITE-taiteilija Alpo Koivumäki on nimennyt pihapiirinsä _Alpon Savanniksi. _

– Tämä on justihin mua varten. En ole saanut mitään koulutusta taiteen tekemiseen, enkä ole osannut siitä mitenkään ollakaan kiinnostunut. En tiedä mitä taidekouluissa opetetaan, tietysti ihan hyvää, mutta minä teen kaiken oman pääni mukaan. Taide on näkemistä ja tekemistä, nimenomaan tässä järjestyksessä, Koivumäki avaa taidefilosofiaansa.

Alpo Koivumäen norsulinnut.
Alpo Koivumäen norsulinnut.Tuomo Rintamaa / Yle

Koivumäen mukaan teokset ovat kiertäneet näyttelyissä yli kymmenessä maassa. Muun muassa Saksassa, Unkarissa ja Ranskassa. Ruotsissa töitä on esillä toista kymmentä.

Suomessa työt ovat kiertäneet esimerkiksi Finlandia-talossa, Kiasmassa ja kaupunginmuseossa Helsingissä.

– Kun näen ihmisten myönteisen reaktion, joka sopii omiin näkemyksiini, niin mikä voisikaan olla onnellisempi sattuma, Koivumäki sanoo.

Taide syntyy roskasta

Alpo Koivumäen teosten materiaali löytyy roskalavoilta ja jäteastioista. Maatalousromu, tölkit ja muoviroskat tai vaikka piikkilanka kelpaa materiaaliksi. Kuumentamalla ja sulattamalla muovi taipuu notkeasti.

– Ihmiset tuovat minulle esimerkiksi elintarvikemuovia, rasioita ja kelmuja. Oman leivän tai pitkon päältä tuleva muovi ei tahdo riittää sulatettavaksi, Koivumäki nauraa.

Alpo Koivumäen tekemä hirvi.
Alpo Koivumäen hirvi.Tuomo Rintamaa / Yle

Kattopelti on materiaali, jonka työstämiseen Koivumäki on kehittänyt menetelmän.

– Jätteenä löysin kattopeltiä ja siitä se lähti muotoutumaan. Ensin ajattelin suoraa peltiä, mutta se olisi muistuttanut liikaa autonpeltiä. Pelti laitetaan terävän raudan päälle ja sitä muotoillaan vasaralla. Näin se taipuu mukavammin kuin peltisaksilla.

Vanhoista autonrenkaista Koivumäki loihti norsulintunsa takapäähän sopivasti höyhenpeitettä. Silmät on kuumennettu oluttölkeistä.

– Pellistä tehdessä pitää nivelet ja ja lihasten kohdat tehdä anatomisesti oikein. Se on samalla rasittavaakin. Kun ne on laitettu umpeen, niin niitä ei voi enää sisältäpäin muokata.

Takana tuottelias luomisvuosi

78-vuotias taiteilija kertoo olleensa kovilla tänä vuonna. Kun vuotta on takana reilu kolmannes, on valmiina jo koko vuodeksi suunnitellut työt. Töitä on parhaillaan esillä ITE käsillä -näyttelyssä Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa.

– Tänä vuonna olen ollut aika lujilla. Sarvikuonoja ja lintuja on ainakin vielä tulossa. Oulussa on kymmenkunta teosta näytillä.

Alpo Koivumäen ensimmäisiä teoksia oli lentoon lähtevä kurki
Alpo Koivumäen ensimmäisiä teoksia oli lentoon lähtevä kurkiTuomo Rintamaa / Yle

Veistokset eivät ole myytävänä, mutta yksityiskokoelmiin on joitain töitä päätynyt. Alpo Koivumäelle tärkeintä on teosten tuoma henkinen tyydytys.

– Kaikki sai alkunsa siitä, että ihailin lentoon lähtevän kurjen kuvaa. Ei näiden arvoa voi rahassa mitata. Joskus olen antanut töitä ihmisille, jotka ovat minua auttaneet. Toisaalta olen ollut huono kieltäytymään, jos on tekemään pyydetty, Koivumäki sanoo.

Ite-taiteilija Alpo Koivumäki.
Ite-taiteilija Alpo Koivumäki.Tuomo Rintamaa / Yle